Suomen Nato-päätös on syntynyt nopeasti ja harkituin askelin, ja nyt Suomi vetää Ruotsinkin mukanaan

Pääministeri Sanna Marin saattaa kertoa kantansa samana päivänä kuin presidentti, kirjoittaa HS:n politiikan toimittaja Teemu Luukka.

Pääministeri Sanna Marin (sd) ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoivat Suomen kannasta Ukrainan sotaan heti Venäjän hyökkäyksen jälkeen 24. helmikuuta.

3.5. 14:24 | Päivitetty 3.5. 14:54

Suomen Nato-päätösprosessi on sujunut yllättävänkin sukkelaan ja harkituin askelin ottaen huomioon, että kyseessä historiallisen suuri päätös, joka vielä jokunen kuukausi sitten vaikutti olevan keskeisille puolueille erittäin vaikea.

Loppusuorallaan prosessi on alkanut muistuttaa näytelmää, jossa kaikki tietävät toisensa salaisuudet mutta kukaan ei tohdi sanoa niitä ääneen.

Suomessa on siis siirrytty vaiheeseen, jossa arvuutellaan, minä päivänä Suomi tekee päätöksen, jonka kaikki ovat jo pitkään tienneet.

Yleisessä tiedossa on, että Suomi hakee Natoon toukokuun puolivälin tienoilla. Jos Venäjä ei tätä tiedä, maan tiedustelun korvat ovat kuuroutuneet ja silmät sokaistuneet tykkien jyminässä.

HS:n tietojen mukaan virallisesti asiasta päättää presidentin ja hallituksen yhteinen ministerivaliokunta (tp-utva) mitä todennäköisimmin joko sunnuntaina 15. tai maanantaina 16. toukokuuta.

Suomen hakemus ei lähde heti virallisen tp-utvan päätöksen jälkeen. Ensin hallitus antaa päätöksestä muutaman sivun pituisen tiedonannon tai toisen selonteon eduskunnalle.

Eduskunta voi päättää tiedonannosta tai selonteosta hyvinkin nopeasti, tai tarvittaessa odotella Ruotsia. Ruotsi tosin voi jo olla oman päätöksensä tehnyt jokseenkin samaan aikaan Suomen kanssa – tai ties vaikka ennen.

Molemmat maat yrittävät toimia niin, että hakemus jätetään yhdessä Naton päämajaan.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) sanoi maanantaina HS:n haastattelussa, että eduskunta voi saada Nato-päätöksen käsiteltyä aikaisintaan 16. toukokuuta.

Lue lisää: Nato-päätös voidaan saada käsitellyksi eduskunnassa aikaisimmillaan 16. toukokuuta, sanoo eduskunnan puhemies Matti Vanhanen

Kaikkien jo nyt tietämä Suomen myönteinen Nato-päätös tulee käytännössä viralliseksi totuudeksi viimeistään 12. toukokuuta, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoo kantansa. Presidentin kannanotto on asiassa keskeisin.

Suomen kannan vahvistuminen vahvistuisi entisestään, jos pääministeri Sanna Marin (sd) kertoisi oman kantansa samaan aikaan presidentin kanssa. Se olisi loogista. HS:n tietojen mukaan tätä vaihtoehtoa ainakin harkitaan.

Marin on sanonut paljastavansa kantansa ennen Sdp:n Nato-kannasta päättävää kokousta 14. toukokuuta. Kaikki merkit viittaavat siihen, että kanta tulee olemaan Nato-myönteinen.

HS:n tietojen mukaan presidentin kannasta aiotaan kertoa kirjallisesti.

Vaikka myös pääministeri kertoisi tuolloin kantansa, yhteinen fyysinen tiedotustilaisuus olisi mahdoton, koska Marin on työmatkalla Japanissa 10.–13. toukokuuta. Liioin virallista päätöstä tp-utvassa ei voida tehdä, koska Marinin olisi oltava siellä paikalla fyysisesti.

Presidentin ajankohta lienee valittu siksi, että ensi viikon torstaina kaikki eduskuntaryhmät ovat tapansa mukaan koolla ja huhtikuussa eduskunnalle annetun Natoon liittyvän selonteon käsittely eduskunnassa on olennaisimmilta osin ohi.

HS:n tietojen mukaan eduskuntaryhmät eivät ole ainakaan vielä päättäneet yhteisestä ulostulosta, mutta ryhmiltä saattaa tulla Nato-kannanottoja.

On myös mahdollista, että Sdp:n eduskuntaryhmä kertoo kantansa jo tuolloin.

Se ei välttämättä muuttaisi aikataulua, jos Sdp puolueena edelleen tekee päätöksensä 14. toukokuuta.

Selontekoa käsitelleiden valiokuntien vastaukset ovat valmiit viimeistään 11. toukokuuta. Ulkoasianvaliokunta tekee niistä yhteenvedon ja kirjoittaa eduskunnan vastauksen hallitukselle.

Selonteossa ei kysytä eduskunnan Nato-kantaa, mutta valtiojohto on ainakin toistaiseksi päättänyt odottaa selonteon käsittelyn loppuun ennen kuin Suomi tekee virallisen päätöksensä. Näin on haluttu antaa kansanedustajille rauha päättää kannoistaan.

Ruotsi tulee tekemään oman päätöksensä ilman vastaavaa pohdintaa ja parlamentaarista taustatyötä.

Kansanedustajat ovat jo saaneet haluamaansa arkaluontoistakin tietoa Natosta, jotta päätöksen voi sanoa perustuvan parhaaseen mahdolliseen tietoon.

Valtiojohdolta on ollut viisasta pitää kantansa piilossa eduskuntaprosessin aikana. Kansanedustajien rauhoitusaika ei ole entisellä tavalla tarpeellinen enää ensi viikon alun jälkeen, kun valiokunnat ovat saaneet kysyttyä kaiken tarvitsemansa Nato-jäsenyyden kurjistakin puolista.

Sdp:n eduskuntaryhmä voisi kertoa myönteisen Nato-kantansa vaikka tänään, jos se niin haluaisi. Puoluekin voisi nopeuttaa aikatauluaan esimerkiksi ensi viikonlopuksi, joka olikin alun perin toinen vaihtoehto ajankohdaksi.

Sdp:stä sanotaan, että kokous pidetään suunnitellussa aikataulussa 14. päivä.

Kyse on toki vain viikosta, mikä ei kymmenien vuosien päähän vaikuttavassa päätöksessä ole pitkä aika. Periaatteessa kuitenkin on hullunkurista, että pääministeripuolue kertoo kantansa Nato-jäsenyyteen vasta sen jälkeen, kun Suomen Nato-myönteinen kanta on kaikin puoli selvä.

Sdp:n kannanmuodostuksen ajankohdalla on oma logiikkansa.

Puolue haluaa kertoa kantansa mahdollisimman lähellä hetkeä, jolloin presidentti ja hallitus tekevät virallisen päätöksen hakea Natoon.

Sdp on todennäköisesti halunnut odottaa myös Ruotsin demarien päätöstä, joka nyt saattaa tulla jopa hiukan ennen Suomen demareiden päätöstä. Itse asiassa Ruotsin päivämäärässä on enemmän jännitystä kuin Suomen.

HS:n tietojen mukaan Ruotsin demarijohto puheessa ei kuitenkaan ole enää pitkään ollut epäilyksen häivääkään siitä, etteikö maa menisi Natoon. Hyvin todennäköisestä on, että Suomi ja Ruotsi jättävät hakemuksensa Naton konttoriin samaan aikaan, kuten Suomen johto on toivonut.

Suomen Nato-päätöksessä jännittää oikeastaan enää vain se, kuinka Venäjä heti ja ajan kanssa tulee reagoimaan. Ja pikkuisen myös se, meneekö askelmerkit myös loppuun saakka yhtä sujuvasti kuin tähän asti.

On siis aika lailla sama, minä toukokuun puoliväliä päivänä tarkalleen jo nyt tiedossa oleva päätös tehdään.

Toki historian kirjoihin jäävä päivämäärä on aina tärkeä päivämäärä.

Oikaisu 3.5.2022 kello 19.35: Kirjoituksessa mainittiin aluksi, että valiokuntien vastaukset ovat valmiit viimeistään 11. syyskuuta. Kyse on toukokuusta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat