Perussuomalaisten puolue­valtuusto kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on jo aiemmin kertonut kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.

30.4. 8:43 | Päivitetty 30.4. 16:12

Perussuomalaisten puoluevaltuusto päätyi lauantaina ottamaan selvästi myönteisen kannan suhteessa Suomen Nato-jäsenyyteen. Helsingissä Pikkuparlamentissa kokoontunut valtuusto keskusteli aiheesta pitkään ja päätyi kannattamaan jäsenyyttä äänin 61–3.

Puheenjohtaja Riikka Purra sanoi kokouksen jälkeen olevansa erittäin tyytyväinen päätökseen ja sitä edeltäneeseen keskusteluun. Puheenvuoroja oli käytetty suljettujen ovien takana kaikkiaan kolmisenkymmentä.

”Tulos on täysin selvä. Ja yleinen ilmapiiri, siis kannanotot, lähestulkoon kaikki Naton puolesta.”

Purra sanoi, että kokouksessa oli käyty hyvin realistista keskustelua esimerkiksi Venäjästä ja Suomen paikasta sen vieressä.

Puheenjohtaja Purra alusti kokousta pitämällä voimakkaasti Nato-jäsenyyttä puolustavan puheen. Hän sanoi, että jäsenyyttä voi toki vastustaa, mutta sen väittäminen, että Venäjästä ei ole vaaraa, ei pidä paikkaansa.

Hän muistutti myös, että puolueessa on viime ajat käyty tiivistä ja monipuolista turvallisuuspoliittista keskustelua ja puoluehallitus, eduskuntaryhmä sekä lähes kaikki kansanedustajat ovat kertoneet kannattavansa Nato-jäsenyyttä.

Omaa myönteistä Nato-kantaansa hän perusteli erityisesti puolustusliittoon kuulumisen ennaltaehkäisevällä pelotevaikutuksella. Hän totesi puheessaan, että Ukrainan kokemat hyökkäyssodan kauheudet voisivat tietenkin tapahtua myös Suomessa.

Puheensa jälkeen pitämässään tiedotustilaisuudessa Purra kertoi kannattaneensa itse Suomen Nato-jäsenyyttä jo 1990-luvulta lähtien.

”Mielestäni Suomen tilanne tällä hetkellä olisi huomattavasti parempi, mikäli me olisimme Naton jäseniä mutta emme Euroopan unionin jäseniä.”

Purra huomautti, että Suomi liittyi aikanaan Euroopan unioniin myös turvallisuuspoliittisista syistä, mutta Nato on tässä suhteessa huomattavasti merkittävämpi yhteisö.

”Nato-jäsenyys ei vaadi toimivallan siirtoa, se ei vie meiltä päätösvaltaa eikä itsenäisyyttämme, kuten Euroopan unioni.”

Purra sanoi, että puolueessa on keskusteltu Nato-jäsenyydestä paljon myös siksi, että se sitouttaisi puolueen jäsenistöä prosessiin ja toisi heille siitä tietoa.

”Sellaista tietoa, mitä ei pelkästään lehtiä lukemalla pysty ymmärtämään. Tällä hetkellä kulkee paljon erilaista epätietoisuutta ja vääriä uskomuksiakin tästä prosessista. Niin me tietenkin parhaalla mahdollisella tavalla pyrimme näitä korjaamaan ja ohjaamaan oikean tiedon pariin.”

Hän korosti, ettei sellaista riskiä voida ottaa, ettei jäsenyydelle olisikaan enää kannatusta siitä vaiheessa, kun asia tulee uudelleen eduskunnan käsiteltäväksi. Tämä voi tapahtua vasta ensi vaalikaudella.

”Sekin ajatus, että kansalaisten Nato-jäsenyyden kannatus jonkinlaisten toimien seurauksena muuttuisi, sitäkään ei voida missään tapauksessa hyväksyä. Kaikki ymmärtävät, että tällainen tilanne olisi kammottava”, Purra sanoi.

Häneltä kysyttiin myös eduskunnan käsittelyssä olevan valmiuslakiesityksen hyväksymisestä. Purra toisti, ettei perussuomalaiset tule hyväksymään esitystä, josta puuttuvat maahantulon estämisen mahdollistavat rajapykälät.

Puolueista enää pääministeripuolue Sdp:n ja vasemmistoliiton Nato-kannat ovat auki. Sdp:n on määrä linjata siitä 14. toukokuuta. Kannan odotetaan olevan myönteinen.

Vasemmistoliitossa on eniten Natoon kielteisesti suhtautuvia. Puolue päättää 7. toukokuuta, onko Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys puolueelle hallituskysymys.

Muista puolueista kokoomuksella ja Rkp:lla on jo vanhastaan myönteinen kanta.

Keskusta on linjannut antavansa puoluejohdolle ja ministereilleen valtuutuksen tehdä kaikki tarvittavat ratkaisut. Myös vihreiden puoluevaltuuskunta antoi viime viikonloppuna eduskunta- ja ministeriryhmälle vapaat kädet tukea Suomen Nato-jäsenyyttä.

Kristillisdemokraattien puoluevaltuusto asettui kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä perjantaina.

Myös Liike Nyt tukee Nato-jäsenyyttä. Ano Turtiaisen Valta kuuluu kansalle vastustaa sitä.

HS:n seurannan mukaan kansanedustajista jo reilusti yli puolet on asettunut Nato-jäsenyyden taakse.

Lue lisää: 119 kansanedustajaa kannattaa nyt Nato-jäsenyyttä, 11 vastustaa – Tässä ovat kaikkien kansan­edustajien kannat tällä hetkellä

Muun muassa presidentti Sauli Niinistö on korostanut, että puolueidenkin kannat ovat tärkeitä. Jos Suomi hakee Nato-jäsenyyttä, on mahdollista, että sen hyväksyntä kaikissa 30 jäsenmaassa vie niin pitkään, että Suomi ehtii pitää eduskuntavaalit ennen kuin prosessi on valmis. Tässä tapauksessa jäsenyyden ratifioisi uusi eduskunta.

Lue lisää: Presidentti Niinistö: Suomen Nato-päätös tehdään ennen kesää – toivoo, että eduskunta käsittelee selonteon ripeästi

Lue lisää: Perus­suomalaisten edus­kunta­ryhmä kannattaa Nato-jäsenyyden edistämistä

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat