Malminetsintä kansallis­puistoissa kiellettäisiin ja ekologinen kompensaatio saisi lain suojan – hallitus antoi esityksen uudesta luonnon­suojelulaista

Kyseessä on vasta toinen kerta, kun Suomen vuonna 1923 säädettyä luonnonsuojelulakia uudistetaan laajasti.

Kanadalainen Rupert Recources Finland kairasi malminäytteitä Heinälamminvuoman malminetsintäalueella lokakuussa 2020.

12.5. 13:18 | Päivitetty 12.5. 15:38

Suomalaiset yritykset ja kunnat voivat todennäköisesti tulevaisuudessa korvata aiheuttamiaan luontohaittoja viranomaisten hyväksymällä menettelyllä, kun ekologisen kompensaation säännöt kirjataan lakiin.

Lisäksi uhanalaiset luontotyypit ovat saamassa aiempaa vahvempaa suojaa, ja malminetsintä kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa ollaan kieltämässä.

Nämä kolme muutosta olivat merkittävimpien uudistusten joukossa, kun ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari esitteli torstaina hallituksen esityksen luonnonsuojelulainsäädännön uudistamisesta.

Kyseessä on itsenäisen Suomen historian kolmas luonnonsuojelulaki. Ensimmäinen säädettiin vuonna 1923, ja sitä uudistettiin vuonna 1997.

Karin mukaan laki kaipasi päivitystä.

”Käytännössä koko luonnonsuojelulaki päivitetään nyt uudelle vuosituhannelle”, hän sanoi torstain tiedotustilaisuudessa Valtioneuvoston linnassa.

Tavoitteena on, että uusi luonnonsuojelulaki tulee voimaan kesällä 2023.

Esitys aiheutti ennen esittelyä kiistaa hallituksen sisällä ja ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriöiden välillä. Nyt annettu esitys on kompromissi, josta hallitus on saavuttanut poliittisen sovun. Esitys nuijittiin läpi valtioneuvoston istunnossa torstaina.

Siksi on todennäköistä, että lakiin ei eduskuntakäsittelyssä enää tule suuria muutoksia.

Ministeri Kari myönsi, että lainvalmistelu ei sujunut hallituksessa ilman erimielisyyksiä, mutta hänen mukaansa kokonaisuus on kuitenkin Suomen luonnon kannalta myönteinen.

”Aina ei auta olla yksin oikeassa”, hän vastasi HS:n kysymykseen esityksen suurimmista kompromisseista.

Ekologisen kompensaation kohdalla valmistelussa esiintyi ajatuksia myös siitä, että ainakin joidenkin luontohaittojen kompensoiminen olisi ollut pakollista. Nyt annettu esitys perustuu täysin vapaaehtoisuuteen.

Uutta on kuitenkin se, että viranomaisen valvonta luo ekologiseen kompensaatioon standardit. Maanomistajalla on mahdollisuus saada maidensa luontoarvoille viranomaisen varmennus. Tällöin esimerkiksi yritys, joka on pilaamassa tietyn määrän vaikkapa suota tai metsää, voisi ostaa vastaavan määrän samankaltaisten luontoarvojen parantamista tai suojelua viranomaisten arvokkaaksi vahvistamasta kohteesta.

Toimiessaan tällainen järjestelmä voi luoda maanomistajille uuden rahanlähteen. Valvomattomana toiminnassa olisi kuitenkin viherpesun vaara.

”Valmistelussa kävi ilmi, että tässä toivottiin selkeää lakipohjaa”, Kari totesi.

Kompromissi tehtiin myös kaivostoiminnan säätelyssä. Keskusta ja elinkeinoelämän edustajat ovat vastustaneet valmistelun aikana esillä ollutta ajatusta siitä, että malminetsintä kiellettäisiin kaikilla valtion luonnonsuojelualueilla.

Nyt päädyttiin täyskieltoon niillä noin 1,1 miljoonalla hehtaarilla, jotka sijaitsevat Suomen kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa. Sääntelyä kuitenkin tiukennetaan myös muilla valtion luonnonsuojelualueilla.

Luontotyyppien suojelussa uutta on tiettyjen luontotyyppien ottaminen tiukan suojelun piiriin. Se tarkoittaa, että tietyt harvinaiset luontoalueet suojellaan ”automaattisesti” ilman erillistä arviota, toki korvaukset maanomistajille maksaen.

Tälle listalle päätyivät lopulta serpentiinikalliot, -soraikot ja -kivikot ja rannikon avoimet dyynit.

Muiden uhanalaisten luontotyyppien suojeluun vahvistusta olisi tulossa sitä kautta, että ne tuodaan asetuksella osaksi lakia. Tämä toimi ei velvoita niiden suojeluun, mutta kannustaa niiden huomioimiseen esimerkiksi kaavoituksessa.

”Näitä luontotyyppejä on Itämeressä ja sisävesissä, rannoilla, soilla, metsissä, kalliolla, perinneympäristöissä ja tuntureilla”, Kari luetteli.

Ministeri Karin mukaan lain uudistuksen tärkein tavoite on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Suomessa. Suomen eliölajeista joka yhdeksäs ja luontotyypeistä joka toinen ovat uhanalaisia.

”Tämä [laki] ei yksinään siihen riitä, mutta tämä luo perustan”, Kari sanoi.

Karin mukaan luontokadon pysäyttäminen on ihmiskunnalle samankaltainen kohtalonkysymys kuin ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu.

Ministeri totesi, että Suomen luonnonsuojelulain uudistamisessa on kyse myös isänmaallisesta teosta.

”Suomalaiset rakastavat luontoa. Sen säilyttäminen tuleville sukupolville on aikamme päättäjien velvollisuus.”

Oikaisu 12.5. kello 15.07: Jutussa kerrottiin virheellisesti, että malminetsinnän täyskieltoon päädyttiin noin 1,9 miljoonalla hehtaarilla. Oikea luku on 1,1 miljoonalla hehtaarilla.

Lue lisää: Uusi laki tiukentaisi muun muassa purojen, dyynien ja pesinnän suojelua – Maa- ja metsätalous­ministeriöstä kovaa vastustusta

Kanadalainen Rupert Recources Finland kairasi malminäytteitä Heinälamminvuoman malminetsintäalueella lokakuussa 2020.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat