Ruotsin ulkoministeri Linde Nato-jäsenyydestä: ”Se, mitä Suomi päättää, vaikuttaa Ruotsiin hyvin paljon”

Ruotsin ulkoministeri Ann Linde vieraili perjantaina Suomessa ulkoministeri Pekka Haaviston vieraana.

Ruotsin ulkoministeri Ann Linde vieraili perjantaina Suomessa ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) vieraana.

29.4. 17:29 | Päivitetty 29.4. 17:38

Se, mitä Suomi päättää Nato-kysymyksestä vaikuttaa Ruotsiin hyvin paljon, sanoo Ruotsin ulkoministeri Ann Linde.

Linde kommentoi Ruotsin Nato-prosessia perjantaina tavattuaan ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) Helsingissä.

”Tietysti on niin, että Suomi ja Ruotsi tekevät itse päätöksensä, ja ne voivat tietysti olla erilaisia. Sitten on luonnollisesti niin, että se, mitä Suomi päättää, vaikuttaa Ruotsiin hyvin paljon”, Linde sanoi.

Linde ei ottanut suoraa kantaa Ruotsin Nato-päätöksen mahdolliseen samanaikaisuuteen Suomen päätöksen kanssa.

HS:n tietojen mukaan Suomi ilmoittaa Nato-hakemuksestaan toukokuun puolenvälin jälkeen, mutta ei ennen sitä.

Ulkoministeriössä on jo valmisteltu Nato-hakemukseen johtavaa selontekoa tai tiedonantoa.

Linde totesi, että Ruotsissa hänen johtamansa puolueiden edustajista koostuva ryhmä saa analyysinsa valmiiksi 13. toukokuuta.

Lopullisia johtopäätöksiä ei vielä ole, hän sanoi.

Kysyttäessä Linde piti edelleen mahdollisena, että Ruotsi jäisi Naton ulkopuolelle Suomen hakiessa jäsenyyttä. Hän nosti kuitenkin esiin tällaisen ratkaisun varjopuolia.

Jos Ruotsi valitsisi jäädä ulkopuolelle, tarkoittaisi se hyvin korkeita puolustusmenoja, mikä on huomioitava analyysissa, Linde sanoi HS:lle. Tässä tilanteessa Ruotsi olisi ainoa maa Pohjolassa ja Pohjois-Euroopassa, joka olisi Naton turvatakuiden ulkopuolella. Ruotsin on arvioitava, miten tämä vaikuttaisi Ruotsin turvallisuuteen, Linde sanoi.

Linde uskoi, että Suomen ja Ruotsin läheinen puolustusyhteistyö jatkuisi joka tapauksessa.

”Mutta vaikutuksia siihen tietysti olisi, jos Suomi liittyisi ja Ruotsi ei.”

Ruotsissa Linden oma puolue, sosiaalidemokraatit, on ratkaisevassa asemassa Nato-päätöksessä.

Puolue käy paraikaa sisäistä keskustelua ympäri maan. Tuon dialogin on määrä päättyä 12. toukokuuta. Puolue aikoo kertoa kannastaan viimeistään 24. toukokuuta.

Sosiaalidemokraatit on pitkään kannattanut sotilaallista liittoutumattomuutta ja ottanut Nato-vastaisen kannan viimeksi viime vuoden lopulla.

Nyt jotkut eturivin sosiaalidemokraatit ovat kuitenkin kertoneet myönteisistä kannoistaan. Sosiaalivakuutusministeri Ardalan Shekarabi sanoi vastikään Ruotsin radiolle olevansa ”kallellaan Natoon päin”. Samoin on sanonut entinen ulkoministeri Margot Wallström.

Linde itse puhui jäsenyyttä vastaan vielä alkuvuodesta ennen Venäjän täysmittaista hyökkäystä.

Joko hänkin on kallellaan Natoon päin?

”Haluan odottaa, että prosessimme on valmis”, Linde sanoi.

Hänen mukaansa kyse on siitä, mikä on parasta Ruotsin turvallisuudelle eikä tuo analyysi ole vielä valmis.

Ruotsin ulkoministeri Ann Linde totesi Haaviston kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa myös, että yllätyksiin kannattaa varautua siinä vaiheessa, jos Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset etenevät ja muiden sotilasliiton jäsenmaiden pitäisi ratifioida ne.

Linde kertoi hiljattain Ruotsin aikaistavan omaa analyysityötään Nato-jäsenyyttä koskien vedoten muun muassa Suomen aikatauluun.

Ruotsissa prosessin nopeus on herättänyt jossain määrin kritiikkiä.

Linden mukaan kaikki olisivat toki toivoneet, että asian kanssa ei olisi niin kiire. Venäjän brutaali aggressio Ukrainaa kohtaan muutti kuitenkin turvallisuustilannetta syvästi.

Ennen kuin olemme tehneet päätöstä mihinkään suuntaan, olemme hyvin haavoittuvaisia ja haluamme vähentää sitä haavoittuvaisuutta niin paljon kuin mahdollista. Siksi prosessi etenee nopeammin kuin ehkä olisi toivottu”, hän sanoi.

Hän kommentoi lyhyesti myös paikallisen vasemmistopuolueen tuoretta vaatimusta kansanäänestyksestä Nato-kysymyksessä. Ympäristöpuolue puolestaan haluaisi siirtää Nato-päätöksen ensi syksynä järjestettävien valtiopäivävaalien jälkeiseen aikaan.

Linde muistutti, ettei mikään muu puolue ole tukenut ajatusta kansanäänestyksestä.

”Nato-kysymys ei sovi kansanäänestykseen. Osin siksi, että on niin selvää, että Venäjällä olisi siinä tapauksessa massiivisia vaikutuskampanjoita. Ja myös, koska paljon siitä, mikä koskee maan turvallisuutta, on salaista.”

LINDE totesi Haaviston kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa myös, että yllätyksiin kannattaa varautua siinä vaiheessa, jos Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset etenevät ja muiden sotilasliiton jäsenmaiden pitäisi ratifioida ne.

”Aina kun kansallisissa parlamenteissa on ratifiointiprosessi, mitä tahansa voi tapahtua. Kysykää minulta, olen ollut kauppaministeri”, hän sanoi ja naurahti.

Hän viittasi siihen, että sopimusten ratifiointi­prosessissa maat voivat kytkeä yhteen itse asiaan liittymättömiä seikkoja.

Esimakua tästä saatiin aiemmin tällä viikolla: Kroatian presidentti Zoran Milanović sanoi, että Kroatian pitäisi estää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys, kunnes Bosnia ja Hertsegovinan vaalilakiin on saatu ratkaisu. Myöhemmin Kroatian ulkoministeri Gordan Grlić Radman arvosteli Milanovićin puheita.

Toisaalta Linde korosti, että Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemukset otettaisiin Nato-maissa myönteisesti vastaan, koska ne olisivat ”turvallisuuden nettotuottajia”.

Lue lisää: Ulkoasiain­valiokunta vieraili Ruotsissa keskustelemassa Nato-asioista: ”Täällä olemme koettaneet kaiken maailman sirkus­tempuilla kertoa, että päätös on tehty”

Lue lisää: Ruotsin sosiaaliturva­ministeri kertoo kallistuvansa Nato-jäsenyyttä kohti

Lue lisää: Ruotsin ulko­ministeri Ann Linde DN:lle Natosta: Suomen ja Ruotsin yhteinen linja lisäisi turvallisuutta

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat