Suomi on tekemässä kauaskantoisen Nato-päätöksen, joka ei ole välttämättä ikuinen – Näin sotilasliitosta voisi erota

Nato-jäsenyys lakkaa olemasta vuoden kuluttua siitä, kun sen jäsenmaa jättää Yhdysvaltojen hallitukselle irtisanomisilmoituksen. Yksikään jäsenmaa ei ole koskaan eronnut Natosta.

Yksikään jäsenmaa ei ole tähän mennessä eronnut Natosta.

11.5. 18:54

Suomen Nato-jäsenhakemus näyttää tällä hetkellä hyvin todennäköiseltä. Mikäli kaikki etenee kuten on ennakoitu, Suomi saattaa olla Naton täysjäsen jo ennen vuoden loppua. Mutta entä jos jonain päivänä Suomi haluaisikin erota Natosta?

Jäsenmaan eroaminen Natosta on mahdollista: sellainen skenaario on ennakoitu jopa sotilasliiton peruskirjassa, Pohjois-Atlantin sopimuksessa.

Tilanne eroaa siinä esimerkiksi EU-jäsenyydestä: EU:n perussopimuksissa ei ole askelmerkkejä sille, miten unionista eroaminen käytännössä onnistuu. Sekään ei toki tarkoita, ettei eroaminen olisi mahdollista, minkä Britannian EU-ero Brexit todisti.

Naton peruskirjan 13 artiklan mukaan eroprosessi Natosta voidaan käynnistää jättämällä irtisanomisilmoitus Yhdysvaltain hallitukselle. Tämän jälkeen Yhdysvaltain hallitus antaa asian tiedoksi muiden jäsenmaiden hallituksille. Jäsenyys lakkaa olemasta vuoden kuluttua irtisanomisilmoituksen jättämisestä.

Alunperin kun sotilasliitto perustettiin, täytyi sen jäsenenä pysyä vähintään 20 vuoden ajan. Vuonna 1969, kun peruskirja täytti 20 vuotta, tämä kirjaus kuitenkin menetti käytännön merkityksensä.

Vaikka Nato-jäsenmaan eroprosessin eteneminen onkin ainakin sopimustasolla suoraviivaista, ei se välttämättä ole varsinkaan poliittisesti helppoa.

Eroprosessin aikana Natoon jäävien jäsenmaiden tulee nimittäin päättää, miten ne kukin suhtautuvat eroavaan jäseneen. Siis käytännössä siihen, kuinka paljon ja missä muodossa ne haluavat tehdä sotilasliiton jättävän jäsenmaan kanssa jatkossa puolustusyhteistyötä tai esimerkiksi jakaa tiedustelutietoja.

Avoimia kysymyksiä eroprosessille aiheuttaa myös se, että yksikään Naton jäsenmaista ei ole koskaan eronnut Natosta. Lähellä tätä on ollut ainoastaan Ranska, joka vuonna 1966 presidentti Charles de Gaullen johdolla irrottautui sotilasliiton komentojärjestelmästä. Naton jäsenenä se silti pysyi.

Irrottautumisen syynä oli De Gaullen pyrkimys vähentää Yhdysvaltain vaikutusta Länsi-Euroopassa, jonka hän katsoi 60-luvulla olevan liian suuri muun muassa Nato-yhteistyön vuoksi.

Kuitenkin vuonna 2009, Naton 60-vuotisjuhlavuonna, Ranska teki presidentti Nicolas Sarkozyn johdolla paluun sotilasliiton täysjäseneksi.

Ranska palasi takaisin Naton täysjäseneksi sotilasliiton 60-vuotisjuhlavuonna 2009. Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy, Tanskan pääministeri Anders Fogh Rasmussen, Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Yhdysvaltain presidentti Barack Obama tapasivat juhlallisuuksien aikana.

Tämän lisäksi Kypros, Algeria ja Malta eivät ole hakeneet Naton jäsenyyttä sen jälkeen, kun ne ovat itsenäistyneet Nato-jäsenmaista Britanniasta ja Ranskasta. Teoriassa voidaan siis ajatella niiden ”eronneen” Naton jäsenyydestä, vaikka ne eivät sen jäseniä koskaan ole itsenäisinä valtiona olleetkaan.

Vaikka yksikään Naton jäsenmaa ei ole koskaan Natosta eronnut, on useammassa niistä vähintäänkin oppositiopuolueita, jotka ajavat maansa eroa sotilasliitosta.

Valtionpäämiestasolla tällaisia puheita on kuitenkin näkynyt harvemmin.

Poikkeuksen tästä teki Yhdysvaltojen entinen presidentti Donald Trump, joka vaalikampanjansa aikana muun muassa haukkui Natoa ”aikansa eläneeksi” ja väläytteli aikomuksiaan irrottaa Yhdysvallat sotilasliitosta. Valituksi tulemisensa jälkeen Trump ei kuitenkaan aktiivisesti Yhdysvaltojen eroa Natosta ajanut, vaikka sotilasliittoon monella tapaa kriittisesti suhtautuikin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat