Ruotsin ulkoministeri Linde: Nato-hakemus aiheuttaisi vastatoimia Venäjältä, mutta ei sotilaallista hyökkäystä

Ruotsalaispuolueista kaksi vastustaa maan Nato-jäsenyyttä.

Puolustusministeri Peter Hultqvist ja ulkoministeri Ann Linde kertoivat Ruotsin Nato-analyysista perjantaina. He eivät kertoneet tilaisuudessa henkilökohtaisia Nato-kantojaan.

13.5. 15:06 | Päivitetty 13.5. 16:05

Ruotsi ei joutuisi Nato-jäsenyyden myötä ”perinteisen sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi”, maan ulkoministeri Ann Linde arvioi perjantaina.

Ruotsin hallitus julkaisi selvityksen, jossa perataan maan mahdollisen Nato-jäsenyyden hyötyjä ja haittoja. Työhön osallistuivat kaikki valtiopäiväpuolueet.

Nato-jäsenyys nostaisi sotilaallisten konfliktien kynnystä ja ehkäisisi konflikteja Pohjois-Euroopassa, selvityksessä todetaan. Sen mukaan maan nykyinen puolustus­yhteistyö ei sisällä tarpeeksi keskinäisiä puolustusvelvoitteita.

”Jäsenyys vahvistaisi paitsi Ruotsin turvallisuutta, myös edistäisi samanmielisten naapureidemme turvallisuutta”, Linde totesi tiedotustilaisuudessa torstaina.

Vaikka sotilaallinen hyökkäys ei ole todennäköinen, Linden mukaan Nato-hakemus aiheuttaisi Venäjältä vastatoimia.

Raportissa ei todeta suoraan, pitäisikö Ruotsin liittyä sotilasliitto Natoon. Ratkaisevaa asiassa on pääministeri­puolue sosiaali­demokraattien kanta, joka selviää sunnuntaina.

Linde viittasi tilaisuudessa Suomen valtionjohdon ilmoitukseen. Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd) totesivat torstaina, että Suomen on haettava Natoon ensi tilassa.

"Jos valitsemme jatkossa eri tien, se vaikuttaa luonnollisesti puolustukseemme ja turvallisuus­poliittiseen yhteistyöhömme", Linde sanoi.

Linden mukaan Suomi on Ruotsin läheisin turvallisuus­kumppani. Häneltä kysyttiin tilaisuudessa, onko Ruotsin tarkoitus jättää mahdollinen hakemus yhtä aikaa Suomen kanssa.

"Meillä on omat prosessimme Suomessa ja Ruotsissa, mutta hallitus tekee lähiaikoina päätöksen asiassa. Meillä on valtavan läheinen suhde Suomeen, kun teemme tämän päätöksen.”

Lue lisää: Presidentti Niinistö ja pääministeri Marin: Suomen on haettava Natoon ”ensi tilassa” – Näin he perustelevat

Torstain tiedotustilaisuudessa puheenvuoron saivat ministereiden lisäksi kaikkien valtiopäiväpuolueiden edustajat.

Jäsenyyden kannalla on jo enemmistö puolueista ja valtiopäivien kansanedustajista. Esimerkiksi maltillinen kokoomus sanoi jakavansa Suomen valtionjohdon näkemyksen ja toivovansa välitöntä Natoon liittymistä.

”Selvityksen loppupäätelmät ovat hyvät. Maltillinen kokoomus tekee niistä jo johtopäätöksen. Meidän ei tarvitse odottaa sunnuntaihin”, sanoi puolueen edustaja Hans Wallmark.

Myönteisen kannan ovat ottaneet myös liberaalipuolue, kristillisdemokraatit, keskusta­puolue ja ruotsidemokraatit.

Jäsenyyttä vastustavat vasemmistopuolue ja ympäristöpuolue. Ne ovat samaa mieltä tuoreen raportin analyysiosiosta, mutta eivät johtopäätöksistä.

”Näemme analyysissa riskejä”, sanoi ympäristöpuolueen Maria Ferm tilaisuudessa.

Puolueet olisivat toivoneet ”syvempää analyysia” sotilasliiton jäsenyydestä ja keskustelua siitä, millainen Nato-jäsen Ruotsi olisi. Ne myös huomauttivat takaiskuista joidenkin Nato-maiden demokratiakehityksessä.

Ruotsin sosiaalidemokraatit kertoo kantansa maan jäsenyyteen sunnuntaina. Sen odotetaan olevan myönteinen.

Ruotsalainen iltapäivälehti Expressen kertoi torstaina, että Ruotsi aikoo hakea Naton jäseneksi maanantaina valtiopäivien ylimääräisen istunnon jälkeen. Ruotsi saattaa siis hakea jäsenyyttä ennen Suomea.

Aikataulu on mahdollinen, koska Ruotsin hallituksella on valtuudet tehdä asiasta päätös eikä hakemuksen lähettämiseen tarvittaisi valtiopäivien äänestystä. Hallitus hakee kuitenkin mahdollisesti tuen päätökselle sekä ulko- että puolustus­valiokunnista että ulkoasiain­lautakunnasta.

Lue lisää: Expressen: Ruotsi jättää Nato-hakemuksen maanantaina

Oikaisu 13.5. kello 15.50: Toisin kuin jutussa aiemmin kerrottiin, selvitys esiteltiin perjantaina, ei torstaina.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat