Vasemmisto­liiton sosiaali- ja terveys­ministeri Hanna Sarkkinen kertoo kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä

Hanna Sarkkinen kertoo tulleensa lopputulokseen pitkällisen pohdinnan seurauksena. Hänen mukaansa kanta ei tarkoita sitä, että Naton huonot puolet olisivat kadonneet jonnekin.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas) kertoo kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Kuvassa Sarkkinen eduskunnan täysistunnossa 22. huhtikuuta.

6.5. 2:00 | Päivitetty 6.5. 6:19

Vasemmistoliiton entinen varapuheenjohtaja, nykyinen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen kertoo HS:lle kannattavansa sotilasliitto Naton jäsenyyden hakemista.

”Mikäli Suomen ulkopoliittinen johto sitä suosittelee.”

Sarkkinen kertoo tulleensa lopputulokseen pitkällisen pohdinnan seurauksena. Hänen mukaansa kanta ei tarkoita sitä, että Naton huonot puolet olisivat kadonneet jonnekin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa muutti kuitenkin Euroopan turvallisuus­tilannetta niin perusteellisesti, etteivät vanhat totuudet ole enää sen jälkeen päteneet.

”Aikaisemmin olen ajatellut, että Nato-jäsenyys voisi heikentää Suomen turvallisuutta. Nyt kun turvallisuusympäristö on muuttunut, vaikuttaisi siltä, että nämä liittymiseen liittyvät riskit, jotka ovat yhä olemassa, ovatkin pienemmät kuin liittymättömyyteen liittyvät riskit”, Sarkkinen kuvailee.

Eikä jäsenhakemuksen jättäminen nytkään riskitöntä ole, Sarkkinen huomauttaa.

”Emme vielä tiedä, miten Venäjä siihen reagoisi. Sen vuoksi lyhyellä tähtäimellä jäsenhakemus saattaa jopa heikentää Suomen turvallisuutta, mutta pidemmällä tähtäimellä näen todennäköisenä, että turvallisuus vahvistuisi.”

Sarkkinen muistuttaa, että myös päätös olla hakematta Natoon olisi linjanveto.

”Silloin heräisi kysymys, että jos Suomi ei tässä tilanteessa käyttäisi optiota hakea Naton jäsenyyttä, niin milloin sitten. Menettäisikö Nato-optio silloin strategisen merkityksensä?”

Sarkkinen ei itse koe, että tämänhetkisessä tilanteessa Suomella olisi muita realistisia vaihtoehtoja turvallisuutensa vahvistamiseksi kuin Nato-jäsenyys.

Siitä huolimatta päätös kannattaa Suomen sotilaallista liittoutumista ei ollut helppo.

”Sitä haluaisi ajatella, että toisenlainen maailma on mahdollinen, mutta ratkaisut täytyy kuitenkin tehdä reaalimaailmassa ja ne ratkaisut eivät aina ole ihanteellisia.”

Tilanne muuttui viimeistään silloin, kun Suomi päätti viedä aseita Ukrainaan.

"Valitsimme silloin selkeästi puolemme tässä sodassa. Uskon, että Venäjän silmissä jo siinä tilanteessa saattoi näyttää siltä, että Suomi luopui sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan.”

Vasemmistoliiton Nato-keskustelu on mielenkiintoinen siksi, että puolue on perinteisesti vastustanut tiukasti Suomen sotilaallista liittoutumista. Vasemmistoliiton puoluevaltuuston voimassaolevan linjauksen mukaan sotilaallinen liittoutumattomuus on puolueelle kynnyskysymys hallitusyhteistyölle.

Tätä ennen vain kaksi vasemmistoliiton kansanedustajaa eli Suldaan Said Ahmed ja Mai Kivelä ovat ilmoittaneet kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Kielteisen Nato-kannan sen sijaan on ilmoittanut yhdeksän vasemmistoliiton kuudestatoista kansanedustajasta.

Lue lisää: 121 kansanedustajaa kannattaa nyt Nato-jäsenyyttä, 11 vastustaa – Tässä ovat kaikkien kansan­edustajien kannat tällä hetkellä

Nyt tilanne on kuitenkin mahdollisesti muuttumassa. Lauantaina järjestettävässä vasemmistoliiton puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa on määrä linjata, onko Nato-jäsenyys puolueelle jatkossa hallituskysymys.

Sarkkinen itse uskoo, että linja muuttuu lauantaina.

”Tällä hetkellä puolueessa on näkemyksiä puolesta ja vastaan aika tasaisesti, joten on nähdäkseni täysin selvää, että tällainen asia ei voi olla hallituskysymys.”

Samasta syystä Sarkkinen ei näe, että Nato-jäsenhakemus olisi kysymys, jossa puolueen kansanedustajien tulisi pyrkiä väkisin yksimielisyyteen. Kun aiheesta äänestetään eduskunnassa, tulisi jokaisen voida hänen mielestään äänestää henkilökohtaisen näkemyksensä mukaisesti.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat