Nato-kriitikkona tunnettu Sdp:n Erkki Tuomioja kertoo olevansa valmis äänestämään Suomen Nato-jäsenyyden puolesta

Tuomioja moittii mediaa ja turvallisuusympäristön muutosta koskenutta selontekoa siitä, ettei muita vaihtoehtoja Nato-jäsenyydelle ole kartoitettu riittävän seikkaperäisesti.

Erkki Tuomiojan (sd) mukaan on jo ”asiallisesti jo päätetty”, että Suomi hakee Naton jäsenyyttä.

2.5. 20:06 | Päivitetty 2.5. 20:40

SosiaAlidemokraattien konkarikansanedustaja Erkki Tuomioja on tunnettu nihkeästä suhtautumisestaan Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen ja sen ympärillä käytyyn keskusteluun.

Tuomioja on muun muassa yhdysvaltalaisen NPR-radiokanavan haastattelussa todennut, että suomalaismedia on sotapsykoosin vallassa. Vappupuheessaan hän puolestaan sanoi, että ”vain yhtä vaihtoehtoa jo pitkään markkinoinut valtamedia” on ollut "joskus epäasiallisinkin keinoin” luomassa Suomeen Nato-myönteistä mielipidettä.

Nyt Tuomioja kertoo kuitenkin HS:lle olevansa valmis äänestämään jäsenyyshakemuksen puolesta eduskunnassa.

”En näe asiaa niin, että periaatteesta pitäisi äänestää vastaan. Kun joka tapauksessa tähän [jäsenhakemukseen] ollaan menossa, niin sitten siihen pitää mennä laajalla yhteisrintamalla”, Tuomioja sanoo.

Miten tähän lopputulokseen on oikein tultu?

Tuomioja korostaa haastattelussa, ettei ole varauksetta Nato-jäsenyyden kannalla.

Hän kertoo pitävänsä yhä kiinni mediakritiikistään sen suhteen, ettei muille vaihtoehdoille kuin Nato-jäsenyydelle ole annettu tänä keväänä riittävästi näkyvyyttä. Sama ongelma oli hänen mukaansa myös viime kuussa julkaistussa selonteossa, jossa käytiin läpi turvallisuuspoliittisen ympäristön perustavanlaatuista muutosta.

Lue lisää: Tässä on selonteon keskeinen anti tiivistettynä

”Selontekoprosessin tarkoitus ei ole ollut niinkään vaihtoehtojen pohdintaa vaan ainoastaan kannatuksen ja tuen hakeminen Nato-päätökselle”, Tuomioja kritisoi nyt prosessia.

Erkki Tuomiojan mukaan EU:n puolustusyhteistyön kehittäminen sekä Suomen ja Ruotsin välinen puolustusliitto olisivat olleet varteenotettavia vaihtoehtoja Nato-jäsenyydelle.

Mutta mitä nämä vaihtoehdot oikein ovat? Tuomiojan mukaan varteenotettava vaihtoehto olisi ollut esimerkiksi EU:n puolustusyhteistyön kehittäminen.

”EU:n puolustusvalmiuksien kehittämisessä on kolmessa viime vuodessa tapahtunut enemmän kuin kolmessakymmenessä sitä edeltävässä.”

”Meillä on myös laaja kahden tai useampien maiden välinen puolustusyhteistyöverkosto, joista merkittävin on tietysti yhteistyö Ruotsin kanssa. Sitä olisi voinut viedä eteenpäin ihan kahden väliseksi puolustusliitoksikin”, Tuomioja mainitsee toisena vaihtoehtona.

Vaikka avoimen keskustelun tarvetta on juhlapuheissa korostettu, tällaisten vaihtoehtojen esittämistä ei ole katsottu hyvällä, Tuomioja katsoo. Tällä hän viittaa muun muassa keskusteluun, joka lähti viime kuussa liikkeelle, kun hän totesi Hufvudstadsbladetin haastattelussa Ruotsin puolustus­ministeri Peter Hultqvistin ehdottaneen suomalais-ruotsalaista puolustus­liittoa vaihtoehtona maiden Nato-jäsenyydelle.

Lue lisää: Tuomioja SVT:lle: Suomella suhteellisen turvallinen tilanne myös ilman Nato-jäsenyyttä – Halla-aho olettaa ulko­asiain­valio­kunnan käsittelevän Tuomiojan toimintaa

Erityisen loukkaantunut Tuomioja kertoo olevansa siitä, että jotkut tahot ovat epäilleet hänen toimintansa tarkoitusperiä venäjämielisiksi.

”Tämän kevään turvallisuuspoliittisessa keskustelussa on ollut nimenomaan kysymys siitä, miten Suomen ja suomalaisten turvallisuus parhaiten taataan”, hän painottaa.

Nato-jäsenyyden keskeisin kysymys Tuomiojan mukaan on se, onko se paras tapa estää Suomea joutumasta sotaan.

”Jos sota syttyy jossain muualla, olisimme Nato-jäsenenä automaattisesti siinä osapuolena. Ja jos se tulisi Naton ja Venäjän välinen sota, me olisimme silloin eturintama.”

Tuomiojan mukaan kyse ei ole siitä, voittaisiko Nato tällaisen konfliktin, vaan siitä, mitä Suomesta sellaisen konfliktin jälkeen jäisi jäljelle.

”Mutta tämä on nyt hyvin teoreettista pohdintaa, koska näitä vaihtoehtoja ei ole kunnolla haluttu kartoittaa.”

Vaikka Tuomioja ei olekaan kritiikitön Naton suhteen, on hän tullut siihen lopputulokseen, että Nato-jäsenyys on lopulta jäänyt ainoaksi vaihtoehdoksi, sillä muita vaihtoehtoja käsittelevä keskustelu puuttuu.

”Sille on jo hallituksen ja eduskunnan suuren enemmistön tuki. Eikä ole epäselvää, mitä sosiaalidemokraattisen puolueen johto tulee ottamaan kantaa”, hän avaa ajatteluaan.

Lue lisää: 119 kansanedustajaa kannattaa nyt Nato-jäsenyyttä, 11 vastustaa – Tässä ovat kaikkien kansan­edustajien kannat tällä hetkellä

Myös kansan enemmistön tukea hän pitää selvänä.

Täysin varauksetta Tuomioja ei kuitenkaan ole valmis Nato-jäsenhakemuksen puolesta äänestämään.

”Jos tästä yritettäisiin tehdä pakkoratkaisu, jossa kansanedustajilla ei olisi vapaita käsiä, niin silloin olisi periaatteellisista syistä suuri houkutus äänestää vastaan”, Tuomioja toteaa ryhmäkurikäytäntöihin viitaten.

”Mutta jos tämä alusta alkaen tehdään niin, että jokainen joutuu itse päätöksensä miettimään, olen kyllä enemmistössä mukana.”

Lue lisää: Pääministeri Marin IS:lle: Sdp:n kansan­edustajien kanta Natoon tulee olemaan hyvin yhtenäinen

Erkki Tuomioja kertoo pyrkineensä edistämään tilannetta, jossa Suomi ja Ruotsi hakisivat Naton jäsenyyttä samanaikaisesti.

Jos, tai kuten Tuomioja sanoo, kun Suomi jättää jäsenhakemuksensa Natoon, tulisi se hänen mukaansa tehdä samoihin aikoihin Ruotsin kanssa.

”Olen puhunut useiden ministereiden ja entisten ministereiden kanssa ja minulla on aika vankka käsitys siitä, että Ruotsikin on tulossa Natoon. Sosiaalidemokraattien kanta ei tule olemaan yksimielinen, mutta on aika selvää, että se tulee olemaan myönteinen Nato-jäsenyydelle”, Tuomioja mainitsee.

Hänen mukaansa Suomessa on myös viime aikoina ollut valmiutta tahdittaa Nato-keskustelua siten, että se ei tuottaisi hankaluuksia Ruotsissa käynnissä olevalle prosessille.

Tämä on mahdollistanut pyrkimykset edistää Suomen ja Ruotsin yhtäaikaista jäsenhakemusta.

”Olen pyrkinyt tekemään heille selväksi, että Suomi tulee parin viikon sisällä hakemaan Natoon ja toivomus olisi, että Ruotsi tekisi samoin. Vakuuttamaan ihmisiä, että yhdessä kulkeminen on molempien yhteinen etu”, Tuomioja kertoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat