Ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi EU-parlamentille syyt Suomen Nato-aikeisiin

Haavisto keskusteli ulkoasiainvaliokunnan kanssa etäyhteydellä.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) oli EU-parlamentin kuultavana torstaina etäyhteydellä.

12.5. 9:40 | Päivitetty 12.5. 11:40

Bryssel

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) oli torstaina Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnassa etäyhteydellä kuultavana Euroopan turvallisuustilanteesta.

Haaviston osallistumista kokoukseen oli suunniteltu jo tammikuusta asti. Se osui Suomen historialliseen Nato-päivään.

Haavisto kertoi valiokunnan mepeille ensi alkuun viisi syytä, miksi Suomen turvallisuustilanne on oleellisesti muuttunut.

Hänen mukaansa Venäjä on muuttunut ennakoimattomaksi ja on entistä valmiimpi korkean riskin operaatioihin, joissa tulee myös venäläisuhreja.

Toiseksi Venäjä pystyy mobilisoimaan sataan tuhanteen sotilaaseen nousevat joukot naapurimaiden rajoille jo ilman yleistä liikekannallepanoa.

Kolmanneksi Venäjän löysä puhe ydinaseiden ja kemiallisten aseiden käytöstä on lisääntynyt. Neljänneksi Venäjä ei kunnioita sodankäynnin sääntöjä.

Viides syy on Haaviston mukaan se, että tähän asti käytössä olleiden toimien avulla rauhanomaista ratkaisua ei ole kyetty saamaan aikaan.

Presidentti ja pääministeri kertoivat Nato-kantansa samaan aikaan, kun Haavisto puhui valiokunnan kanssa. Haavisto sanoi mepeille, että Suomi lähestyy kovaa vauhtia kansallista Nato-päätöstä.

Lue lisää: Presidentti Niinistö keskusteli Zelenskyin kanssa: ”Täysi tuki” Suomen Nato-jäsenyydelle

Haaviston mukaan Naton kannatus on Suomessa noussut jyrkästi. Hänen mukaansa Suomi toisi Natolle merkittävää lisäarvoa muun muassa voimakkaan kansallisen puolustuksensa takia.

Mepit kyselivät, miten Suomi varautuu sinä aikana, kun Nato-hakemus on jätetty, mutta Naton viidennen artiklan turvatakuut eivät ole vielä voimassa.

Haaviston mukaan Suomi on saanut jo vahvan tuenosoituksen Britannian pääministeriltä Boris Johnsonilta.

Lue lisää: Suomi ja Britannia allekirjoittivat historiallisen, sotilaallista tukea lupaavan julki­lausuman – Pää­ministeri Johnsonin mukaan kyseessä on ”pysyvä vakuutus kahden kansakunnan välillä”

”Olemme puhuneet myös EU-ystävillemme, millaista tukea EU:n artikla 42.7. voisi tässä tilanteessa antaa Suomelle ja Ruotsille”, Haavisto sanoi.

Kyseinen artikla on EU:n ”turvatakuu”, jota on käytetty kerran Ranskan terroristi-iskun jälkeen.

Haaviston mukaan Suomi odottaa läheistä yhteistyötä Ruotsin kanssa paitsi hakemusprosessissa, myös turvallisuudessa.

Kysyttäessä eri tyyppisistä uhkista Haavisto vastasi, että Suomi ei odota mitään, mutta on valmistautunut kaikkeen: maalta, ilmasta ja mereltä tulevaan vaikuttamiseen sekä kyber- ja hybridiuhkiin.

”Tässä toivomme täyttä tukea Euroopan unionilta ja Euroopan unionin jäsenmailta. Kaikkiin yllätyksiin täytyy olla valmiina.”

Useimmat ulkoasiainvaliokunnan mepit kannattivat Suomen Natoon liittymistä. Puheissa viitattiin Suomen talvisotaan – bulgarialaismeppi Alexander Alexandrov Yordanov mainitsi ihailevaan sävyyn jopa tarkka-ampuja Simo Häyhän.

Varauksellisin oli vasemmistoa edustava Malin Björk Ruotsista, joka piti etenemistä liian nopeana ja kertoi oman puolueensa kannattavan kansanäänestyksen järjestämistä asiasta.

Björkin mukaan Nato ei ole yksinomaan demokraattisten maiden yhteisö, ja hän toivoi Suomen ja Ruotsin tekevän ennemmin yhteistyötä demokratioiden kanssa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat