Tutkija Johanna Vuorelma: Suomella on edessä ulkopoliittisen identiteetin rakentaminen uudelleen

Vuorelman mukaan seuraavaksi luvassa on tietynlainen ulkopoliittisen identiteetin uudelleenrakentaminen, johon suomalaisessa Nato-keskustelussa ei vielä ole ryhdytty.

12.5. 12:18 | Päivitetty 12.5. 13:02

Politiikan tutkija Johanna Vuorelman mukaan Nato-keskustelu on kunnolla vasta alkamassa Suomessa.

”Se keskustelu, mitä Natosta käydään tällä hetkellä politiikassa on sen tyylistä, että Nato ikään kuin tulee ja antaa turvatakuut Suomelle. Suomi ei näyttäydy kauhean aktiivisena toimijana tulevana Nato-jäsenenä”, Vuorelma kommentoi suomalaista Nato-keskustelua HS:n Nato-studiossa torstaina.

Tallenne koko keskustelusta on katsottavissa tämän artikkelin alussa.

Vuorelman mukaan Suomessa on edessä tietynlainen ulkopoliittisen identiteetin uudelleenrakentaminen, johon vielä ei ole ryhdytty. Osana tätä Suomi joutuu pohtimaan sitä, millaisen roolin se ottaa sotilasliitossa sen jäseneksi liittyessään.

”Ollaan aika paljon vielä tässä Natoon vai ei -tyyppisessä keskustelussa. Itse kaipaisin enemmän myös sitä, että mietitään, millainen aktiivinen toimija Suomi on sitten osana Natoa”, Vuorelma totesi.

Politiikan tutkija Johanna Vuorelma.

HS järjesti torstaina aamupäivällä Nato-studion, jossa tutkija Johanna Vuorelma ja toimittaja Saska Saarikoski keskustelivat toimittaja Emil Elon johdolla tämän kevään prosessista sekä valtionjohdon Nato-kantojen julkaisusta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin julkaisivat Nato-kantansa yhteistiedotteella aamukymmeneltä torstaina.

Yhteistiedotetta Vuorelma kuvaili lähetyksessä poikkeukselliseksi hetkeksi.

”Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kentällä tämä on varmasti – ei pelkästään heidän aikakauden, mutta myös pidemmän aikakauden – tärkein muutos, mitä tulee suomalaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkän linjan kaareen”, Vuorelma kuvaili.

Hänen mukaansa tähän tilanteeseen on päästy pitkällisen prosessin jälkeen, jossa Suomi on askel kerrallaan lähentynyt sotilasliiton kanssa.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että Suomen Nato-jäsenyys olisi ollut itsestäänselvyys, ellei Venäjän hyökkäys Ukrainaan olisi muuttanut vallitsevaa turvallisuuspoliittista tilannetta.

"En itse näe, että tämä olisi ollut vääjäämätön ratkaisu."

"Pidin sitä [Nato-optiota] ihan uskottavana ja realistisena linjana seuraavalle vuosikymmenelle", Vuorelma toteaa.

Tämän kevään tähänastista prosessia Vuorelma kuvailee poikkeukselliseksi osittain sen takia, että suomalaisten mielipide Natosta on muuttunut niin nopeasti ja ilman poliitikkojen esimerkkiä, vaikka sotilaallinen liittoutuminen on keskeinen turvallisuuspoliittinen kysymys.

"Ulkopoliittinen johto on perinteisesti ollut hyvin merkittävässä roolissa tällaisessa mielipiteenmuodostamisessa. Nyt mentiin niin päin, että kansalaiset toivat ensin esiin halun lähteä Nato-jäsenyyttä hakemaan", Vuorelma totesi mielipidekyselyihin viitaten.

Poikkeuksellista tämä on Vuorelman mukaan erityisesti siksi, että Natolla ei perinteisesti ole ollut Suomessa kovin vahvaa kannatusta.

Nopeasta vauhdista huolimatta Suomessa on kevään aikana Vuorelman mukaan pidetty kiinni pyrkimyksestä konsensukseen turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. Kun tämä konsensus alkoi syntyä, oli Suomen Nato-jäsenhakemus myös varma.

”Varsinkin kun heitä [kielteisesti Natoon suhtautuneita] alkoi asettumaan julkisesti Nato-jäsenyyden puolelle, ajattelin, että keskustelut on nyt käyty”, Vuorelma toteaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat