Suuret maat haluavat repiä EU:n sääntöjä auki – Suomea suunta ei miellytä

Kolmetoista jäsenmaata, mukaan lukien Suomi, varoittaa hätiköimästä.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron puhui maanantaina Eurooppa-päivän tilaisuudessa Strasbourgissa.

9.5. 16:44

Bryssel

Ukrainan sodan myötä Euroopassa on alkanut muutos, joka on jäänyt osittain sodan varjoon. Maanantain Eurooppa-päivänä se tuli näkyväksi: osa jäsenmaista on halukas muuttamaan unionia niin, että se toimisi entistä paremmin ja entistä yhtenäisempänä.

Suurten maiden ehdoilla ja yhä enemmän kuin liittovaltiona, voisi joku lisätä. Näkökulmia on monia.

Maanantaina päättyi Ranskan ideoima Euroopan tulevaisuuskonferenssi, jossa EU-kansalaiset oli valjastettu kertomaan, mitä he Euroopalta haluavat. Tavoitteita on listattu 49 ja niiden alla ehdotuksia yli 300, laidasta laitaan.

Ehdotukset esiteltiin maanantaina Strasbourgissa osana Eurooppa-päivän viettoa.

Lue lisää: Ranskan presidentti Emmanuel Macron haluaa EU:n rinnalle ”eurooppalaisen poliittisen yhteisön”, johon Ukrainakin voisi liittyä

Tulevaisuuskonferenssin ehdotuksista 12 prosenttia on arvioiden mukaan sellaisia, jotka vaativat jykeviä toimia: EU:n perussopimusten eli eräänlaisen perustuslain muutosta.

Kansalaisten ehdotuksen mukaan esimerkiksi ulkopolitiikassa EU:n pitäisi luopua siitä, että jäsenmaat tekevät päätökset aina yksimielisesti. Kansalaisten mielestä enemmistöpäätös riittäisi. Toisin sanoen yksi maa tai pienempi maajoukko ei voisi enää jarruttaa päätöksentekoa.

Tulevaisuuskonferenssin mielestä EU-parlamentilla pitäisi olla aloiteoikeus lainsäädännössä, kun nyt se kuuluu komissiolle.

Samoin kansalaiset ehdottavat EU-parlamentin tukemana, että EU-vaaleissa siirryttäisiin osaksi ylikansallisiin vaalilistoihin. Äänestäjät antaisivat kaksi ääntä: yhden kansalliselle meppiehdokkaalle ja toisen EU:n laajuiselle listalle, jonka perusteella valittaisiin 28 lisäpaikkaa.

EU:n suuret maat eivät näytä vastustavan perussopimusten muutosta ja päätösvallan siirtämistä yhä enemmän unionille joissakin asioissa.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron piti maanantaina Strasbourgissa väkevän puheen, jossa hän halusi koolle hallitusten välisen valmistelukunnan eli konventin. Se alkaisi valmistella perussopimusten avaamista.

Italian pääministeri Mario Draghi liputti viikko sitten parlamentille puhuessaan ”pragmaattisen federalismin” eli käytännöllisen liittovaltiokehityksen puolesta ja oli valmis avaamaan perussopimuksia.

Draghi puhui painokkaasti erityisesti EU-maiden yhteisen rahankäytön puolesta samaan malliin kuin sovittiin elvytyksestä koronapandemian jälkeen.

Lue lisää: Italian pää­ministeri haluaa EU-maiden jatkavan yhteisellä velalla elvyttämistä myös jatkossa: ”Mallin täytyy olla sama”

Myös Saksan uuden hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu valmius avata sopimukset.

Hetkinen, sanovat tähän EU:n pienemmät jäsenmaat. Kolmetoista jäsenmaata, Suomi niiden joukossa, julkaisi maanantaina Ruotsin ja Tanskan aloitteesta tehdyn kannanoton, jonka mukaan maat eivät kannata kiiruhtamista ja näin ison remontin aloittamista, ennen kuin tulevaisuuskonferenssin ehdotukset on huolella analysoitu.

Maita ottaa aivoon se, että EU-parlamentti ja isot maat ovat kaapanneet tulevaisuuskonferenssin välineeksi, jonka avulla lähdettäisiin tekemään syvällisiä ja pienten maiden kannalta ehkä hankalia muutoksia EU:n toimintaan.

Kansalaisten monet käytännönläheiset ja aika yksityiskohtaisetkin ehdotukset EU:n parantamiseksi saattavat jäädä tämän valtakamppailun jalkoihin. Kärjistäen: kansalainen halusi EU:lta lapsilleen ilmaista hammashoitoa, mutta sai hallitustenvälisen konferenssin.

Pienten maiden viestinä on, että EU voi tehdä paljon jo nykyiselläkin mallilla, nykyisten perussopimusten sisällä. Isot muutokset kestäisivät joka tapauksessa vuosia, sillä perussopimusten muutos on tehty samalla lailla vaikeaksi kuin kansallisen perustuslain muuttaminen.

Puhe isoista remonteista EU:n toimintaan on joka tapauksessa alkanut, eikä pienten jäsenmaiden kirjelmöinti sitä lopeta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan toimi tässäkin ajurina, sillä se osoitti tarpeen tehdä EU:sta entistäkin vahvempi ja yhtenäisempi. Maiden pitäisi nyt yhtenäisesti päättää vielä siitä, miten pitkälle halutaan mennä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat