Myös äitiys halutaan pystyä selvittämään: Oikeusministeriö alkaa valmistella lakimuutosta

Nykyisellään maahanmuuttajaperheiden pitää kustantaa itse tai kunnan kautta äitiyden vahvistamiseksi tarvittavat oikeusgeneettiset tutkimukset. Muuten he eivät saa perhesuhdetta merkittyä väestötietojärjestelmään.

Jos synnytys tapahtuu sairaalassa, äitiys on selvä. Lainsäädäntöä halutaan nyt muokata, koska etenkin maahanmuuttajaperheiden perhesuhteita ei ole aina voitu varmistaa, jos heillä ole ollut mukanaan perhesuhteita koskevia asiakirjoja tai asiakirjojen oikeellisuutta ei ole pystytty varmistamaan.

3.5. 17:37

Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan lakimuutosta, joka mahdollistaisi äitiyden selvittämisen tilanteissa, joissa ei ole pystytty muulla tavoin osoittamaan, kuka lapsen synnyttänyt äiti on.

Hankkeen taustalla on tarve lapsen synnyttäneen äidin selvittämiseen erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa maahanmuuttajaperheiden perhesuhteita ei ole voitu varmistaa, kun perhe on tullut Suomeen eikä heillä ole ollut mukanaan perhesuhteita koskevia asiakirjoja tai asiakirjojen oikeellisuutta ei ole pystytty varmistamaan.

”Synnyttäjä katsotaan lapsen äidiksi, ja kantaväestön osalta synnyttäjä on lähes joka tapauksessa selvä, koska synnyttäminen tapahtuu sairaalassa. Tieto elävänä syntyneestä lapsesta menee tietojärjestelmiä pitkin väestötietojärjestelmään”, sanoo lainsäädäntöneuvos Salla Silvola oikeusministeriöstä.

Asia on Silvolan mukaan muuttunut ajankohtaiseksi maahanmuuton myötä, koska monista lähtömaista on vaikea, osasta jopa mahdoton saada perhesuhteita koskevia asiakirjoja.

”EU-maista ja monista muista maista asiakirjat on yleensä saatavissa, mutta siihen voi kulua aikaa”, Silvola sanoo.

Sitten on niitä maita, joista asiakirjoja ei ole saatavissa lainkaan. Tällaisia ovat Silvolan mukaan tällä hetkellä Afganistan, Libya, Jemen, Somalia ja Pakistan.

”Näissä tilanteissa perheet ovat mahdottoman edessä”, Silvola sanoo.

Nykyisellään perheiden pitää kustantaa itse tai kunnan kautta äitiyden vahvistamiseksi tarvittavat oikeusgeneettiset tutkimukset. Muuten he eivät saa perhesuhdetta merkittyä väestötietojärjestelmään.

”Tällaisissa perheissä varallisuustilanne ei välttämättä ole kovin hyvä.”

Jatkossa puhutaan siis oikeusgeneettisen isyystutkimuksen sijaan oikeusgeneettisestä vanhemmuustutkimuksesta. Tutkimuksia koskevan sääntelyn lisäksi on Silvolan mukaan tarve täydentää myös menettelyä koskevia säännöksiä. Muuten perheet eivät saa perhesuhdetta merkittyä väestötietojärjestelmään.

Tietojen puuttuminen voi vaikeuttaa merkittävästi perheen arkea ja siten hidastaa kotoutumista.

Samalla on tarkoitus täydentää oikeusgeneettisiä isyystutkimuksia koskevaa sääntelyä. Isyystutkimusten osalta tarve on mahdollistaa viimesijaisesti kudosnäytteen ottaminen haudatusta vainajasta oikeusgeneettisiä tutkimuksia varten.

Uudistuksen tavoitteena on edistää lapsen oikeutta tuntea vanhempansa ja mahdollistaa perhesuhteita koskevien tietojen rekisteröinti väestötietojärjestelmään myös sellaisissa tilanteissa, joissa lapsen syntymään liittyvät olosuhteet ovat epäselvät tai asiakirjanäyttö on puutteellinen.

Työryhmän toimikausi jatkuu ensi vuoden helmikuun loppuun. Työryhmän työtä seuraamaan asetetaan seurantaryhmä myöhemmin keväällä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat