Suomi saa ”parhaan mahdollisen turvan Nato-hakemuksen ajaksi”, sanoo ulko­ministeri Haavisto

Pekka Haavisto kertoo HS:n haastattelussa, milloin häntä on Ukrainan sodan aikana pelottanut.

”Joku on sanonut, että Venäjän ulkoministeriön tiedottaja on se henkilö, joka on saanut uhkailullaan suomalaiset kääntymään Natolle myönteiseksi”, sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr).

7.5. 2:00 | Päivitetty 7.5. 6:26

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) on varma, että Suomi saa ulkomailta riittävää turva-apua Nato-hakemuksen jättämisen ja jäsenyyden hyväksymisen väliselle harmaalle ajanjaksolle.

”Ne olisivat tähän tilanteeseen parhaita mahdollisia”, Haavisto kuvailee turva-apua HS:n haastattelussa.

”Minun ymmärtääkseni turva-apu tulee olemaan niin pitkälle meneviä lupauksia kuin maat voivat antaa ilman, että ollaan vielä Naton artikla viiden piirissä.”

Naton viidennen artiklan mukaan aseellinen hyökkäys jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan katsottaisiin hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan.

”Minun ymmärtääkseni kaikki tukilupaukset ja julistukset, joita on tehty tai joita tulee, ovat hyvin samansisältöisiä Suomen ja Ruotsin osalta.”

Haavisto ei vieläkään kerro kantaansa Nato-jäsenyyteen. Hän sanoo, että keskeiset ministerit ovat lykänneet oman kantansa ilmaisua, jotta kansanedustajat voivat pohtia omaa kantaansa.

Aina välillä Haaviston lauseista unohtuvat sanat ”jos” tai ”mahdollisesti”, kun on kyse Suomen hakemuksesta. HS:n tietojen mukaan Suomi päättää toukokuun puolessavälissä hakea Naton jäsenyyttä.

Ensi torstai on keskeinen päivä, sillä Nato-hakemuksen tärkein päättäjä, tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoo viimeistään silloin kantansa.

”Torstai on varmasti tärkeä päivä, mutta uskon siihen, että vasta ensi viikon lauantain jälkeen tulee päätöksiä.”

Lauantaina kannastaan päättää pääministeripuolue Sdp.

Lue lisää: Suomen Nato-päätös on syntynyt nopeasti ja harkituin askelin, ja nyt Suomi vetää Ruotsinkin mukanaan

Lue lisää: Suomelle tuskin annetaan varsinaisia turva­takuita Nato-prosessin ajaksi – järeääkin apua voi silti tulla

Haavisto ei vieläkään kerro kantaansa Nato-jäsenyyteen. Hänen mukaansa keskeiset ministerit ovat lykänneet oman kantansa ilmaisua, jotta kansanedustajat voivat pohtia omaa kantaansa.

”Meihin ei kohdistu mitään suoraa sotilaallista uhkaa ja tämäntyyppistä. Minun mielestäni on järkevää ottaa tämä hyvin rauhallisesti.”

Haavisto sanoo, ettei eduskunnan Nato-keskusteluissa käytetä sanaa turvatakuu vaan esimerkiksi turva-apu, koska turvatakuulla viitataan valtioiden välisiin sopimuksiin, joiden perusteella voidaan lähettää jopa sotilaita toiseen maahan.

Tällaista valtiosopimuksia Suomi ei ole tekemässä.

Haavisto sanoo, että turva-avun voi jakaa kahteen kategoriaan: EU-maiden ja EU:n ulkopuolisten maiden tukiin.

Hän sanoo, että esimerkiksi EU-maat Espanja ja Ranska ovat selvästi jo ilmaisseet tukensa. Näiden maiden näkökulmasta Suomi kuuluu jo nyt EU:n oman turvalausekkeen piiriin.

”Sitten on EU:n ulkopuolisia maita, kuten Yhdysvallat ja Britannia, jotka miettivät omia julkitulojaan. Monet Nato-maiden ulkoministerit ovat sanoneet, että he eivät halua turva-avulla tai turvavakuutuksella lähteä spekuloimaan ennen kuin Suomi ja Ruotsi ovat tehneet ratkaisunsa. Ulkopuolisilla lausunnoilla ei haluta vaikuttaa ratkaisun sisältöön, ja tämän minä ymmärrän hyvin.”

Turvakannanottoja on siis tulossa vasta, kun Suomi on tehnyt oman ratkaisunsa.

Haavisto sanoo, että osa turva-avusta on esimerkiksi aktiivista osallistumista sotilaallisiin harjoituksiin. Osasta ei pidetä meteliä, vaan ne toteutuvat, jos Venäjän suunnalta tapahtuu ikäviä Suomea kohtaan.

”Rinnakkain voi olla ihan puhtaasti sotilaallisia toimia kuten esimerkiksi harjoituksiin osallistumista ja sitten näitä poliittisia viestejä. Meille voi tulla esimerkiksi korkean tason vierailuja ja laivastovierailuja”, hän sanoo.

”Toisaalta meillä ei ole mitään syytä provosoida tilannetta. Meihin ei kohdistu mitään suoraa sotilaallista uhkaa. Minun mielestäni on järkevää ottaa tämä hyvin rauhallisesti.”

Keskeinen tuki tulee olemaan sotaharjoitukset Nato-maiden sotilaiden kanssa. Harjoituksilla annetaan viesti Venäjälle, että Suomen Nato-maiden yhteistyö on nyt jo vahvaa. Ylipäätään Venäjän kynnys tappaa Naton sotilaita on korkea.

Suomi on lisäämässä harjoituksiin käytettävää rahaa merkittävästi jo tälle vuodelle, ja kertausharjoituksiin kutsutaan lisää väkeä.

”Kyllä se on kuitenkin suomalaiset, jotka pitävät huolen Suomen turvallisuudesta myös tänä harmaana jaksona aivan kuten ovat pitäneet huolen tähänkin asti.”

Tuleeko Suomessa olemaan Nato-maiden sotilaita koko hakemusajan ajan?

”Nato-maiden joukkojen kanssa Suomi harjoittelee normaalistikin lähes jatkuvasti. En ole nyt harjoitusten aikatauluja katsonut, joten en voi luvata tätä nyt.”

Haavisto sanoo, ettei Venäjän vaikuttamisen määrä ole mitenkään erityisesti lisääntynyt, vaikka Suomen Nato-päätöksen hetki lähenee.

”Ehkä tämä on ollut Venäjällekin yllätys, että Suomessa ja Ruotsissa mielipideilmasto on muuttunut Nato-jäsenyyttä kannattavaksi niin nopeasti.”

Miten Venäjä tulee häiritsemään Suomea?

”Olen sanonut, että ei odoteta mitään, mutta varaudutaan kaikkeen. Joudumme miettimään ilmatilan, merialueen ja maa-alueen loukkauksia, kyberuhkaa, hybridiuhkaa ja sitten sitä yllättävää asiaa, jota kukaan ei vielä osaa edes nimetä.”

Haavisto sanoo, että tässä vaiheessa Venäjä saattaa keskittyä väestönsä mielipiteen muuttamiseen Suomea ja Ruotsia kohtaan negatiiviseksi eli rakentamaan kotimaassa hyväksyntää mahdollisille häirinnälle myöhemmin.

”Olen sanonut, että ei odoteta mitään, mutta varaudutaan kaikkeen. Joudumme miettimään ilmatilan, merialueen ja maa-alueen loukkauksia, kyberuhkaa, hybridiuhkaa ja sitten sitä yllättävää asiaa, jota kukaan ei vielä osaa edes nimetä”, vastaa Haavisto kysymykseen Venäjän mahdollisesta häirinnästä.

”Joidenkin arvioiden mukaan olen eniten sotatantereella liikkunut sivari.”

Luuletko, että Venäjällä eläisi kuvitelma, että maa voisi estää Suomen liittymistä Natoon kiusanteolla?

”Joku on sanonut, että Venäjän ulkoministeriön tiedottaja on se henkilö, joka on saanut uhkailullaan suomalaiset kääntymään Natolle myönteiseksi. Luulen, että Venäjän mahdollisuus vaikuttaa suomalaisten Nato-kantoihin on mennyt.”

Haavisto viittaa joulukuuhun, jolloin Venäjältä uhkailtiin toimenpiteillä, jos Nato laajenee, eikä Suomea ja Ruotsia mitenkään mainittu erityistapauksiksi.

Vielä jokin aika sitten puhuttiin paljon sodan laajentumisen vaarasta siitä, ja että Suomen pitää olla tarkka, milloin se laittaa hakemuksensa vetämään, ettei se häiritse rauhanneuvotteluja.

Nyt puheet sodan leviämisen vaarasta ovat lähes loppuneet.

Haaviston mukaan tämä johtunee siitä, etteivät rauhanneuvottelut näytä edenneen ja sota näyttää pitkittyvän.

”Olen huomannut, että hyvin harvat esimerkiksi EU-pöytien ympärillä edes puhuvat rauhanneuvotteluista. Olen aina yrittänyt puheenvuoroissani sanoa, että meidän täytyy pohtia myöskin sitä hetkeä, kun neuvotteluissa voi edetä ja millaista tukea Ukraina silloin tarvitsee.”

Haavisto pelkää, että Ukrainan sota muuttuu pitkäaikaiseksi asemasodaksi. Hän sanoo, että Ukrainan aseman pitäisi olla vahva rauhaneuvotteluissa. Se vaatisi suurten maiden –  jopa Kiinan – vakuutuksen, että ne turvaavat rauhan Ukrainassa.

Haavisto sanoo puhuneensa Turkin ulkoministerin kanssa torstaina 5. toukokuuta.

”Ukrainan ja Venäjän ulkopuolella hän tietää ehkä parhaiten rauhan­neuvottelu­prosessista. Ymmärsin, että siellä on lähes päivittäisiä kontakteja liittyen paikallisiin tulitaukoihin ja humanitaarisiin käytäviin. Näistä osapuolet pystyvät puhumaan erilaisten kansainvälisten järjestöjen avulla”, hän sanoo.

”Mutta laajempi rauhansuunnitelma on tainnut hautautua ainakin vähäksi aikaa.”

Haavisto arvelee, että rauhansuunnitelma jäätyi, kun selvisi, millaisia raakuuksia Venäjän sotilaat tekivät siviileille Butšan kaupungissa Ukrainassa.

”Tiedän, että edelleen Turkin ja joidenkin muiden avulla näitä osapuolia koetetaan rohkaista jatkamaan keskusteluja, mutta sota on valitettavasti on pitkittynyt.”

Lue lisää: HS paikalla venäläisten tuhoamassa Butšassa: ”Edes saksalaiset eivät tehneet tällaista”

HaavistoN ulkoministerikauteen on osunut muun muassa Yhdysvaltojen vetäytyminen Afganistanista ja suomalaisten pelastaminen sieltä, al-Holin leirin suomalaisten vapauttaminen, Valko-Venäjän kriisi ja nyt vielä Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Venäjän muuttuminen arvaamattomaksi ydinaseilla uhkailijaksi.

Hänellä on ollut kymmeniä ja taas kymmeniä kansainvälisiä Natoon liittyviä tapaamisia kolmen kuukauden aikana.

Vielä talvella hän sanoi pysyneensä rentoutumaan hiihtämällä, mutta nyt rentoutumisjaksoja ei juurikaan ole ollut.

Olet ollut rauhanaktivisti ja suorittanut asevelvollisuuden siviilipalveluksessa. Miltä on tuntunut siviilipalvelusmiehenä viedä Suomea Natoon?

”Olen joutunut käymään tämän läpi jo vähän aikaisemmin, sillä joidenkin arvioiden mukaan olen eniten sotatantereilla liikkunut sivari.”

Hän on ollut neuvottelijana muun muassa Afganistanin, Irakin, Palestiinan, Liberian ja Sudanissa sodissa ja konflikteissa.

”Nuoruuteni aikana ydinsodan varjo leijui kaiken yllä. Silloin nuorena tuntui oikealta valinnalta tehdä työtä rauhan eteen ja osallistua rauhanmarsseille. Siviilipalvelus tuntui konkreettiselta asialta viedä rauhan asiaa eteen päin.”

Nyt hän suhtautuu eri tavalla ja valitsisi asepalveluksen, vaikka arvostaakin siviilipalvelusta.

”Kerran eräs helsinkiläinen lukiolainen kysyi, kannattaako hänen mennä sivariin vai rauhanturvaajaksi. Sanoin, että jos yhtään siltä tuntuu, niin lähde rauhanturvaajaksi. Olen todella oppinut arvostamaan suomalaisten roolia rauhanturvaoperaatiossa.”

Onko sinua kertaakaan pelottanut Ukrainan sodan aikana?

”Muistan yhden sellaisen aamun juuri hyökkäyksen alkuvaiheessa. Se oli hetki, kun ajattelin, että eihän tässä ole yhtään mitään järkeä. Venäjä selvästi lähtee sotaan huonoilla tiedoilla ja valmistautumattomana”, hän sanoo.

”Ajattelin, mitä kaikkea muuta heidän tiedustelunsa on syöttänyt maan johdolle ja seuraako muita epätoivoisia sotilaallisia hankkeita. Pohdin, että tämähän voi päättyä miten vaan. Silloin kylmäsi.”

Nyt hän kuitenkin sanoo, että vaikka tällä hetkellä näyttääkin huonolta, kyllä tämäkin sota vielä päättyy rauhaan.

Lue lisää: Joutuuko Suomi osallistumaan USA:n sotaretkiin Nato-jäsenyyden myötä? Asiantuntijat tyynnyttelevät: ”Mihinkään ei ole pakko mennä”

Pekka Haavisto

  • Syntynyt Helsingissä maaliskuussa 1958, 64-vuotias.

  • Ulkoministeri kesäkuusta 2019.

  • Aikaisemmin toiminut kehitysministerinä (2013–2014) sekä ympäristö- ja kehitysyhteistyöministerinä (1995–1999).

  • Toiminut vuosia erilaisissa ympäristö-, kehitystyö- ja rauhanturvaoperaatioissa muun muassa YK:n edustajana.

  • Kansanedustaja vuosina 1987–1995 ja vuodesta 2007.

  • Vihreiden presidenttiehdokas vuosina 2012 ja 2018.

  • Koulutukseltaan valtiotieteiden ylioppilas.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat