Presidentti Niinistö ja pääministeri Marin: Suomen on haettava Natoon ”ensi tilassa” – Näin he perustelevat

Myös muun muassa puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk), ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr), opetusministeri Li Andersson (vas), sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) sekä Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) kertoivat torstaina kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.

Pääministeri Sanna Marin (sd) ja presidentti Sauli Niinistö puhuivat yhteisessä tiedotustilaisuudessa 24. helmikuuta, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. Hyökkäys sai suomalaiset kääntymään historiallisen nopeasti Suomen Nato-jäsenyyden taakse.

12.5. 10:05 | Päivitetty 12.5. 15:44

Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd) kannattavat Suomen hakeutumista sotilasliitto Naton jäseneksi. He kertoivat asiasta lyhyellä yhteisellä tiedotteella torstaina.

”Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi. Toivomme, että tämän ratkaisun tekemisen vielä edellyttämät kansalliset askeleet otetaan lähipäivinä ripeästi”, tiedotteessa todetaan.

”Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Naton jäsenenä Suomi vahvistaisi koko puolustusliittoa”, he perustelevat.

Myös muun muassa puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk), ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr), opetusministeri Li Andersson (vas), sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) sekä Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) kertoivat torstaina kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.

Presidentti Niinistö perusteli omaa kantaansa lisää kirjoituksessaan myöhemmin torstaina.

”Nato-jäsenyydellä Suomi maksimoi oman turvallisuutensa. Se ei ole keneltäkään pois, se ei ole ketään vastaan”, hän totesi.

”Nato-jäsenellekin maantiede säilyy ennallaan. Venäjä on ja pysyy Suomen rajanaapurina. Sen kanssa on myös jatkossa kyettävä hoitamaan käytännön asioita.”

Presidentti kuvasi Suomen hakeutumista Natoon ”historialliseksi taitekohdaksi”.

”Mutta kaikki ei Nato-jäsenyyden myötä suinkaan muutu. Suomen turvallisuus on jatkossakin ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme tärkein päämäärä.”

Presidentin ja pääministerin yhteisilmoitus on ensimmäinen virallinen merkki siitä, että Suomi on hakeutumassa Naton jäseneksi.

Seuraavaksi presidentti ja hallitus tekevät virallisen hakemuspäätöksen, eduskunta käsittelee asian ja Suomi ilmoittaa Natolle halustaan tulla kutsutuksi sotilasliittoon.

Nato-jäsenyydellä on myös suomalaisten tuki. Keskiviikkona julkaistun HS:n tuoreimman gallupin mukaan liittymistä kannattaa 73 prosenttia kansalaisista.

Nato on vuonna 1949 perustettu sotilasliitto, johon kuuluu tällä hetkellä 30 maata. Sen alkuperäisiä jäseniä ovat muun muassa Yhdysvallat, Tanska ja Norja.

Lue lisää: Suomen Nato-päätös on loppu­suoralla: näin historiallinen kevät on edennyt

Presidentti ja hallitus tekevät varsinaisen hakemuspäätöksen HS:n tietojen mukaan sunnuntaina 15. toukokuuta. Tuolloin pidettävän presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteiskokouksen (tp-utva) jälkeen on määrä pitää päätöksestä tiedotustilaisuus.

Sen jälkeen eduskunta käsittelee asian ja Suomi ilmoittaa Natolle, että se on halukas tulemaan kutsutuksi jäseneksi. HS:n seurannan mukaan jo yli kaksi kolmasosaa kansanedustajista kannattaa Nato-jäsenyyttä.

Hakemusten jättäminen tapahtunee jo ensi viikon alkupuolella.

Lue lisää: Puhemies Vanhanen: Ruotsi saattaa ehtiä jättää Nato-hakemuksensa ennen Suomea, ”mutta ei tämä ole kilpailu”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat