Puolustus­voimain komentaja: Venäjä seuraa tarkasti Suomen Nato-jäsenyyden luonnetta

Suomen ja Ruotsin sopima vahvistettu vuorovaikutus avasi Timo Kiviselle pääsyn Naton sotilaskomitean kokouksen Ukraina-osuuteen.

Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen puhui huhtikuun lopussa kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisessa pääjuhlassa Lappeenrannassa.

21.5. 2:00 | Päivitetty 21.5. 6:11

Bryssel

Venäjän johto tarkkailee, millainen Nato-jäsen Suomesta on tulossa, arvioi Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen. Se on hänen tulkintansa Venäjän johdon tähänastisista reaktioista Suomen jäsenyyshakemukseen.

”Minulle se näyttää siltä, että Venäjällä johtopäätöksenä on, että Suomen liittyminen Natoon on tosiasia. Se on otettu faktana. Samalla eri lausunnot näyttäytyvät minulle niin, että he seuraavat tarkasti Suomen jäsenyyden luonnetta ja se vaikuttaa siihen, miten he pidemmällä aikavälillä reagoivat muuttuvaan asetelmaan”, Kivinen sanoo.

”Mutta kun Euroopassa soditaan, myös odottamattomiin tilannekulkuihin pitää meidänkin varautua.”

HS haastatteli Kivistä Naton päämajassa Brysselissä. Kenraali Kivinen osallistui torstaina ensimmäistä kertaa Naton sotilaskomitean kokoukseen.

Naton sotilaskomitea on kolmesti vuodessa koossa niin, että paikalla ovat jäsenmaiden puolustusvoimien komentajat. Sotilaskomitea, jossa istuvat jäsenmaiden sotilasedustajat, kokoontuu yleensä viikoittain. Sitä luonnehditaan linkiksi Naton poliittisen päätöksenteon ja sotilasrakenteen välillä.

Lue lisää: Naton Euroopan joukkojen komentaja: Suomen ja Ruotsin jäsenyys avaa Natolle ”valtavasti mahdollisuuksia”

Kivinen oli paikalla pelkästään Ukrainan sotaa käsittelevässä osuudessa, johon osallistuivat jäsenmaiden lisäksi kumppanimaat Suomi, Ruotsi ja Ukraina.

”Iso kuva on se, että Ukrainan asevoimien puolustustaistelu on ollut menestyksekästä ja kansan maanpuolustustahto on säilynyt vahvana. Venäjän hyökkäys ei näytä edenneen merkittävästi itäisessäkään Ukrainassa. On kysymysmerkki, kykeneekö Venäjä nykyvoimin murtamaan Ukrainan puolustusta”, Kivinen sanoo.

Lännen tuki Ukrainalle on ollut olennaisessa roolissa. Lisätuesta kuultiin kokouksessa puheenvuoroja, joita Kivinen ei avaa tarkemmin.

Kuka?

Timo Kivinen

  • 62-vuotias, syntynyt vuonna 1959.

  • Puolustusvoimain komentaja vuodesta 2019 alkaen. Toimikausi kestää vuoteen 2024.

  • Toiminut aiemmin muun muassa Pääesikunnan päällikkönä 2017–2019, Puolustusvoimien strategiapäällikkönä 2015–2017 ja Karjalan prikaatin komentajana 2011–2014.

Suomi ja Ruotsi lisäsivät yhteistyötä Naton kanssa heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja aktivoivat vahvistetun vuorovaikutuksen eli MSI-menettelyn helmikuun lopussa.

Tämä avasi kumppanimaille pääsyn kokouksiin, joissa vaihdetaan tietoja Ukrainan sodan tilanteesta. Suomi ja Ruotsi eivät ole ainoastaan tietoja saavana vaan myös tietoja antavana osapuolena.

”Kun Euroopassa soditaan, on tärkeää saada kokonaisvaltainen ymmärrys siitä, missä mennään”, Kivinen sanoo.

”MSI:n aktivoinnin jälkeen tällaisen ymmärryksen muodostamiseen on saatu enemmän tietoa. Samalla tavalla me jaamme omaa tietoamme. On tärkeää, että MSI aktivoitiin.”

Kumppanimaiden puolustusvoimien komentajia on ollut aiemminkin kutsuttuna Naton sotilaskomitean kokouksiin, mutta vain jos niissä on käsitelty myös kumppanimaita koskevia asioita.

Ilman vahvistetun vuorovaikutuksen aktivointia Kivinen olisi tuskin saanut Ruotsin-kollegansa kanssa kutsua tämänkertaiseen kokoukseen.

Kivisellä oli varsinaisen kokouksen lisäksi useita kahdenkeskisiä tapaamisia jäsenmaiden kollegojensa kanssa. Lisäksi hän osallistui päivää aiemmin EU:n sotilas­komitean kokoukseen.

Unionissakin on paljon asioita pöydällä, sillä jotakuinkin kaikki maat kasvattavat puolustusbudjettejaan ja miettivät yhteistyön lisäämistä muun muassa puolustus­hankinnoissa.

”Me täytämme kaksi pääkriteeriä, jotka keskusteluissa varmaan esiin nousevat.”

Suomi jätti jäsenhakemuksensa Natolle keskiviikkona. Seuraavaksi odotetaan jäsenyyskeskustelujen aloittamista, mutta toistaiseksi Turkki on estänyt asian etenemisen.

Jos jäsenyyskeskusteluissa edetään, niiden päätteeksi allekirjoitetaan liittymispöytäkirja. Sen jälkeen Suomesta tulee kutsujäsen (invitee) ja pääsy Naton kokouksiin avautuu vielä lisää.

”Siinä vaiheessa meidän asemamme muuttuu ja esimerkiksi Naton eri komiteat avautuvat”, Kivinen sanoo.

Puolustusvoimilla on jo henkilökuntaa Suomen Nato-edustustossa ja joissakin Naton sotilasesikunnissa, mutta Kivisen mukaan on selvää, että henkilöstömäärää pitää kasvattaa jäsenyyden alkaessa. Upseereiden lisäksi tarvitaan aliupseereita ja siviilihenkilökuntaa.

”Väkimäärä lisääntyy jo kutsujäsenvaiheessa, mutta millä nopeudella, siitä keskustellaan Naton kanssa. Menee varmasti vuosia, ennen kuin se määrä, joka Suomen kontribuutioksi katsotaan, on kaikkiaan täytetty.”

Itse jäsenyyskeskusteluissa Suomi täyttää Kivisen mukaan Naton sotilaalliset kriteerit: maan oma kansallinen puolustus on vahva, ja sen puolustusvoimat sopivat yhteen läntisten asevoimien ja Naton kanssa.

”Me täytämme kaksi pääkriteeriä, jotka keskusteluissa varmaan esiin nousevat. Kun mennään siitä eteenpäin, täsmentyy varmasti, mitä velvoitteita meille sotilaspuolelle tulee, samoin niiden vaikutukset puolustusvoimiin.”

Kivisen mukaan maailmantilanteen muutokset vaikuttavat Nato-jäsenyyden sisältöön. Sotilaan näkökulmasta tilanne elää koko ajan.

”Tulee asioita esiin. Niistä katsotaan siinä ajassa, mikä on Suomen kannalta järkevin ratkaisu.”

”Voihan jossain vaiheessa tulla tilanne, että Suomen ja Natonkin kannalta pitää harkita, tarvitaanko jotain muutakin kuin Suomen puolustusvoimien läsnäoloa vahvemman pidäkkeen luomiseksi.”

Suomessa Nato-jäsenyyden yhteydessä on keskusteltu myös mahdollisten Nato-tukikohtien tulosta tänne. Osa poliitikoista on ilmoittanut vastustavansa niitä.

Kivisen mukaan yhteenkään 1990-luvun jälkeen Natoon liittyneeseen maahan ei ole sijoitettu pysyviä tukikohtia. Esimerkiksi Baltiaan sijoitetut joukot perustuvat rotaatioon: jäsenmaat sijoittavat sinne sovitusti vuorollaan joukkoja, joiden määrää säädellään tilanteen mukaan.

”Voihan jossain vaiheessa tulla tilanne, että Suomen ja Natonkin kannalta pitää harkita, tarvitaanko jotain muutakin kuin Suomen puolustusvoimien läsnäoloa vahvemman pidäkkeen luomiseksi.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat