Suomella on vaikeuksia vaikuttaa ennalta EU:n tuleviin lakeihin, paljastaa Sitran selvitys

Sitran selvityksessä suositellaan lisäämään avoimuutta ja tarttumaan tilanteeseen silloin, kun EU-komissio vasta suunnittelee työlistaansa.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen avasi komission kokouksen 27. huhtikuuta Brysselissä.

9.5. 2:00 | Päivitetty 9.5. 8:59

Bryssel

Kansalainen voi seurata netistä lähettämänsä postipaketin kulkua, mutta pystyykö hän seuraamaan, miten Suomessa päätetään EU-asioista?

Ei pysty, arvioi Sitra, joka julkistaa Eurooppa-päivän kunniaksi selvityksen siitä, miten EU-lainsäädännöstä päätetään Suomessa.

Jotta voi seurata EU:sta tulevaa lainsäädäntöä, pitää tietää missä järjestyksessä asiat etenevät ja missä kohtaa milloinkin ollaan, siis nähdä ja ymmärtää prosessi. Se on tehty vaikeaksi, vaikka nykytekniikka ja datan analysointi tekisivät sen mahdolliseksi.

Sekä perustuslakiin että EU:n perussopimukseen on kirjattu kansalaisen oikeus osallistua ja vaikuttaa. Siksi prosessin pitäisi olla avoimempi.

Samoin päättäjät johtaisivat paremmin, jos heillä olisi parempi näkymä asioiden etenemiseen.

Sitran vanhempi neuvonantaja Jouni Backman vertaa tilannetta yrityksiin, joissa tehtaat eivät toimisi ilman dataa. Yritykset tietävät esimerkiksi läpimenoajat, solmukohdat ja erot vuosien ja yksikköjen välillä, koska ne hyödyntävät jatkuvasti prosessidataa.

Sitran neuvonantaja Jouni Backman (sd) on toiminut kansanedustajana ja ministerinä.

”Mielikuvatasolla kansalaisten ja myös median keskuudessa EU:n päätöksentekoa pidetään mystisenä ja suljettuna. Itse asiassa EU:n päässä on ollut yritystä avata päätöksentekoa, mutta Suomen pää on tässä suhteessa suljetumpi”, Backman sanoo.

Backmanin mukaan Suomessa erityisesti valtioneuvoston eli hallituksen osuus EU-lainsäädännössä on suljettua jopa niin, että kansanedustajakaan ei oikein pysty seuraamaan Suomen kannanmuodostusta EU-esityksiin.

Selvityksen avainhavainto on, että Suomessa hoetaan EU-ennakkovaikuttamisen tärkeyttä, mutta päätöksenteon käytännön prosessi ei tue tätä. Suomi on liikkeellä muodostamassa kantaansa vasta, kun lakiesitykset on jo annettu, eikä silloin kun komissio vasta suunnittelee työlistaansa.

Backman sanoo kuulleensa Sitran tekemissä haastatteluissa myös mielipiteitä, että Suomen ennakkovaikuttaminen on heikentynyt. Monilla mailla on selkeämpi käsitys, mitä EU:lta halutaan, ja sitä ajetaan tarmokkaasti.

Näin lainsäädäntö EU:ssa etenee

  • Euroopan komissio on aloitteentekijä, joka valmistelee ja antaa lainsäädäntöehdotukset.

  • Komissio lähettää ehdotukset Euroopan parlamentille ja EU:n neuvostolle eli jäsenmaille.

  • Parlamentti ja neuvosto päättävät laeista yhdessä. Suurin osa asioista päätetään niin sanotuissa trilogeissa, joihin osallistuvat neuvosto, parlamentti ja komissio.

  • Hyväksymisen jälkeen lait saatetaan osaksi jäsenmaiden kansallista lainsäädäntöä.

”Ennakkovaikuttamisesta puhutaan, mutta kukaan ei oikein tiedä, mihin mandaattiin se perustuu. Ei ole olemassa eduskunnan antamaa kantaa, ja onko sitä hallituksessakaan? Virkamiehet joutuvat toimimaan ennakkovaikuttamisessa yleislinjausten perusteella.”

Yleislinjaukset tarkoittavat esimerkiksi hallitusohjelmaa ja EU-selontekoa.

Backmanin mukaan tärkeä hetki iskeä olisi silloin, kun eurovaalien jälkeen jäsenmaat hyväksyvät EU:n ohjelman seuraaviksi viideksi vuodeksi ja tuore komissio lähtee sitä toteuttamaan.

Lisäksi komissio tekee joka vuosi työohjelman, jossa ovat tulossa olevat lainsäädäntöaloitteet aikatauluineen. Siinäkin olisi hyvä hetki tuoda esiin Suomen ajatukset.

Sitran selvitys suosittelee, että hallitus tekisi tarkan tavoitelistan EU-vaikuttamiseen. Hallitusohjelmassa tulisi linjata muutama EU-tavoite, joita vietäisiin eteenpäin silloin, kun tulevaa EU-lainsäädäntöä vasta selvitetään.

Myös eduskunta pitäisi ottaa mukaan ennakkovaikuttamiseen. Se voisi ottaa kantaa komission työohjelmaan vuosittain.

Kotimaisen lainsäädännön etenemistä voi kuka tahansa seurata Hankeikkuna-tietokannasta. Sitra ehdottaa, että vain valtioneuvoston käytössä oleva, EU-hankkeet sisältävä Eutori-tietokanta avattaisiin nykyistä laajempaan käyttöön.

Backman ihmettelee, miksi EU-lainsäädäntö koetaan erilaisena kuin kotimainen lainsäädäntö.

”Avoimuuden osalta siinä on jotain mystiikkaa, ei niinkään salaisuuden vaan asiantuntijuuden leima. Ajatellaan, ettei se kuulu avoimeen keskusteluun.”

Sitra ehdottaa myös, että Suomen EU-lainsäädännöstä tuotettaisiin samanlainen helppokäyttöinen palvelu kuin EU-parlamentin luoma ”juna-aikataulu”, legislative train -palvelu. Siitä voi seurata komission lakiesitysten etenemistä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat