Valmiuslakiin kaavaillaan pykälää, joka velvoittaisi luovuttamaan rakennuksia ja huoneistoja Migrille – Tästä on kyse

Oppositio on arvostellut valmiuslain muutosesitystä, josta puuttuvat rajojen kiinni laittamisen mahdollistavat pykälät.

Joutsenon vastaanottokeskus on Maahanmuuttoviraston alainen vastaanottokeskus Lappeenrannassa. Se toimii Konnunsuolla entisen Konnunsuon vankilan tiloissa.

6.5. 17:22

Hallituksen valmistelema valmiuslain muutosesitys on viime aikoina ollut opposition hampaissa. Arvostelu on kohdistunut siihen, ettei lakiesitys mahdollista rajojen kiinni laittamista ja turvapaikan hakeminen keskeyttämistä tilanteessa, jossa Venäjä ohjaisi Suomen rajalle turvapaikanhakijoita hybridivaikuttamismielessä.

Sen sijaan laki velvoittaisi uusissa poikkeusoloissa rakennusten tai huoneistojen omistajia luovuttamaan tilojaan Maahanmuuttoviraston käyttöön maahantulijoiden majoittamiseksi. Samoin kuljetuspalveluiden järjestäjille tulisi velvollisuus tehdä viranomaisten ehdottamia kuljetuksia.

Lue lisää: Oppositio vaatii hallitusta kiirehtimään lakipykäliä, jotta itäraja saadaan tarvittaessa kiinni

Lue lisää: Hybridivaikuttamisesta esitetään valmiuslakiin uutta perustetta poikkeusoloille

Mistä näissä lakipykälissä on kyse?

”Normaaliolojen häiriötilanteisiin varautuminen on otettu huomioon ulkomaalaislaissa ja vastaanottolaissa. Normaaliajan lainsäädännöllä pystytään toimimaan tiettyyn rajaan saakka”, sanoo sisäministeriön lainsäädäntöneuvos Tiina Sinkkanen.

”Jos meille tulisi poikkeuksellinen laajamittainen maahantulo, olemme arvioineet, ettei ulkomaalaislain ja vastaanottolain säännökset välttämättä enää riitä. Sen takia on herännyt ajatus, että poikkeusoloissa viranomaisille tarvittaisiin uusia toimivaltuuksia.”

Esitetyn valmiuslain pykälän 122 b nojalla Maahanmuuttovirasto voisi poikkeusolojen vallitessa päätöksellään velvoittaa rakennuksen tai huoneiston omistajan tai haltijan luovuttamaan vähintään 30 henkilön yhteismajoittamiseen soveltuvan rakennuksen tai huoneiston viraston käyttöön.

Pykälän 122 a nojalla taas kuljetuspalvelun tarjoajalla olisi velvollisuus suorittaa kuljetuksia. Liikenne- ja viestintäministeriö määräisi kuljetusten suorittamisesta poliisin, Rajavartiolaitoksen tai Maahanmuuttoviraston esityksestä.

Pykälien tarkoituksena olisi varmistaa, että Maahanmuuttovirastolla on käytettävissään riittävä majoitus- ja kuljetuskapasiteetti poikkeuksellisen laajamittaisen maahantulon tilanteessa.

”Julkisuudessa olen nähnyt jonkin verran väärinkäsitystä, että suomalaisilta viedään asunnot”, Sinkkanen sanoo.

”Nythän ei ole kysymys siitä, että kenenkään kotia viedään. Tämä ei koskaan koske henkilön omaa kotia, vakituisessa asumiskäytössä olevaa huoneistoa tai rakennuksen osaa.”

Sinkkanen myös korostaa, että pykälien soveltaminen olisi aina viimesijainen keino suhteessa vapaaehtoisuuteen perustuviin järjestelyihin.

Kuljetuspalvelun tarjoajan ja rakennuksen tai huoneiston omistajan tai haltijan oikeudesta korvaukseen säädetään valmiuslain 128. pykälässä.

Maahanmuuttoviraston erityisasiantuntija Mari Helenius kertoo, että laissa tarkoitettuja majoitustiloiksi soveltuvia rakennuksia voisivat olla esimerkiksi leiri- ja kurssikeskukset, hotellit ja asuntolat.

Koska majoitettavien määrät lasketaan bussilastillisina, yksittäiset mökit tai tyhjät asuinhuoneistot eivät ole käyttökelpoisia.

”Tiloissa täytyy tietysti voida tarjota ruokaa joko niin, että ihmiset pystyvät itse valmistamaan tai sitten niin, että on jonkinlainen keskuskeittiö tai soppatykkiratkaisu”, Helenius sanoo.

Helsingin vastaanottokeskuksen ruokala.

Laajamittaisen maahantulon tilanteessa olisi tarvetta tietysti myös muunlaisille tiloille, kuten järjestelykeskuksille. Sellaisiksi soveltuisivat vaikkapa messuhallit.

Helenius kertoo, että pelastusviranomaiset kartoittavat tiloja osana varautumistyötä ihan omaa väestöä ajatellen, jos tulisi suojaväistö- tai evakuointitilanne vaikkapa voimalaonnettomuuden vuoksi.

”On siis mietittynä, mihin voidaan isoja määriä ihmisiä laittaa. Me hyödynnämme yhteisiä suunnitelmia ja kartoituksia ja teemme yhteistyötä pelastuspuolen viranomaisten kanssa.”

Sopivia kiinteistöjä on Heleniuksen mukaan tiedossa paljon. Niitä on tarjottu Maahanmuuttovirastolle vastaanottokeskuskäyttöön, mutta kaikkia tiloja ei ole nykyisessä tilanteessa katsottu tarpeellisiksi.

Millainen määrä maahantulijoita sitten ylittäisi normaaliolojen keinot? Sinkkanen ja Helenius eivät osaa antaa lukumääriä.

Vuonna 2015 aikana Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Tähän mennessä Ukrainan pakolaisia on tullut yli 22 000.

”Tämän vuoden arvio on 40 000–80 000 maahantulijaa. Niistä me kyllä selviämme”, Helenius sanoo.

Vuonna 2015 vaikeutta tuotti Heleniuksen mukaan tilanteen yllätyksellisyys. Syksyllä 2015 oli useita viikkoja, jolloin oli vaikeaa löytää majoituspaikkoja kaikille tulijoille. Tänä keväänä vastaanottojärjestelmää on saatu laajennettua niin, että koko ajan on ollut paikkoja vapaana.

”Määrän suhteen on eri asia, tulevatko ihmiset päivässä, viikossa, kuukaudessa vai vuodessa”, hän sanoo.

”Tasaisemmin tuleva ihmisten virta on helpommin hallittavissa kuin että tulee todella paljon kerralla.”

Miten valmiuslain nojalla tapahtuva velvoittaminen sitten eroaa normaalista käytännöstä?

”Jos ajattelee vaikka leirikeskusta, siellä on varmasti varauksia viikkoja ja kuukausia eteenpäin. Jos tilat tarvittaisiin Maahanmuuttoviraston käyttöön, omistaja ei varmaan haluaisi perua leirejä. Siinä tilanteessa voitaisiin velvoittaa luovuttamaan rakennus”, Helenius selittää.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat