Italian pää­ministeri haluaa EU-maiden jatkavan yhteisellä velalla elvyttämistä myös jatkossa: ”Mallin täytyy olla sama”

Mario Draghi esitteli ajatuksiaan Euroopasta EU-parlamentille. Myöhemmin tänä vuonna myös pääministeri Sanna Marin (sd) puhuu parlamentille.

Italian pääministeri Mario Draghi maanantaina Italian hallituksen tiedotustilaisuudessa.

3.5. 14:41

Bryssel

Italian pääministeri Mario Draghi haluaa, että Euroopan maat käyttävät jatkossakin mallia, jonka EU loi koronapandemian jälkeen talouden elvyttämiseen.

Tuolloin EU-maat päättivät yli 800 miljardin euron väliaikaisesta elpymisvälineestä, josta maille on annettu lainaa ja avustuksia. Tämä toteutui EU-maiden yhteisellä velanotolla.

”Pitkän aikavälin puolustus-, energia-, ruokaturva- ja teollisuus­investoinneissa mallin täytyy olla sama kuin Next Generation EU-elvytyssuunnitelmassa”, Draghi sanoi tiistaina.

Draghin mukaan malli on hyvä siksi, että EU-komissio on sitonut maksatuksen jäsenmaille siihen, saavuttavatko ne investoinneille kertomansa tavoitteet.

Draghi puhui asiasta tiistaina Euroopan parlamentissa. Parlamentti on aloittanut käytännön, jossa Euroopan johtajia pyydetään vuorollaan kertomaan omia ajatuksiaan Euroopan tulevaisuudesta.

Myös Suomen pääministeri Sanna Marin (sd) on HS:n tietojen mukaan menossa lähiaikoina puhumaan EU-parlamentille. Sopivaa ajankohtaa haetaan parhaillaan.

Draghi puhui myös painokkaasti Euroopan yhteisistä puolustus­investoinneista. Hänen mukaansa EU-maiden on kyettävä niissä nykyistä suurempaan tehokkuuteen ja lisättävä yhteistyötään.

”Me investoimme turvallisuuteen noin kolme kertaa Venäjän verran. Puolustusjärjestelmiä on kuitenkin liikaa, raha jakautuu liian laajalle. Se estää aidon eurooppalaisen puolustuksen rakentamista.”

Draghin mukaan EU:n pitää järjestää huippukokous, jossa sovitaan puolustusmenojen tarkoituksenmukaisemmasta käytöstä.

Draghin mukaan yhteinen puolustus vaatii tuekseen sen, että EU:n on päästävä eroon ulkopoliittisissa päätöksissä vaaditusta yksimielisyydestä ja siirryttävä määrä­enemmistö­päätöksiin, jolloin yksittäinen maa ei voi jarruttaa etenemistä.

Draghin mukaan Euroopan investointitarpeet yksin ilmastotoimiin ja digitaaliseen siirtymään ovat valtaisat, ja nyt sota Ukrainassa uhkaa viedä Euroopan taantumaan. Se on Draghin mukaan estettävä.

”Yhtäkään maata ei saa jättää jälkeen. Siitä riippuu yhteiskuntarauha maanosassamme”, Draghi sanoi.

Draghin mukaan myös pandemian aikana luotu, työttömyysriskien lieventämiseen tarkoitettu Sure-tukiväline on edelleen hyödyllinen. Hänen mielestään sitä voisi käyttää pienituloisimpien EU-kansalaisten energiakustannusten kattamiseen.

EU antoi Suren kautta jäsenmaille rahoitustukea lainoina edullisin ehdoin. Italia hyödynsi välinettä eniten. Suomi on yksi niistä jäsenmaista, jotka eivät ole käyttänyt Sure-lainaa.

Draghin mukaan EU-maiden on seuraavassa EU-johtajien huippukokouksessa toukokuun lopussa tehtävä päätöksiä siitä, miten Eurooppa selviää yhä nousevista energian hinnoista.

Draghi peräänkuulutti ”rakenteellisia uudistuksia” sähkömarkkinoiden hintamekanismiin. Hänen mukaansa on kestämätöntä, että uusiutuvan energian tuottaminen on edullisempaa kuin fossiilienergian, mutta se ei näy sähkön hinnassa, joka määräytyy kalleimman tuotantotavan eli nyt maakaasun hinnan mukaan.

”Sähkön hinta on Italiassakin nyt nelinkertainen vuoden takaiseen verrattuna, ja sillä on suuret vaikutukset talouteemme. Italia yksin on käyttänyt tänä vuonna jo 13 miljardia euroa tukeakseen kotitalouksia ja yrityksiä sähkön hinnan noustua.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat