Naton jäsenyys on antanut selkä­nojaa Venäjän kanssa toimimiseen, sanoo Norjan pää­ministeri – ”Me emme ole Natossa kohdistaaksemme aggressioita Venäjään”

Naton pohjoiset jäsenmaat voisivat Norjan pääministerin mukaan tuoda sotilasliitossa esiin näkökulmia, jotka lieventäisivät sotilaallisia jännitteitä pohjoisessa.

Norjan pääministerin Jonas Gahr Støren mukaan Norja on onnistunut säilyttämään rakentavat ja rauhalliset suhteet Venäjän kanssa kautta historian, myös Nato-jäsenyyden aikana.

6.5. 2:00 | Päivitetty 6.5. 7:24

Kööpenhamina

Pohjoisen ääni tulee kuulumaan Natossa vahvana, jos Suomi ja Ruotsi päättävät liittyä sotilasliittoon, sanoo Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre.

Ja se ääni kantaisi syvää ymmärrystä Venäjästä.

”Uskon, että Suomi ja Norja ovat vuosien aikana kehittäneet ymmärryksen siitä, mitä tarkoittaa olla Venäjän naapuri”, Støre sanoo HS:n haastattelussa Kööpenhaminassa, jossa Pohjoismaiden pääministerit tapasivat keskiviikkona Intian pääministerin.

Norja on ollut Naton jäsen liiton perustamisesta saakka, kuten Tanska ja Islantikin. Norja on myös yksi harvoista Nato-maista, joilla on Venäjän kanssa yhteistä rajaa. Venäjän rajanaapureita ovat myös Nato-maat Viro ja Latvia sekä Kaliningradia ympäröivät Puola ja Liettua.

Norjalla on Natoon myös erityinen suhde, koska sotilasliiton pääsihteeri Jens Stoltenberg on Norjan entinen pääministeri. Stoltenbergillä on läheiset suhteet Støreen, joka toimi Stoltenbergin hallituksessa ulkoministerinä ja sosiaali- ja terveysministerinä.

Kun Stoltenberg valittiin Naton pääsihteeriksi vuonna 2014, hän jätti puheenjohtajan tehtävät Norjan työväenpuoleessa. Støre valittiin hänen seuraajakseen. Pääministeriksi Støre nousi viime vuoden vaaleissa.

Jens Stoltenberg ja Jonas Gahr Støre osallistuivat Utøyan iskun uhrien muistotilaisuuteen Oslossa heinäkuussa 2021. Iskusta oli tuolloin kulunut kymmenen vuotta.

Norjan ja Venäjän maaraja sijaitsee korkealla pohjoisessa ja on melkein 200 kilometriä pitkä. Jos Suomesta tulisi Naton jäsen, Naton ja Venäjän yhteinen raja kasvaisi yli 1 300 kilometriä.

Pääministeri Støren mukaan Naton jäsenyys on antanut Norjalle selkänojaa Venäjän kanssa neuvotteluun.

”Me emme ole Natossa kohdistaaksemme aggressioita Venäjään, vaan keinona, jolla varmistamme itsenäisyytemme, joka perustuu kansalliseen puolustukseen ja liiton tuomaan turvaan. Näin ymmärtääkseni myös Suomi nyt ajattelee”, Støre sanoo.

Norja ja muut Pohjoismaat ovat antaneet Suomen ja Ruotsin mahdolliselle Nato-jäsenyydelle vahvan tukensa. Keskiviikkona Støre ehdotti, että muiden Pohjoismaiden tulisi ratifioida parlamenteissaan hyväksyntä Suomen ja Ruotsin jäsenyydelle samana päivänä.

”Pohjoismaista solidaarisuutta”, Støre kuvailee.

Støre muistuttaa, että Pohjoismaat ovat tehneet syvenevää puolustusyhteistyötä jo 15 vuotta, mikä tuo turvaa myös Suomen ja Ruotsin mahdollisen Nato-hakemusprosessin aikana.

Lue lisää: Norjan, Tanskan ja Islannin pitäisi ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys samana päivänä, ehdotti Norjan pääministeri – ”Samaa mieltä”, sanoi Tanskan pääministeri

Norjan maantieteellisestä sijainnista Støre puhuu suomalaisittain tutulla tavalla.

”Maantieteellisiä seikkoja ei voi valita, niiden kanssa on tultava toimeen.”

Pääministerin mukaan Norja on onnistunut säilyttämään rakentavat ja rauhalliset suhteet Venäjän kanssa kautta historian, myös Nato-jäsenyyden aikana.

”High north, low tension”, Støre sanoo mantrakseen ja viittaa Norjan tavoitteeseen pitää pohjoisen alueen jännitteet matalalla.

Siihen liittyy myös Norjan asema Natossa. Venäjää edeltänyt Neuvostoliitto vastusti ankarasti Norjan jäsenyyttä sotilasliitossa.

Tammikuussa 1949 Neuvostoliitto lähetti Norjalle nootin varoituksena siitä, ettei Natoon tulisi liittyä. Nootissa väitettiin, että Norjaan aiotaan sijoittaa amerikkalaisia ja brittiläisiä sotilastukikohtia.

Norja vakuutti, että näin ei tulisi käymään. Norjaan ei tulisi muiden maiden sotilastukikohtia niin kauan kuin maahan ei hyökätä.

Norjalle olikin tärkeää, että maan rajojen sisälle ei sijoitettaisi Naton alaisia joukkoja, tukikohtia tai ydinaseita. Samanlaisesta asemasta on ollut keskustelua myös Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien suhteen.

Norja on puhunut jäsenenä ollessaan aktiivisesti ydinaseriisunnan puolesta.

Venäjän hyökkäyksen jälkeenkin Støre on Suomen tasavallan presidentin Sauli Niinistön tapaan puhunut suoraan presidentti Vladimir Putinin kanssa. Maaliskuun lopussa Støre kävi Putinin kanssa tunnin puhelinkeskustelun, jonka aikana Støre vaati Putinia lopettamaan sotatoimet Ukrainassa ja vetämään joukot ulos maasta.

Puhelun jälkeen Støre kertoi norjalaismedialle, ettei elätellyt mitään illuusioita puhelunsa vaikutuksesta Putiniin. Oli kuitenkin tärkeää kertoa, miltä hänen toimintansa näyttää ulkopuolisin silmin.

Keskustelulla ei kuitenkaan ollut vaikutusta sotatoimiin.

Pohjoismaiden suhteen Støre tähdentää: Pohjoismaat eivät uhkaa ketään.

”Teemme armeijamme operaatioita kunnioituksella naapureitamme kohtaan. Teemme niin lisääntyvästi myös Suomen ja Ruotsin kanssa, ja maiden mahdollisen Nato-jäsenyyden jälkeen voimme tehdä sitä vielä läheisemmin”, Støre sanoo.

Støren mielestä Suomen ja Ruotsin mahdollinen liittyminen Natoon liittyy maiden oman puolustuksen varmistamiseen. Lisäksi Naton pohjoiset jäsenmaat voisivat Støren mukaan tuoda sotilasliitossa esiin näkökulmia, jotka lieventäisivät sotilaallisia jännitteitä pohjoisessa.

Støre toistaa: me emme uhkaa ketään.

”Suomi ei ole kenellekään uhka. Kukaan ei voi edes ajatella, että Suomi uhkaisi toisen maan rajoja tai intressejä.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat