Britannian sopimukset Suomen ja Ruotsin kanssa ovat osin erilaisia, mutta eivät ytimiltään

Sopimus on suurinta turva-apua, mitä Suomi voi saada, vaikka kyseessä ei ole valtiosopimus vaan poliittinen julistus.

Britannian pääministeri Boris Johnson ja Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö allekirjoittivat keskiviikkona Helsingissä turvallisuuspoliittisen julkilausuman.

11.5. 21:23

Britannian pääministerin Boris Johnsonin käynnit Suomessa ja Ruotsissa keskiviikkona jäävät historiaan yksinä näkyvimpinä tapahtumina Suomen ja Ruotsin Nato-matkan loppusuoralla.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun yksi maa ilmoittaa virallisesti antavansa turva-apua Suomelle ja Ruotsille myös Naton hakuprosessin ajaksi.

Sopimuksessa Britannia julistaa auttavansa Suomea ja Ruotsia, jos maista kumpaankaan hyökättäisiin sotilaallisesti. Vastavuoroisesti Suomi ja Ruotsi lupaavat auttaa Britanniaa.

Britannia voi lähettää myös maa-, ilma- ja merivoimiensa joukkoja maihin, jos Suomi tai Ruotsi niin pyytävät. Kyse on turvallisuuden takaamisesta sekä perinteisiä uhkia että hybridi- ja kyberuhkia vastaan.

Lue lisää: Suomi ja Britannia allekirjoittivat historiallisen, sotilaallista tukea lupaavan julki­lausuman – Pää­ministeri Johnsonin mukaan kyseessä on ”pysyvä vakuutus kahden kansakunnan välillä”

Kyse ei ole kuitenkaan valtiosopimuksista, vaikka valtiosopimuksilta ne vaikuttavat, kun papereissa puhutaan sotilaista ja niissä on korkea-arvoisia nimiä.

Luonteeltaan molemmat sopimukset ovat poliittisia lupauksia, jotka voivat joko toteutua tai sitten eivät.

Jos brittisotilaita ei täällä hädän hetkellä näy, Suomi ja Ruotsi eivät voi viedä nyt kerrottua julistusta kansainväliseen oikeuteen.

Sopimukset eivät siis ole sotilaallisia valtiosopimuksia, jotka maiden parlamentit ovat käsitelleet ja hyväksyneet pitkän kaavan kautta.

Johnsonin käynti Suomessa tuli useimmille suomalaisille kansanedustajille ihan yhtä suurena yllätyksenä kuin tavallisille kansalaisille. Kansanedustajista moni on sopimuksesta varmasti saanut tietoa, mutta ei sitä ole hyväksytty tai edes käsitelty eduskunnan täysistunnossa.

Lue lisää: ”Te aiheutitte tämän, katsokaa peiliin”, totesi presidentti Niinistö koskien Venäjän mahdollista reaktiota – Niinistön ja Boris Johnsonin tiedotus­tilaisuus katsottavissa

Silti julistuksia ei voi millään tavalla väheksyä.

Ne ovat lopulta suurinta sotilaallista turva-apua, mitä Suomi ja Ruotsi voivat saada ennen kuin ne ovat Natossa. Ei ole myöskään mitään syytä epäillä, etteikö Britannia auttaisi Suomea ja Ruotsia, jos Venäjä hyökkäisi Suomeen.

Toivottavasti ei koskaan tarvitse testata, lähettäisikö Britannia lopulta oikeasti sotilaita Suomeen kuolemaan. Hyvinkin näin saattaisi käydä, koska Suomessa on 1 340 kilometrin raja, joka erottaa demokraattisen lännen ja ydinaseilla uhkailevan totalitaarisen maan.

Britannialla on vahva halu näyttää jo toisen maailmansodan historian takia, että demokratiat seisovat tiiviissä rivistössä, kun yksinvaltainen ja mistään sopimuksista piittaamaton maa yrittää pakottaa rajanaapurinsa alistumaan tahtoonsa aseilla ja uhkauksilla.

Britannia on ollut Yhdysvaltojen ohella merkittävin Ukrainan auttaja. Se on ollut myös jopa innokas tarjoamaan tukea Suomelle. Suomen sopimus ei ole vain poliittinen julistus, joka syntyi koska Suomi sitä kovasti vaati, vaan Britannia halusi sen myös antaa.

Suomen ja Ruotsin sopimukset eivät ole kuitenkaan ihan samanlaisia. Niitä erottaa eritoten historia.

Suomella on ollut Britannian kanssa sopimus puolustusyhteistyöhön liittyvästä puitejärjestelystä vuodesta 2016. Tämä sopimus on myös Ruotsilla.

Ruotsilla on ollut tämän lisäksi Britannian kanssa myös laaja kahdenvälinen julistus sotilaallisesta avunannosta.

Tämä sopimus on tehty silloin kun Britannia oli EU-maa. Kun Britannia erosi EU:sta, Ruotsi halusi tehdä erilaisista yhteistyömuodoista kertovan julistuksen uudelleen Britannian kanssa.

Nämä neuvottelut olivat alkaneet jo kauan ennen kuin Ruotsi edes kuvitteli liittyvänsä Natoon.

Ruotsin sopimus olisi tehty myös ilman Natoon hakemista. Tämän takia sopimukset eroavat muun muassa siltä osin, kun niissä puhutaan esimerkiksi tulevista turvallisuuspoliittisista yhteistyökeskusteluista.

Ulkoministeriöstä saatujen tietojen mukaan Britannian ja Ruotsin sopimus menee hieman pitemmälle yksityiskohtiin, mutta turva-avun kannalta ne ovat käytännössä sama sopimus.

Sopimuksen ydin on, että Britannia haluaa korostaa, että sillä on valmiutta tukea Suomea ja Ruotsia jos on tarve. Samaa lupaavat Suomi ja Ruotsi Britannialle.

Jos kävisi niin, etteivät maat pahan paikan tullen auttaisikaan toisiaan, olisi se Venäjälle merkki demokraattisten maiden kyvyttömyydestä auttaa toisiaan. Sitä merkkiä myöskään Britannia ei halua antaa ihan omankin turvallisuutensa takia.

Vaikka keskiviikkona tehtiin Suomen turvallisuuden kannalta äärimmäisen tärkeitä lupauksia, pitää muistaa allekirjoituspaperin viimeiset sanat:

”Tämä asiakirja on poliittinen julkilausuma, joka ei ole oikeudellisesti sitova kansainväliseen oikeuteen perustuva sitoumus.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat