Tässä ovat Suomen Nato-hakemuksen kannalta keskeiset päivämäärät

HS:n tietojen mukaan valtiojohto ei ole vielä varsinaisesti päättänyt, minä päivänä Suomi tekee päätöksen hakea Natoon. Presidentti Niinistö kertoi Ilta-Sanomien haastattelussa lauantaina, että hän kertoo oman kantansa viimeistään 12. toukokuuta.

30.4. 2:00 | Päivitetty 30.4. 12:25

Vappupäivänä alkaa toukotöistä eli viljan kylvöstä nimensä saanut toukokuu, joka jäänee Suomen historiaan.

Tämänhetkisten tietojen mukaan Suomi hakee toukokuussa Naton jäseneksi ellei ihmeitä tapahdu.

Suomi on jo nyt niin lähellä kuin maa vain voi olla Naton jäsenyyttä. Silti kyseessä on EU:hun liittymiseen verrattavissa oleva historiallinen päätös, joka muuttaa Suomen luonnetta vuosikymmeniksi.

HS:n tietojen mukaan valtiojohto ei ole vielä varsinaisesti päättänyt, minä päivänä Suomi tekee päätöksen hakea Natoon.

HS on aikaisemmin uutisoinut, että päätös tehdään nykytietojen mukaan toukokuun puolivälin jälkeen, mutta ei ennen sitä.

Lue lisää: HS:n tiedot: Suomen Nato-hakemus­päätös tehdään touko­kuun puolen­välin jälkeen

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi HS:n haastattelussa jo 12. huhtikuuta, että Nato-päätös tehdään ennen kesää.

HS selvitti Nato-prosessin kannalta keskeiset päivämäärät.

Ulkoasiainvaliokunta alkaa koota eduskunnan vastausta 11. toukokuuta jälkeen

Päätöspäivän ajankohdan määrittää ennen kaikkea kaksi ajankohtaa, Sdp:n kannanmuodostus ja eduskunnan prosessin eteneminen.

Keskeinen ajankohta on se, milloin eduskunta saa valmiiksi vastauksensa hallituksen huhtikuussa eduskunnalle antamaan turvallisuuspolitiikkaa käsittelevään ajankohtaisselontekoon.

Tai vaihtoehtoisesti se hetki, kun valtiojohto ja eduskunta on katsonut, että eduskunta on riittävästi käsitellyt selontekoa saadakseen tarvitsemansa tiedon Nato-jäsenyydestä.

Selonteko on antanut raamit eduskunnan Nato-keskustelulle. Valtiojohto on halunnut varmistaa, että kansanedustajat saavat valiokuntien salaisissa kokouksissa kysyä asiantuntijoilta kaiken sen, mikä heitä askarruttaa Natossa.

Näin halutaan varmistaa, että kansanedustajat varmasti tietävät, mitä Suomi on nyt tekemässä.

Valtiojohto on korostanut, että eduskunta ottaa sen ajan, minkä se tarvitsee kantansa muodostamiseen.

Sinänsä ajankohtaiselonteossa ei edes kysytä eduskunnan kantaa Nato-jäsenyyteen, mutta sen käsittelyn aikana kukin voi kannan muodostaa. Valtiojohto voi tehdä päätöksensä hakemuksesta myös ilman selonteon valmistusta.

HS:n kokoamien tietojen mukaan jo nyt reilu enemmistö kansanedustajista kannattaa Nato-jäsenyyttä.

Lue lisää: 119 kansanedustajaa kannattaa nyt Nato-jäsenyyttä, 11 vastustaa – Tässä ovat kaikkien kansan­edustajien kannat tällä hetkellä

Eduskunnan vastauksen ajankohtaisselontekoon kirjoittaa eduskunnan ulkopoliittinen valiokunta.

Selontekoa käsitelleiden muiden valiokuntien on määrä saada omat lausuntonsa valmiiksi 11. toukokuuta mennessä.

Tämän jälkeen ulkopoliittinen valiokunta kokoaa eduskunnan vastauksen.

Nopealla aikataululla se voi valmistua toukokuun 16. päivänä alkavalla viikolla, kerrotaan eduskunnasta.

On myös mahdollista, että päätös hakemuksesta tehdään sen jälkeen, kun Sdp ja presidentti ovat todenneet kannattavansa jäsenyyttä, vaikka ensimmäistä selontekoa ei olisi ihan loppuun saakka käsitelty.

Varmaa on, että Suomi toimii viivyttelemättä heti, kun kaikki ainekset ovat kasassa.

Presidentti kertoo oman kantansa viimeistään 12. toukokuuta

Presidentti Niinistö aikoo kertoa oman Nato-kantansa viimeistään torstaina 12. toukokuuta, hän sanoi Ilta-Sanomien haastattelussa lauantaina.

Ilman presidentin hyväksyntää päätöstä Natoon hakemisesta ei voi tehdä. Se tehdään presidentin ja hallituksen yhteisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa eli tp-utvassa.

Demarit linjaavat kantansa 14. toukokuuta

Pääministeripuolue Sdp ja puolueen puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin eivät ole kertoneet kantaansa. Puolueen on määrä kertoa se 14. toukokuuta.

Kaikkien merkkien mukaan puolue tulee kannattamaan Nato-jäsenyyttä.

Vasemmistoliitto on ainoa puolue, jonka eduskuntaryhmästä yli puolet saattaa asettua jäsenyyttä vastaan.

Vasemmistoliitto kertoo Nato-kantansa vasta kesäkuussa järjestettävässä puoluekokouksessa. Vasemmistoliitto päättää 7. toukokuuta, lähteekö se hallituksesta, jos Suomi hakee Natoon. Näin tuskin käy.

HS:n haastattelussa Niinistö korosti, että keskeisten puolueiden pitää seisoa päätöksen takana niin, että niiden kanta pysyy myös silloin, kun Nato-hakemusprosessin ja jäsenyyden mittaan tulee vaikeita aikoja.

Lue lisää: Presidentti Niinistö: Suomen Nato-päätös tehdään ennen kesää – toivoo, että eduskunta käsittelee selonteon ripeästi

Presidentti on valtiovierailulla Ruotsissa 17.–18. toukokuuta

Aikataulun kannalta merkitystä voi olla myös sillä, että presidentti on Ruotsissa valtiovierailulla 17.–18. toukokuuta. Suomen kanta päätös saatetaan haluta tehdä ennen kuin presidentti lähtee Ruotsiin, mutta varmuus on, että silloin on jo tiedossa, että Suomi aikoo hakea Natoon. .

Suomen ja Ruotsin kesken keskustellaan Nato-prosessista lähes päivittäin, ja on mahdollista, että maiden Nato-päätös tehdään samaan tai varsin samaan aikaan.

Suomen ja Ruotsin ulkopolitiikan johtajat ovat pitkin kevättä korostaneet, että maiden olisi hyvä liikkua samaan tahtiin Nato-päätöksissään.

Tätä ovat toivoneet myös keskeiset Nato-maat. Kyse ei siis välttämättä ole samasta päivästä, vaan niin, ettei päätösten väli ole pitkä.

Suomelle on keskeistä tietää, mitä Ruotsi varmuudella tekee, ei niinkään virallinen päätös.

Lue lisää: Ruotsin ulkoministeri Linde Nato-jäsenyydestä: ”Se, mitä Suomi päättää, vaikuttaa Ruotsiin hyvin paljon”

Ruotsin oma selonteko valmistuu 13. toukokuuta

Ruotsin oma selonteko valmistuu 13. toukokuuta, mutta se ei ole samanlainen eduskunnan käsiteltävä paperi kuin Suomen selonteko.

Periaatteessa Ruotsin hallitus voi päättää hakea Natoon heti, kun pääministeripuolue sosiaalidemokraatit ovat päättäneet asiasta. Se tapahtunee 12. toukokuuta. Ruotsissa ei Nato-jäsenyydestä tai edes prosessista vallitse kuitenkaan samanlainen laaja konsensus kuin Suomessa.

Ruotsi voi yllättää nopealla päätöksellä tai sitten ei. Monet asiat kuitenkin viittaavat siihen, että myös Ruotsi saattaa päättää toukokuun puolivälin jälkeen hakea Natoon.

Hallituksen toisessa selonteossa perusteltaisiin, miksi Suomi hakee Natoon

Suomen Nato-jäsenyyden hakemisesta päättää siis tp-utva, mutta hakemus ei lähde vielä sinä päivänä, kun päätös tehdään.

Päätöksen jälkeen hallitus antaa eduskunnalle toisen selonteon tai tiedonannon. Ulkoministeriö on jo aloittanut sen valmistelun.

Lue lisää: HS:n tiedot: Ulkoministeriössä on jo alettu valmistella Nato-hakemukseen johtavaa toista selontekoa

Toinen selonteko on lyhyt perustelu, miksi Suomi hakee Natoon. Hakemus lähtee Naton päämajaan vasta, kun eduskunta on vastannut myös tähän toiseen selontekoon. Siihen menee todennäköisesti joitakin päiviä.

Jos tp-utva päättää Nato-hakemuksesta vaikkapa 15.–19. toukokuuta, loogista olisi, että Suomen hakemus lähtee todennäköisesti 22. päivänä alkavalla viikolla tai jo edellisellä viikolla. Tällöin Suomi ja Ruotsi voisivat vaikka viedä hakemukset yhdessä Naton päämajaan.

Voi myös olla, että prosessi syystä tai toisesta pitkittyy jonkin verran, mutta tuskin kovin pitkään.

Suomen hakemuksen käsittely ja jäsenyysneuvottelut Naton neuvostossa kestänevät joitakin päiviä tai viikon, koska Suomen Nato-sopivuus tiedetään jo ennalta eikä selvittelyjä juurikaan tarvita.

Naton neuvosto kokoontuu hyvin usein, ja siinä on kaikkien jäsenvaltioiden edustajat. Neuvottelujen jälkeen Naton neuvosto ja Suomi allekirjoittavat liittymispöytäkirjan, joka lähtee ratifioitavaksi jäsenmaihin.

Liittymispöytäkirjan allekirjoituksen jälkeen Suomesta tulee Naton tarkkailijajäsen, joka voi osallistua Naton kokouksiin.

Muiden Nato-maiden ratifioinnissa menee enintään vuosi

Kaikkien Naton jäsenmaiden pitää ratifioida uusien jäsenten liittyminen. Siinä menee arvioiden mukaan 4–12 kuukautta. Tämän jälkeen eduskunta äänestää Suomen jäsenyydestä hallituksen esityksestä. Lopulta tarvitaan vielä presidentin vahvistus jäsenyydelle.

Tämän jälkeen Suomi on Naton täysjäsen. On siis mahdollista, että liittyminen tapahtuu vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Suomi on varsin laajasti haluttu jäsen Natoon muun muassa siksi, että Suomella on eurooppalaisittain varsin merkittävät asevoimat ja maa on vakaa demokratia.

Vahva armeija saattaa johtua siitä, ettei Suomi ole ollut Nato-jäsen.

Monet Nato-maat ovat 1990-luvun alun jälkeen pienentäneet puolustusvoimiaan, koska ne ovat ajatelleen olevansa suojassa Natossa, jonka tärkein jäsenmaa on maailman suurin asemahti Yhdysvallat.

Millään muulla eurooppalaisella Nato-maalla ei ole myöskään lähellekään yhtä pitkää yhteistä rajaa Venäjän kanssa kuin Suomella.

Lue lisää: Suomelle tuskin annetaan varsinaisia turva­takuita Nato-prosessin ajaksi – järeääkin apua voi silti tulla

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat