Se, mitä Suomi päättää Natosta, vaikuttaa paljon Ruotsin päätökseen, sanoo ulko­ministeri Ann Linde

Ruotsin ja Suomen välinen kanssakäyminen on viime viikkoina ollut vilkasta, kun molemmat maat harkitsevat liittymistä sotilasliitto Natoon.

29.4. 11:24 | Päivitetty 29.4. 13:52

Se, mitä Suomi päättää Nato-jäsenyydestä, vaikuttaa paljon Ruotsin päätökseen, sanoi Ruotsin ulkoministeri Ann Linde vieraillessaan Suomessa perjantaina. Hän piti tiedotustilaisuuden yhdessä Suomen ulkoministerin Pekka Haaviston (vihr) kanssa.

Linden mukaan Ruotsin hallituksen Nato-selvitys valmistuu 13. toukokuuta mennessä. Siihen asti lopputulos on auki.

On vielä epäselvää, tuleeko Ruotsin hallitus selvityksessään suosittamaan jotain ratkaisua Naton suhteen, sillä sosiaalidemokraatit eivät välttämättä ole 13. toukokuuta mennessä kertoneet kantaansa sotilasliiton jäsenyyteen.

Suomessa Nato-prosessi on edennyt hieman Ruotsia nopeammin.

Ulkoministeriössä on jo valmisteltu Nato-hakemukseen johtavaa selontekoa tai tiedonantoa.

HS:n tietojen mukaan Suomi ilmoittaa Nato-hakemuksestaan toukokuun puolenvälin jälkeen, mutta ei ennen sitä.

Ann Linde totesi tiedotustilaisuudessa myös, että yllätyksiin kannattaa varautua siinä vaiheessa, jos Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset etenevät ja muiden sotilasliiton jäsenmaiden pitäisi ratifioida ne.

”Aina kun kansallisissa parlamenteissa on ratifiointiprosessi, mitä tahansa voi tapahtua. Kysykää minulta, olen ollut kauppaministeri”, hän sanoi ja naurahti. Hän viittasi siihen, että sopimusten ratifiointi­prosessissa maat voivat kytkeä yhteen itse asiaan liittymättömiä seikkoja.

Esimakua tästä saatiin aiemmin tällä viikolla: Kroatian presidentti Zoran Milanović sanoi, että Kroatian pitäisi estää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys, kunnes Bosnia ja Hertsegovinan vaalilakiin on saatu ratkaisu. Myöhemmin Kroatian ulkoministeri Gordan Grlić Radman arvosteli Milanovićin puheita.

Toisaalta Linde korosti, että Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemukset otettaisiin Nato-maissa myönteisesti vastaan, koska ne olisivat ”turvallisuuden nettotuottajia”.

Ruotsin ja Suomen välinen kanssakäyminen on viime viikkoina ollut vilkasta, kun molemmat maat harkitsevat liittymistä Natoon.

Haavisto arvioi aiemmin tällä viikolla, että Suomen ja Ruotsin Natoon liittymistä koskevat päätökset voivat ajoittua samoille päiville tai ainakin samalle viikolle, mutta mitään sopimusta samanaikaisuudesta ei maiden välillä ole.

Sekä Suomen että Ruotsin etu on, että päätös tehdään mahdollisimman samanaikaisesti. Tätä ovat toivoneet myös keskeiset Nato-maat.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat