Ranskan presidentti Emmanuel Macron haluaa EU:n rinnalle ”eurooppalaisen poliittisen yhteisön”, johon Ukrainakin voisi liittyä

Euroopan tulevaisuutta pohtinut kansalaisten konferenssi sai työnsä valmiiksi. Ehdotukset ovat esillä Strasbourgissa Eurooppa-päivänä.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron puhui maanantaina Strasbourgissa.

9.5. 11:45 | Päivitetty 9.5. 16:05

Bryssel

Ranskan presidentti Emmanuel Macron haluaa EU:n rinnalle ”eurooppalaisen poliittisen yhteisön”, joka mahdollistaisi EU:n ulkopuolisille maille lähentymisen EU:n ja sen arvojen kanssa.

Macron esitteli ajatuksiaan Euroopan tulevaisuudesta Eurooppa-päivänä Strasbourgissa.

Nyt EU:n jäsenyyden kynnys on korkealla ja liittymisneuvottelut esimerkiksi Ukrainan kanssa kestäisivät vuosia. Macronkaan ei kannata jäsenyyden kriteereiden madaltamista, mutta hän haluaisi vaihtoehtoisen tien EU:n ulkopuolisille maille.

”Ukraina on oman taistelunsa takia jo nyt perheemme jäsen”, Macron sanoi.

Macronin puhe oli osa tilaisuutta, jossa Eurooppa-päivän kunniaksi kerrotaan vuosi sitten aloittaneen Euroopan tulevaisuuskonferenssin lopputulokset. Siinä kansalaiset otettiin mukaan ideoimaan, miten EU:ta pitäisi kehittää. Konferenssista syntyi kaikkiaan 49 tavoitetta, joiden alla on yli 300 ehdotusta.

Macronin mukaan EU on osoittanut pandemian ja Venäjän hyökkäyksen takia kykenevänsä toimimaan, mutta EU:n pitäisi olla tehokas myös rauhan aikana.

Hänen mukaansa EU:n pitää uudistaa toimintatapojaan kuten tulevaisuuskonferenssi ehdottaa, ja Macron vaatikin koolle hallitusten välistä valmistelukuntaa eli konventtia.

Macronin mukaan 27 jäsenmaan toiminta on johtanut usein siihen, ettei EU ole tarpeeksi kunnianhimoinen. Hän kannatti monen rytmin Eurooppaa, jossa ketään ei hänen mukaansa jätettäisi ulkopuolelle vaan ennemminkin vedettäisiin mukaan.

EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan moni ehdotuksista on mahdollista toteuttaa jo nyt, mutta moni vaatii perussopimusten eli eräänlaisen EU:n perustuslain muutosta.

Vain perussopimusten muutosten kautta voi tehdä syvälle meneviä muutoksia EU:n toimintatapoihin. Niitä ei tehdä hetkessä, vaan erillisen prosessin kautta.

Hän lupasi kertoa syksyllä pidettävässä unionin tila -puheessaan tarkemmin, miten komissio vie eteenpäin tulevaisuuskonferenssin niitä ehdotuksia, jotka vaativat uusia toimia.

Kaikki jäsenmaat eivät ole perussopimusten muutoksesta innoissaan. Kaikkiaan 13 jäsenmaata, Suomi niiden mukana, julkisti maanantaina kirjeen, jonka mukaan perussopimusten avaaminen ei ollut tulevaisuuskonferenssin tavoite eikä siihen pitäisi suin päin ryhtyä.

Tanskan ja Ruotsin aloitteesta tehdyssä kirjeessä ovat mukana Suomen lisäksi Baltian maat, Kroatia, Bulgaria, Tšekki, Malta, Puola, Romania ja Slovenia.

HS kertoi tulevaisuuskonferenssista helmikuussa. Jo tuolloin Suomen Eurooppa-ministeri Tytti Tuppurainen (sd) sanoi, ettei Suomi halua tulevaisuuskonferenssista EU:n perussopimusten muuttamista.

Von der Leyenin mukaan EU:ssa ei pitäisi olla muutosten suhteen mitään tabuja tai raja-aitoja.

”Tietyillä avainaloilla yksimielisyysvaatimus päätöksenteossa ei toimi, jos halutaan edistyä nopeammin”, von der Leyen sanoi.

Von der Leyen lähetti hänkin puheessaan viestin Ukrainalle, joka toivoo pääsevänsä EU:n jäseneksi.

”Euroopan tulevaisuus on myös teidän tulevaisuutenne, ukrainalaiset”, von der Leyen sanoi.

Lue lisää: Tuomas Suihkonen oli ajamassa mökille, kun hän sai oudon soiton: sen seurauksena hän on pohtinut viikon­lopusta toiseen EU:n tulevaisuutta

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat