Nato: Suomen varsinaiset jäsenyys­keskustelut voivat kestää vain päivän

Jo liittymispöytäkirjan allekirjoituksen jälkeen ennen täysjäsenyyttä Nato avautuu Suomelle paljon enemmän kuin nyt. Kokousten määrä voi yllättää.

HS:n haastattelemat Naton virkamiehet arvioivat varsinaisten keskusteluiden kestävän päivän, mutta muun muassa asiakirjojen valmistelu ja asioiden tarkistukset ottavat aikaa viikosta kahteen viikkoon.

9.5. 12:58

Bryssel

Kun Suomi ja Ruotsi ovat toukokuun puolivälin tienoissa ilmaisseet halukkuutensa liittyä puolustusliitto Natoon, sitä seuraavat liittymisneuvottelut eivät kestä pitkään.

HS:n haastattelemat Naton virkamiehet arvioivat varsinaisten keskusteluiden kestävän päivän, mutta muun muassa asiakirjojen valmistelu ja asioiden tarkistukset ottavat aikaa viikosta kahteen viikkoon.

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, jäsenyyshakemuksesta varsinaiseen jäsenyyteen kului kolme vuotta pitkine neuvotteluineen. Natossa meno on toinen, koska nyt ei perata koko lainsäädäntöä läpi.

Pisin vaihe ennen Nato-jäsenyyttä on se, kun Suomi ja Ruotsi odottavat jokaisen Nato-maan allekirjoittavan ja ratifioivan Suomen liittymispöytäkirjan. Natosta kerrotaan, että edellisissä ratifioinneissa aikaa kului 8–10 kuukautta. Ne ovat kansallista päätöksentekoa, jota Nato ei voi kiirehtiä.

Kun hakijamaat ovat kertoneet Natolle, että ne haluavat liittyä Naton perussopimukseen, Nato kutsuu ne liittymisneuvotteluihin.

Hakijamaan ilmoitukselle ei ole määrämuotoa. Sen voisi tehdä vaikka suullisesti, mutta todennäköisimmin Suomenkin hallituksen tahdonilmaisu lähtee Natolle kirjeellä, joka lähetetään pääsihteerille Jens Stoltenbergille.

Pääsihteeri välittää kirjeen Naton jäsenmaiden suurlähettiläistä koostuvalle Pohjois-Atlantin neuvostolle, joka antaa pääsihteerille tehtäväksi kutsua hakijamaat liittymisneuvotteluihin – tai keskusteluihin, kuten Natossa vaihetta mieluummin kuvataan. Päätöksentekijä on siis Naton neuvosto, asiaa ei tarvitse viedä Naton huippukokoukseen.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg

Natossa ei ole sääntöjä, miten liittymiskeskustelut vedetään, eikä tarkkoja jäsenyyskriteereitä. Kaikki perustuu poliittisen arvioinnin lisäksi Naton sisäisiin käytäntöihin, jotka eivät HS:lle kuvatun mukaan ole kovin monimutkaiset.

Lisäksi Suomi ja Ruotsi ovat Naton pitkäaikaisia kumppanimaita, joilla on monia aiempia hakijamaita paremmat valmiudet liittyä osaksi liittokuntaa.

Natoon liittyneille maille on viime vuosina sovittu ensin jäsenyyteen valmistava ohjelma (Membership Action Plan), mutta Suomen ja Ruotsin tilanne on erilainen: ne ovat vakiintuneita demokratioita. Lisäksi ne ovat läpäisseet myös EU-jäsenyyden ehdot toisin kuin esimerkiksi Natoon viimeksi liittyneet Pohjois-Makedonia (2020) ja Montenegro (2017).

Jäsenyysvalmennusohjelmassa käydään esimerkiksi läpi, onko maiden hallinto kunnossa, toimiiko oikeusvaltio ja niin edelleen. Suomi ja Ruotsi täyttävät nämä kriteerit.

Mistä sitten varsinaisissa jäsenyysneuvotteluissa puhutaan? Suomessa ennakoidaan, että keskustelut ovat hyvin konkreettiset ja suoraviivaiset.

Huoneessa ovat presidentin asettama Suomen valtuuskunta ja Naton sihteeristön edustajat. Periaatteessa korkea virkamiestaso hakijamaasta riittää. Natosta kerrotaan, että sen neuvotteluryhmää tulee johtamaan Naton apulaispääsihteeri Bettina Cadenbach.

Natosta kerrotaan, että sillä on lista, jonka pohjalta keskusteluissa käydään läpi Naton jäsenyyden velvoitteet. Ne tarkoittavat poliittisia, puolustuksellisia ja sotilaallisia, taloudellisia sekä turvallisuuteen liittyviä velvoitteita. Hakijamaan on luvattava sitoutua velvoitteisiin.

Poliittiset velvoitteet tarkoittavat, että keskusteluissa Suomi perustelee Natolle, miksi se haluaa liittyä. Lisäksi luvataan sitoutua Naton periaatteisiin ja arvoihin sekä siihen, että päätökset puolustusliitossa tehdään konsensuksella. Jäsenmaa sitoutuu esimerkiksi Naton avointen ovien politiikkaan eli ei estä muita maita liittymästä.

Neuvotteluissa käydään läpi puolustukseen ja sotilaalliseen toimintaan liittymisen yksityiskohdat sekä Naton puolustussuunnittelun laajentuminen koskemaan Suomea. Uusien jäsenmaiden on varauduttava osallistumaan Naton yhteiseen puolustukseen ja sotilaallisiin operaatioihin ja hyväksyttävä Naton ydinpuolustuksen periaatteet.

Lue lisää: Nato-jäsenyys pakottaisi Suomen ottamaan kantaa Naton ydin­ase­doktriiniin

Lue lisää: Suomea voi pian suojella joukkotuhoase nimeltä B61 – Mikä se on ja mitä muutos meille tarkoittaa?

Tällä hetkellä käynnissä on kaksi Nato-johtoista operaatiota, Kosovossa ja Irakissa. Suomi osallistuu niistä molempiin.

Maat päättävät itse osallistumisesta tapauskohtaisesti.

Suomessa tunnetaan hyvin Naton puolustussuunnittelu kumppanuuden takia, joten yllätyksiä ei keskusteluissa tule eteen.

Suomi ja Nato käyvät läpi myös resursseihin liittyvät kysymykset eli esimerkiksi sitoutumisen Naton puolustusmäärärahatavoitteisiin. Lisäksi esillä on Suomen osuus Naton yhteisistä budjeteista, joita ei ole vain yhtä vaan kaikkiaan kolme: siviili- ja sotilastoiminnan budjetti sekä turvallisuusinvestointiohjelma NSIP.

Jäsenmaan rahoitusosuus lasketaan bruttokansantuotteen ja väkiluvun perusteella.

”Naton jäsenyys on halpa verrattuna siihen, mitä vastineeksi saa. Mutta jäsenmaan on investoitava omaan puolustukseensa ja pyrittävä siinä Naton asettamiin kunnianhimoisiin tavoitteisiin”, Nato-virkamies sanoo.

Lue lisää: Mitä Nato-jäsenyys maksaisi Suomelle?

Yksi jäsenyyskeskusteluiden kohta koskee osallistumista Naton rakenteisiin alkaen siitä, onko Suomi kiinnostunut asettamaan ehdokkaita Naton virkoihin ja komiteoihin. Jäsenmaalla ei ole kiintiötä Naton virkoihin, mutta puolustusliitto yrittää varmistaa, että jäsenmaat ovat edustettuina siviilibudjettinsa osuuden mukaisesti.

Suomi sitoutuu myös joihinkin teknisiin ja turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin, kuten Naton asiakirjojen hallintaan puolustusliiton määräysten mukaisesti.

Kansallinen erityiskysymys on demilitarisoidun Ahvenanmaan asema, joka todettaneen keskusteluissa.

Käytäntönä on ollut, että keskusteluista tehdään raportti, joka on hyvin lyhyt. Hakijamaan ulkoministeri ilmoittaa Natolle sen jälkeen, että velvoitteet on ymmärretty ja niihin sitoudutaan.

Keskusteluiden päätyttyä hakijamaa lähettää Naton neuvostolle aiekirjeen (Letter of Intent), jossa se vahvistaa halukkuutensa ja valmiutensa liittyä Natoon ja kertoo jäsenyyden mahdollisesti vaatimat lakimuutokset ja niiden aikataulut.

Pääsihteeri Stoltenberg hakee keskusteluiden jälkeen valtuudet Naton neuvostolta tehdä Suomelle ja Ruotsille liittymispöytäkirja (Accession Protocol), jonka Naton jäsenmaiden suurlähettiläät allekirjoittavat. Se on muodoltaan Naton alkuperäiseen Washingtonin sopimukseen liitettävä lisäpöytäkirja.

Liittymispöytäkirjan allekirjoituksen jälkeen Nato avautuu Suomelle paljon enemmän kuin nyt läheisenä kumppanimaana. Suomesta tulee invitee-maa, mukaan kutsuttu maa. Turvatakuita ei vielä ole eikä päätöksenteossa olla mukana, mutta Suomi pääsee osallistumaan lähes kaikkeen Naton toimintaan: kokouksiin, keskusteluihin, informaation jakoon.

”Montenegrolle ja Pohjois-Makedonialle oli siinä vaiheessa sokki huomata, miten paljon kokouksia ja päätöksentekotasoja Natossa on. Ne joutuivat nopeasti lisäämään henkilökuntaansa”, Nato-virkamieslähde kertoo.

Nato järjestää kesäkuun lopussa Madridissa huippukokouksen. Suomi ja Ruotsi eivät voi vielä virallisesti osallistua Madridin kokoukseen jäsenmaina, mutta ne pyydettäneen mukaan kutsuttuina.

Lähettiläiden allekirjoittama Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirja pitää ratifioida kaikissa Naton jäsenmaissa niiden kansallisten käytäntöjen mukaisesti. Useissa maissa hyväksyjä on parlamentti.

Parlamentaariset kiemurat ottavat aikansa, vaikka jäsenmaissa ymmärrettäisiin Suomen ja Ruotsin hankala asema Naton porstuassa. Kun ratifioinnit on tehty, Nato-maat toimittavat asiakirjat Yhdysvaltain hallitukselle, joka toimii niiden tallettajana.

Sen jälkeen Naton pääsihteeri kutsuu Suomen ja Ruotsin liittymään Naton perussopimukseen. Tässä kohtaa Suomen eduskunnan on vielä osaltaan hyväksyttävä Suomen liittymissopimus.

Kun eduskunnan hyväksyminen on saatu, presidentti hyväksyy Suomen liittymisen Naton jäseneksi. Liittymissopimuksen voimaantulo sovitaan Naton ja Suomen kesken.

Naton täysjäsenyys alkaa, kun liittymiskirja on talletettu Yhdysvaltain ulkoministeriön arkistoon.

Suomen lippu nostetaan salkoon Naton alueella Brysselissä, ja uuden jäsenmaan edustustolle raivataan tila tarkkojen turvatoimien takana olevassa Naton päämajassa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat