Lakossa on myös hyväpalkkaisia lääkäreitä: yksi heistä kertoo, miksi

Pieni joukko Vantaalla työskenteleviä lääkäreitä on mukana kunta-alan laajassa lakossa, vaikka lääkärit eivät ole eturintamassa vaatimassa palkkaohjelmaa. Lääkäriliiton mukaan yllättävä tarve lähteä mukaan lakkoihin syntyi, koska liitto haluaa turvata nykyisen asemansa neuvottelupöydässä.

Lääkäri Satu Sikanen leikki lakkopäivänään suomenlapinkoira Haldin kanssa kotipihallaan Keravalla.

4.5. 17:46

Lääkäri Satu Sikanen olisi normaalina keskiviikkona töissä Tikkurilan terveysasemalla Vantaalla, mutta tänään hän on elämänsä ensimmäistä kertaa lakossa.

Sikanen, 29, on yksi harvoista lääkäreistä, jotka ovat kunta-alan viikon kestävän laajan lakon piirissä. Mukana on ainoastaan Vantaan kaupungin terveysasemilla työskenteleviä lääkäreitä, ja lakko on rajattu vain kiireettömään perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon vastaanottotoimintaan. Päivittäin lakossa on runsaat kymmenen lääkäriä.

”Olen ollut iloinen siitä, että tämä on toteutettu fiksusti. Meitä on tosi paljon suojelutyössä, ja suurimmalle osalle ei välttämättä osu yhtään lakkopäivää. Minäkin olen ainoastaan tänään lakossa. Eli tässä on pidetty huolta siitä, ettei kenellekään synny kohtuutonta haittaa”, Sikanen sanoo.

Voi kuulostaa yllättävältä, että lääkäreitä ylipäätään on mukana lakossa. Julkisuudessa kunta-alan työkiistaa ovat hallinneet pieni- ja keskituloisten työntekijöiden kuten hoitajien vaatimukset monivuotisesta palkkaohjelmasta, joka nostaisi palkkatasoa tuntuvasti.

Lääkäreiden tilanne on erilainen, sillä alan palkat ovat verrattain suuret: Tilastokeskuksen mukaan kuntasektorin lääkäreiden peruspalkan keskiarvo oli viime vuonna 4 457 euroa kuukaudessa ja kokonaisansioiden keskiarvo 6 869 euroa kuukaudessa.

Tavoittelevatko lääkäritkin tuntuvia palkankorotuksia?

”Näen, että meidän kohdallamme palkkaus ei ole tässä pääasiana. Tässä on kyse siitä, millaiseksi sopimus- ja neuvottelurakenteet jatkossa muodostuvat. Onhan tämä lakko meille työntekijöillekin ollut vähän yllättävä tilanne, mutta olemme kyllä ymmärtäneet, miksi se on tässä kohtaa välttämätön”, Sikanen vastaa.

Satu Sikanen on työskennellyt terveyskeskuslääkärinä vuodesta 2019 lähtien.

”Meidän kohdallamme palkkaus ei ole tässä pääasiana.”

Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviita avaa tarkemmin, miksi liitto on katsonut tarpeelliseksi olla mukana kunta-alan laajassa lakossa. Lääkärit ovat olleet vähäisiltä osin mukana myös aiemmissa lakkoaalloissa Tampereella, Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa.

Lääkäriliitto on osa julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestöä Jukoa, joka yhdessä toisen pääsopijajärjestön Jaun kanssa on lakon aloittamisesta päättänyt. Jukoon kuuluvat myös esimerkiksi opettajat, jotka ovat menneet lakkoon paljon lääkäreitä suuremmalla joukolla.

Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviita

”Perusterveyden­huoltoon jo valmiiksi kertyneen hoitovelan vuoksi meidän linjauksemme potilas­turvallisuuden takaamiseksi ovat olleet tiukkoja, ja se on Jukon sisällä ymmärretty”, Koivuviita sanoo.

Hänen mukaansa lääkärit eivät jättäytyneet kokonaan opettajavetoisen lakon ulkopuolelle, koska he haluavat olla mukana päättävissä pöydissä.

”Viime kädessä tämä kulminoitui siihen, keitä istuu neuvottelupöydissä keskustelemassa tulevasta sopimusrakenteesta.”

Lääkäreiden huolena on, että heidän asemansa neuvottelupöydässä heikkenee, kun uudet hyvinvointialueet aloittavat. Yksi liiton pelkäämistä vaihtoehdoista on, että lääkäreiden oma sopimus tulisi alisteiseksi hoitajavoittoiselle sote-sopimukselle.

Nykyisin kunta-alalla on yhteinen raamisopimus, jonka alla lääkärisopimus ja sote-sopimus ovat tasavertaisia erillissopimuksia. Lääkäriliitto ajaa nyt osana Jukoa vastaavaa raamisopimukseen perustuvaa rakennetta myös hyvinvointialueille. Jos hyvinvointialueille ei tulisi yhteistä raamisopimusta, esimerkiksi lääkärien lomat saattaisivat määräytyä suoraan sote-sopimuksesta.

Sopimustekniikka on melko monimutkaista, mutta ydin on, että Lääkäriliitto ei halua oman neuvotteluasemansa heikentyvän suhteessa hoitajaliittoihin.

Koivuviita sanoo, etteivät rahakysymyksetkään Lääkäriliitolle tietenkään yhdentekeviä ole.

”Meille ovat tärkeitä asioita myös esimerkiksi perustyöajan sijoittuminen ja siitä saatava korvaus sekä meidän päivystysjärjestelymme. Ja näihin asioihin liittyy myös raha.”

Koivuviita sanoo ymmärtävänsä, että lääkäreiden palkkaus ei vertaudu kunta-alan pienipalkkaisiin ammatteihin. Hän huomauttaa, että erot lääkärikunnan sisällä ovat silti osin suuria.

”Meillä on kuuden vuoden tutkinnon hankkineita erikoistuvan vaiheen lääkäreitä esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueen sairaaloissa, joiden peruspalkkansa saattaa olla 3 200 euroa kuukaudessa. Eli kyllä meiltäkin löytyy ryhmiä, joiden palkkauksessa olisi parannettavaa.”

Joka tapauksessa Lääkäriliitto ei halua antaa sellaista viestiä, että lääkäreitä olisi lakossa mukana vaatimassa lääkäreille tuntuvasti lisää palkkaa. Liitto haluaa toki lähtökohtaisesti saada samat palkankorotukset kuin muutkin.

Koivuviita korostaa, että nimenomaan nykyisestä sopimusrakenteesta kiinni pitäminen on liiton omista tavoitteista keskeisin. Jos lääkärit eivät osallistuisi lakkoihin lainkaan, liiton olisi vaikea ajaa omia tavoitteitaan neuvottelujärjestö Jukon sisällä.

”En nähnyt tulevaksi, että olemme lakossa tänä vuonna ja vieläpä tästä syystä. Mutta meidän pitää olla hereillä, sillä tässä betonoidaan hyvinvointialueiden työehtosopimusrakenteita pitkälle tulevaisuuteen.”

Kokeeko elämänsä ensimmäistä lakkopäivää viettävä Satu Sikanen ymmärtävänsä, mistä varsin monimutkaiselta kuulostavassa sopimusrakenneasiassa on kysymys?

”Lääkäriliitto on järjestänyt meille jäsentilaisuuksia, ja meille on taustoitettu tätä asiaa. On tärkeää, että jatkossakin jokainen ammattiryhmä saisi olla mukana päättämässä omista asioistaan.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat