Eduskunnan talousvalio­kunta: Nato-jäsenyys tukisi taloudellisen toiminta- ja investointi­ympäristön vakautta

Talousvaliokunta sai ensimmäisenä monista valiokunnista valmiiksi lausuntonsa Suomen Nato-prosessiin keskeisesti liittyvästä ajankohtaisselonteosta.

Eduskunta käsittelee paraikaa Suomen Nato-prosessiin keskeisesti liittyvää ajankohtaisselontekoa.

4.5. 16:24 | Päivitetty 4.5. 19:06

Eduskunnan talousvaliokunta sai keskiviikkona ensimmäisenä valiokuntana valmiiksi lausuntonsa Suomen Nato-prosessiin keskeisesti liittyvästä ajankohtaisselonteosta.

Lausunnossaan valiokunta toteaa muun muassa, että Nato-jäsenyys tukisi taloudellisen toiminta- ja investointi­ympäristön vakautta, Suomeen kohdistuvan maariskin minimointia sekä Suomen houkuttelevan ja turvallisen maakuvan ylläpitämistä pitkällä aikavälillä.

”Asiantuntijakuulemisissa on korostettu, että jäsenyys puolustusliitossa vahvistaisi Suomen kykyä pysyä sotilaallisten kriisien ulkopuolella ja tätä kautta myös houkuttelevuutta taloudellisen toiminnan sijaintipaikkana”, lausunnossa sanotaan.

Ajankohtaisselontekoa käsitellään paraikaa yhteensä yhdessätoista eduskunnan valiokunnassa.

Selonteko ei ota suoraa kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen, mutta se mahdollistaa keskustelun ja kansanedustajien tiedonsaannin asiasta.

Talousvaliokunta ja muut valiokunnat antavat lausuntonsa ulkoasiainvaliokunnalle, joka laatii selonteosta mietinnön.

Lausuntojen määräpäivä on 11. toukokuuta, eli talousvaliokunta sai työnsä valmiiksi hyvissä ajoin.

Talousvaliokunnan lausunnossa korostetaan, että vakaa turvallisuus­ympäristö on edellytys talouden vakaudelle. Sen mukaan Suomen tulevilla turvallisuus­ratkaisuilla voidaan arvioida olevan ”merkittäviä vaikutuksia” siihen, miten kiinnostavana ja turvallisena toiminta­ympäristönä ulkomaiset sijoittajat ja osaajat pitävät Suomea.

Selonteossa arvioidaan, ettei ulkomaisten sijoittajien suhtautumisessa Suomeen ole vielä havaittavissa ”merkittävää muutosta.”

Valiokunnan saaman selvityksen todetaan tukevan pääosaltaan tätä arviota. Asiantuntijakuulemisissa on kuitenkin tuotu esille, että osin yrityksiltä tulee myös toisenlaista viestiä.

”On nähtävissä heikkoja signaaleja pääomamarkkinoiden varovaisuudesta Suomeen kohdistuvien investointien osalta”, lausunnossa todetaan.

Samalla korostetaan sitä, että lyhyen ajan reaktioista ei välttämättä voida suoraan päätellä pitkän aikavälin vaikutuksia.

Mitä tulee energiantuontiin Venäjältä, todetaan lausunnossa, että talousvaliokunta pitää nopeaa irtautumista venäläisestä energiasta tärkeänä myös toimintaympäristön vakauden ja energiaturvallisuuden näkökulmasta.

Lausunnossa päätellään myös, että Suomen ja Venäjän kaupan ei voida odottaa palaavaan ennalleen pitkään aikaan.

”Menetetyn Venäjä-viennin korvaamisen kannalta EU:n sisämarkkinoiden ja EU:n kauppasopimusverkoston kasvattamisen merkitys kasvaa.”

Talousvaliokunnan lausuntoon sisältyi eriävä mielipide. Sen jätti vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho.

Hän esitti, että ulkoasiainvaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa, jonka mukaan Suomi ei hae Nato-jäsenyyttä.

”Mahdollisen sotilasliitto Naton jäsenyyden turvallisuus- ja talousvaikutukset Suomelle olisivat kielteisiä: sotilaallisten jännitteiden kasvu vaikeuttaisi entisestään energian, ruoan, raaka-aineiden ja materiaalien saatavuutta”, Yrttiaho muun muassa toteaa eriävässä mielipiteessään.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat