Perustuslaki­valiokunta ottaa kantaa Nato-kysymykseen vasta, kun jäsenyys on siunattu muissa maissa

Nato-kysymyksen eduskuntakäsittelyn aikataulu vahvistuu loppuviikosta.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd)

10.5. 11:12

Eduskunnan perustuslakivaliokunta ei aio ottaa kantaa Suomen Nato-prosessiin ennen jäsenhakemuksen lähettämistä.

Tämä tarkoittaa, että se, tarvitaanko jäsenyyden hyväksymiseen kahden kolmasosan enemmistö, on selviämässä vasta siinä vaiheessa, kun Suomen jäsenyys palaa ratifioitavaksi eduskuntaan kaikkien Naton nykyisten jäsenmaiden ratifioinnin jälkeen.

Valiokunnan aikataulusta kertoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd).

”Kyllä minä olen siinä käsityksessä nyt, että se tulee vasta siinä vaiheessa kun ratifiointiprosessi on eri maissa käyty läpi ja asia palautuu lopulliseen päätöksentekoon meille takaisin eduskuntaan”, hän sanoo.

Perustuslaki lähtee siitä, että kansainvälisen sopimuksen tai muun velvoitteen hyväksyminen ja voimaansaattaminen voi tapahtua yksinkertaisella enemmistöllä, mutta jos ehdotus koskee ”merkittävää toimivallan siirtoa kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle”, se vaatii taakseen vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Perustuslaki­valio­kunnan käytäntö on se, että se ottaa kantaa asioihin vasta, kun olemassa on täsmällinen asiakirja, josta päätös tehdään.

Eduskunta käsittelee parhaillaan Suomen Nato-prosessiin keskeisesti liittyvää niin sanottua ajankohtaisselontekoa.

Siinä ei oteta varsinaista kantaa Nato-jäsenyyteen, mutta se on mahdollistanut keskustelun asiasta eduskunnan valiokunnissa.

Perustuslakivaliokunta ei ole voinut käsitellä Nato-kysymystä ensimmäisen selonteon kohdalla, koska siinä ei ollut valtiosääntöoikeudellista arviointia Nato-jäsenyyden merkityksestä, Ojala-Niemelä sanoo.

Nato-jäsenyyden hakemisesta päättää presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan yhteiskokous (tp-utva).

Tämän jälkeen hallituksen on määrä antaa eduskunnalle uusi selonteko tai tiedonanto. Tämän odotetaan tapahtuvan loppuviikosta sen jälkeen, kun presidentti Sauli Niinistö on kertonut oman Nato-kantansa ja myös pääministeripuolue Sdp on virallisesti linjannut asiasta.

Ojala-Niemelä sanoo, että toinen selonteko on todennäköisesti hyvin tiivis. Sekään ei siis mahdollista perustuslakivaliokunnan käsittelyä.

”Mitä minulle on kerrottu tästä toisesta selonteosta, niin se voi olla, että se on pari A4:ää, että ei se tarjoa sen enempää arvioinnin lähtökohtia.”

Näin ollen kysymys siitä, vaatiiko jäsenyyden hyväksyminen kahden kolmasosan enemmistön, jää käsiteltäväksi vasta muiden maiden ratifiointien jälkeiseen aikaan. Siinä menee joidenkin arvioiden mukaan 4–12 kuukautta.

Ojala-Niemelä sanoo, että perustuslakivaliokunnan prosessi on arviolta kolmen päivän mittainen.

Lue lisää: Nato-päätökseen saattaa riittää yksinkertainen enemmistö eduskunnassa – Viime kädessä asian ratkaisee perustus­laki­valiokunta

Odotuksena on tällä hetkellä, että Nato-ratkaisun sisältävän selonteon tai tiedonannon käsittely alkaisi eduskunnassa ensi viikon maanantaina 16. toukokuuta.

Aikataulua ei ole kuitenkaan vielä vahvistettu. Sen on määrä vahvistua myöhemmin tällä viikolla.

Eduskuntakäsittelyn on odotettu olevan hyvin tiivis, koska Nato-kysymys on asian puolesta käsitelty jo ensimmäisen selonteon yhteydessä.

Kun perustuslakivaliokunnan käsittelyäkään ei käydä, riippuu eduskuntakäsittelyn pituus pitkälti siitä, kuinka paljon kansanedustajat haluavat vielä keskustella asiasta.

HS:n seurannan mukaan Nato-jäsenyyttä kannattaa jo selvä enemmistö kansanedustajista, 126 kansanedustajaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat