Suomen Nato-päätös on loppu­suoralla: näin historiallinen kevät on edennyt

Presidentti Niinistön odotetaan kertovan oman Nato-kantansa viimeistään 12. toukokuuta. Sen jälkeen jäljellä on enää loppusuora Suomen Nato-prosessissa.

HS:n tietojen mukaan Suomi päättää toukokuun puolivälissä hakea Naton jäsenyyttä.

9.5. 2:00 | Päivitetty 9.5. 6:37

Presidentti Sauli Niinistö kertoo viimeistään torstaina 12. toukokuuta, pitäisikö hänen mielestään Suomen liittyä sotilasliitto Natoon. Kannan odotetaan olevan myönteinen.

Tämä tarkoittaa, että Suomen hakeutuminen Natoon alkaa olla selvä. HS:n tietojen mukaan Suomi päättää toukokuun puolivälissä hakea Naton jäsenyyttä.

HS uutisoi alkavalla viikolla asian etenemisestä tiiviisti. Julkaisemme päivittäin myös laajoja taustoittavia juttuja Natoon, turvallisuuspolitiikkaan ja Venäjään liittyen.

Tässä jutussa kerrotaan, mitä tulevien päivien aikana on tapahtumassa ja kerrataan, miten Suomen historiallinen turvallisuuspoliittinen ratkaisu on edennyt.

Kevään käänteet ovat olleet paitsi historiallisia, myös historiallisen nopeita.

Kaikki alkoi 24. helmikuuta, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja katkaisi samalla Suomen turvallisuuspolitiikalta yhden tukijalan: Suomen turvallisuuspolitiikan strategiaan tärkeänä osana kuuluneet Venäjä-suhteet käytännössä tuhoutuivat yhdessä yössä. Naapurista tuli epäluotettava ja vaarallinen.

Lue lisää: Paniikkia, hyssyttelyä ja Niinistön äkkilähtö Washingtoniin – Suomen politiikan hullulla viikolla puolueiden uskonkappaleet murenivat: keskusta ja Sdp:kin voivat olla valmiita Natoon

Lähes yhdessä yössä muuttui myös suomalaisten suhtautuminen Natoon.

Venäjän hyökkäyksen viidentenä päivänä Yle julkaisi mielipidemittauksen, jossa 53 prosenttia kansalaisista kannatti Natoon liittymistä. Vielä tammikuussa HS:n kyselyssä 28 prosenttia oli kannattanut jäsenyyttä ja 42 prosenttia vastustanut.

”Asetelma on kirjaimellisesti keikahtanut päälaelleen”, totesi Ylen kyselyn tehneen Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen.

Puolueiden kannat olivat kuitenkin vielä vanhasta maailmasta. Ainoastaan kokoomus ja Rkp kannattivat Suomen Nato-jäsenyyttä. Puolueet ryhtyivät nopeasti päivitystyöhön.

Myös valtionjohdolle oli selvää, että turvallisuuspoliittista linjaa on tarkastettava. ”Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät”, sanoi presidentti Niinistö tiedotustilaisuudessa heti hyökkäyksen ensimmäisenä päivänä.

Mutta mihin suuntaan ja miten?

Pääministeri Sanna Marin (sd) ja presidentti Sauli Niinistö puhuivat tiedotustilaisuudessa 24. helmikuuta sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. ”Naamiot on riisuttu”, Niinistö sanoi.

Suomella on ollut paljon puhuttu Nato-optio, ja nyt piti päättää käytetäänkö se. Vai riittäisikö puolustusyhteistyön tiivistäminen Ruotsin, EU:n ja Naton kanssa?

Suomelta puuttui prosessi, jolla asiasta päätettäisiin – ja mieluiten mahdollisimman laajalla yhteisymmärryksellä niin, etteivät lopulta vähemmistöön jääneetkään tuntisi kokeneensa vääryyttä. Asiaa on korostanut etenkin Niinistö.

Sotilaallinen liittoutuminen on iso ja kauaskantoinen päätös, jonka takana on voitava seistä, vaikka siitä olisi ikäviäkin seurauksia. Naton jäsenenä Suomi saa tarvittaessa turvaa muilta mailta, mutta sen on oltava valmis myös sitä antamaan.

Lue lisää: Suomi valmistautuu historialliseen päätökseen: Mitä riskejä Nato-jäsenyyteen voisi liittyä?

Hallitus päätti aloittaa uuden suunnan muodostamisen tekemällä eduskunnalle ajankohtaisselonteon turvallisuusympäristön muutoksesta. Tämä mahdollistaisi sekä keskustelun eduskunnassa että kansanedustajien tiedonsaannin salaisemmistakin asioista valiokunnissa.

Samaan aikaan kiihdytettiin diplomatiaa. Niinistö, pääministeri Sanna Marin (sd), ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) ovat tavanneet jatkuvalla syötöllä muiden Nato-maiden, Naton ja Ruotsin johtoa.

Tiivis yhteydenpito Ruotsin kanssa on ollut tärkeää, koska molempien maiden etu on, että Nato-päätös tehdään mahdollisimman samanaikaisesti.

Muita Nato-maita valtiojohto tapasi sekä vakuuttuakseen niiden tuesta Suomen mahdolliselle jäsenyydelle että turvasta ja avusta jäsenyysprosessin ajaksi. Yhdysvaltoihin presidentti Niinistö matkusti heti 4. maaliskuuta. Hän tapasi presidentti Joe Bidenin ja kertoi Yhdysvaltain ja Suomen tiivistävän turvallisuus- ja puolustusyhteistyötään.

Viikkojen kuluessa kuva kirkastui: Tuki Suomen jäsenyydelle olisi laajaa, eikä Suomea oltaisi jättämässä omilleen jäsenyysprosessin ajaksikaan.

Presidentti Sauli Niinistö tapasi Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin Washingtonissa 4. maaliskuuta.

Lue lisää: ”Salamavauhtia” järjestyneellä vierailulla Valkoiseen taloon tuli selväksi, mihin Suomen turvallisuus jatkossa nojaa

Lue lisää: Suomi ei saa varsinaisia turva­takuita, mutta lisäturvan tarjonnasta ei ole pulaa – Tämä tiedetään Suomen saamasta avusta Nato-prosessin aikana

Lue lisää: Suomi saa ”parhaan mahdollisen turvan Nato-hakemuksen ajaksi”, sanoo ulko­ministeri Haavisto

Samoin alkoi kirkastua kuva Suomen politiikassa.

Hallituksen ajankohtaisselonteko annettiin eduskunnalle huhtikuussa. Vaikka se ei varsinaisesti ota kantaa Nato-jäsenyyteen, jäsenyyttä kuvataan varsin myönteisessä valossa.

Venäjää ei.

”Sota Ukrainaa vastaan osoittaa entistä selvemmin, että voimankäyttö on keskeinen osa Venäjän keinovalikoimaa ja se on valmis käyttämään laajamittaista sotilaallista voimaa myös siviilikohteita vastaan poliittisten päämääriensä tavoittelemiseen”, selonteossa muun muassa todetaan.

Eduskunta kävi selonteosta lähetekeskustelun 20. huhtikuuta. Keskustelussa kävi ilmi, että Valta kuuluu kansalle (VKK) -puoluetta ainoana edustavaa Ano Turtiaista sekä vasemmistoliittoa lukuun ottamatta puolueet joko tukevat Nato-jäsenyyttä tai vähintään jättävät oven sille auki.

Eduskunnan valiokuntien on määrä saada lausuntonsa selonteosta valmiiksi keskiviikkoon 11. toukokuuta mennessä. Sen jälkeen ulkoasiainvaliokunta kokoaa eduskunnan vastauksen siihen.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) puhui eduskunnan lähetekeskustelussa 20. huhtikuuta. Taustalla pääministeri Sanna Marin (sd) ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr).

HS:n seurannan mukaan kansanedustajista jo reilu enemmistö on ilmoittanut kannattavansa Nato-jäsenyyttä.

Lue lisää: 122 kansanedustajaa kannattaa nyt Nato-jäsenyyttä, 11 vastustaa – Tässä ovat kaikkien kansan­edustajien kannat tällä hetkellä

Vasemmistoliittoa ja Sdp:tä lukuun ottamatta myös puolueet ovat kevään kuluessa saaneet tehtyä viralliset Nato-linjauksensa. Ne joko kannattavat Nato-jäsenyyttä tai antavat ministereilleen valtuutuksen tehdä asiassa tarpeelliseksi katsomansa ratkaisut.

Vasemmistoliitolle päätös on vaikein. Sen äänestäjissä ja kansanedustajissa on paljon Naton vastustajia, mutta myös kannattajia löytyy. Lauantaina vasemmistoliitto linjasi, ettei Nato-jäsenyys ole enää hallituskysymys puolueelle.

Sdp:ltä odotetaan myönteistä Nato-kantaa sen kokouksesta lauantaina 14. toukokuuta.

Demareista jopa Nato-kriitikoina tunnetut Erkki Tuomioja ja Kimmo Kiljunen kertoivat viime viikolla äänestävänsä Naton puolesta.

”Kun joka tapauksessa tähän [jäsenhakemukseen] ollaan menossa, niin sitten siihen pitää mennä laajalla yhteisrintamalla”, Tuomioja sanoi HS:n haastattelussa viime viikolla.

Suomeen on siis muodostunut kevään kuluessa varsin laajasti jaettu käsitys siitä, että vain Natoon liittyminen voi tuoda riittävän turvan muuttuneessa tilanteessa.

”Päällimmäinen oma tuntemukseni on huojennus siitä, että meillä on prosessi ja asiat etenevät järjestyksessä”, totesi pääministeri Marin Ilta-Sanomille huhtikuun lopussa.

Jäljellä on enää prosessin loppusuora.

Näin se menee nykyisten tietojen mukaan:

Presidentti siis kertoo kantansa viimeistään torstaina 12. toukokuuta. Pääministeri Marin voi kertoa omansa samalla kertaa, mutta tämä ei ole varmaa. Marin on tuolloin työmatkalla Japanissa.

Sosiaalidemokraatit linjaavat omasta kannastaan lauantaina 14. toukokuuta.

Suomen Nato-jäsenyyden hakemisesta päättää presidentin ja hallituksen yhteinen turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta eli tp-utva. Sen jälkeen hallitus antaa eduskunnalle toisen selonteon tai tiedonannon. Ulkoministeriö on jo valmistellut sitä.

Se on lyhyt paperi, jossa perustellaan, miksi Suomi hakee Natoon. Eduskunnan pitää vastata siihen.

Kun eduskunta on käsitellyt asian, Suomi ilmoittaa Natolle halunsa tulla kutsutuksi sotilasliiton jäseneksi. Sen jälkeen Nato kutsuu Suomen liittymisneuvotteluihin. Niistä ei odoteta pitkiä: neuvottelujen arvioidaan kestävän vain joitakin päiviä tai viikon, koska Suomen yhteensopivuus Naton kanssa tiedetään jo ennalta.

Liittymispöytäkirjan allekirjoituksen jälkeen Suomesta tulee Naton tarkkailijajäsen. Se voi osallistua Naton kokouksiin.

Tämän jälkeen kaikkien Naton jäsenmaiden on ratifioitava Suomen liittyminen. Tässä arvioidaan kuluvan 4–12 kuukautta. Sen jälkeen eduskunta äänestää Suomen Nato-jäsenyydestä ja presidentti vahvistaa sen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat