Suomen ja Ruotsin pitää varautua Nato-päätöksen­teon häirintään, sanoo Ruotsin Nato-suur­lähettiläs

Ruotsin Nato-edustustoa johtavan Axel Wernhoffin mukaan myös päätös olla liittymättä Natoon olisi iso päätös. Ruotsin hallituksen analyysi Natosta valmistuu tämän viikon perjantaina.

Axel Wernhoff on johtanut Ruotsin Nato-edustustoa Brysselissä vuodesta 2018.

11.5. 2:00 | Päivitetty 11.5. 10:26

Bryssel

Ruotsin Nato-suurlähettilään Axel Wernhoffin mukaan Ruotsin ja Suomen Nato-päätöksentekoon liittyy riskejä.

”Miten tahansa valitsemmekin, sillä voi olla ennakoimattomia seurauksia. Myös päätös olla liittymättä olisi iso päätös, joka on arvioitava huolellisesti: miten se vaikuttaisi turvallisuuteemme, rooliimme Euroopassa ja Venäjä-suhteeseemme”, Wernhoff sanoo.

Wernhoff on johtanut Ruotsin Nato-edustustoa Brysselissä lokakuusta 2018. Aiemmin hän on toiminut muun muassa Ruotsin suurlähettiläänä Oslossa ja Ruotsin ulkoministeriön EU-asioista vastaavan osaston varajohtajana.

Kuten suomalaiset virkamiehet, myös Wernhoff korostaa, että Nato-päätös kuuluu poliitikoille eikä sitä ole vielä tehty. Hän sanoo myös, että mitä tahansa voi yhä tapahtua – joku voi heittää ”hyvin ison sangollisen hyvin kylmää vettä” häiritäkseen ja hidastaakseen päätöstä.

Riskeistä puhuessaan Wernhoff kiinnittää huomiota myös jäsenyysprosessin alkuvaiheeseen, jolloin Suomi ja Ruotsi ovat kertoneet haluavansa jäseneksi. Silloin pienikin epävarmuus Suomen ja Ruotsin aikeista on poistunut, mutta keskustelut Naton kanssa ovat vasta alkamassa eikä liittymispöytäkirjaa ole allekirjoitettu.

Natosta on arvioitu HS:lle, että Naton ja hakijamaiden keskusteluissa menee käytännössä päivä, mutta asiakirjojen valmistelu ja tarkistukset voivat venyttää jakson viikoksi tai kahdeksi viikoksi.

”Siinä voi mennä viikkoja, ehkä enemmänkin”, Wernhoff sanoo.

”Emme näe nyt mitään tavallisuudesta poikkeavaa sotilaallista toimintaa Venäjältä, emme myöskään kyber- tai hybriditoimintaa. Toki Venäjä on nyt kiinni Ukrainassa, mutta Kaliningrad on hyvin lähellä Ruotsia ja Gotlantia, ja Venäjän ohjukset yltävät sinne. Samanlaisia arvioita tehdään varmaan Suomessakin.”

Lue lisää: Nato: Suomen varsinaiset jäsenyys­keskustelut voivat kestää vain päivän

Neuvotteluiden päätyttyä ja liittymispöytäkirjan allekirjoituksen jälkeen Suomesta ja Ruotsista tulisi invitee-maita, jotka voivat osallistua kaikkeen Naton toimintaan, mutta eivät vielä saa päätösvaltaa eivätkä turvatakuita.

Vasta Naton jäsenmailla on viralliset turvatakuut, eli hyökkäys yhteen jäsenmaahan tulkitaan hyökkäykseksi kaikkiin jäsenmaihin. Jäsenmaiden ratifiointeja ja täysjäsenyyttä odottaessa tällaisia turvatakuita ei vielä ole, mikä voi tarkoittaa Suomelle ja Ruotsille 6–10 kuukauden odottelua välitilassa niin sanotulla harmaalla vyöhykkeellä.

Ruotsin ulkoministeri Ann Linde sai taannoisella Yhdysvaltain-vierailullaan lupauksen siitä, että Yhdysvallat antaa Ruotsille ”turvavakuutuksen” odottelun ajaksi.

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) sanoi HS:n haastattelussa lauantaina olevansa varma, että Suomi saa ulkomailta riittävää turva-apua Nato-hakemuksen jättämisen ja jäsenyyden hyväksymisen väliselle harmaalle ajanjaksolle.

”Minun ymmärtääkseni turva-apu tulee olemaan niin pitkälle meneviä lupauksia kuin maat voivat antaa ilman, että ollaan vielä Naton artikla viiden piirissä.”

Wernhoff arvioi, että Nato ajautuisi kriisiin, jos se ei kykenisi suojaamaan puolustusliiton täysjäsenyyttä odottavia maita.

Lue lisää: Suomi saa ”parhaan mahdollisen turvan Nato-hakemuksen ajaksi”, sanoo ulko­ministeri Haavisto

Lue lisää: Ruotsin ulkoministerin mukaan Yhdysvallat takaa Ruotsille ”turvavakuutuksen”, kunnes mahdollinen Nato-jäsenhakemus on ratifioitu

Wernhoffin mielestä Ruotsissa turvallisuuspoliittinen keskustelu on enemmän osa päivänpolitiikkaa kuin Suomessa.

Ruotsissa puolueilla on eri näkemyksiä, jotka tuodaan voimakkaasti julki. Suomessa taas ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on totuttu ajattelemaan asiana, jossa haetaan yksimielisyyttä puolueiden kesken ilman hallituksen ja opposition välisiä jakolinjoja.

Wernhoffin mukaan myös ruotsalaisten Nato-prosessi on erilainen kuin Suomen. Hänen tulkintansa mukaan Suomessa aloitettiin analyysillä, jota on seurannut poliittinen debatti.

”Meillä taas hallitus on käynyt keskusteluja eri puolueiden kanssa, ja pian julkaistava analyysi perustuu noihin keskusteluihin.”

Alun perin raportin piti ilmestyä 31. toukokuuta, mutta Suomen vauhdinpidon takia ilmestymistä aikaistettiin tämän viikon perjantaihin 13. toukokuuta.

Ruotsissa Nato-jäsenyyden kannatus oli jo ennen Venäjän hyökkäystä korkeammalla kuin Suomessa, mutta sitten Suomi pyyhkäisi ohi. Wernhoffin mielestä asennemuutos Suomessa on ollut huomattavasti dramaattisempi kuin Ruotsissa.

”Teillä on historianne ja raja Venäjän kanssa. Meidän maantieteellinen sijaintimme on toinen. Saattaa olla huono vertaus, mutta jos Suomessa talo on tulessa, niin meillä on maastopalo.”

Lue lisää: Suomen Nato-päätös on loppu­suoralla: näin historiallinen kevät on edennyt

Wernhoffin mukaan Ruotsin pitäisi lisätä tuntuvasti määrärahoja puolustukseen, jos se jäisi Naton ulkopuolelle.

”Kuten 1960–1970-luvuilla, jolloin käytimme siihen neljästä viiteen prosenttia bruttokansantuotteesta. Se oli yksi osa puolueettomuuspolitiikkaa.”

Wernhoff istuu samassa rakennuksessa kuin Suomen Nato-lähettiläs Klaus Korhonen, mutta kerrosta ylempänä.

”Me näemme Klausin kanssa päivittäin, ja edustustojen henkilökunta työskentelee paljon yhdessä muissakin kuin Ukrainaan liittyvissä asioissa”, Wernhoff sanoo.

Lue lisää: Naton antama turva on laajempi kuin pelkät turva­takuut, sanoo Suomen Nato-suur­lähettiläs

Venäjä vaati Natolta joulukuussa takuita siitä, ettei se ota uusia jäseniä. Wernhoff kertoo, että siinä vaiheessa Suomi ja Ruotsi alkoivat harkita Naton kanssa entistä läheisempää yhteistyötä, joka sitten otettiinkin käyttöön päivä Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Kyse on vahvistetusta vuorovaikutuksesta eli MSI-menettelystä.

”Päätimme, että teemme sen yhtä aikaa. Yhteistyö Naton kanssa syveni, osallistumme nyt Ukrainan sotaa koskeviin kokouksiin”, Wernhoff sanoo.

Ruotsin edustusto on työntekijämäärältään aavistuksen pienempi kuin Suomen. Ruotsalaisia on 16, suomalaisia 20.

Kummallekin maalle voi tulla tarve värvätä lisävoimia, jos ne hakevat Natoon ja jäsenkeskustelut johtavat liittymispöytäkirjan allekirjoitukseen. Wernhoff vertaa edustustojen kokoa Natoon kuuluvaan naapurimaahan Norjaan: sen Nato-edustustossa työskentelee hänen tietojensa mukaan nelisenkymmentä työntekijää.

Lue lisää: Ruotsin sosiaali­demokraattien puolue­sihteeri HS:lle: Puolue voi tehdä päätöksen Natosta nopeasti

Lue lisää: Suomen Nato-päätös on syntynyt nopeasti ja harkituin askelin, ja nyt Suomi vetää Ruotsinkin mukanaan

Lue lisää: Nato: Suomen varsinaiset jäsenyys­keskustelut voivat kestää vain päivän

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat