Isoveli Suomi herätti Ruotsin – Kolme hetkeä tempasivat Ruotsin Nato-matkalle Suomen kanssa

Ruotsi on kulkenut Suomen perässä Nato-matkalla ja joutuu nyt tekemään päätöksen kiireellä. Viime hetkillä Ruotsi saattaa kuitenkin ehtiä jopa edelle, kirjoittaa HS:n Tukholman-kirjeenvaihtaja Jussi Sippola kommentissaan.

Suomen pääministeri Sanna Marin, Saksan liittokansleri Olaf Sholz ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson tapasivat toukokuun alussa Saksassa. Tuolloin Scholz sanoi Saksan seuraavan Suomen ja Ruotsin Nato-keskustelua tarkasti ja lupasi täyden tuen, jos maat haluavat liittyä Natoon

13.5. 8:20

Tukholma

Kiitos rohkeudesta ja viileydestä, Suomi.

Ruotsalais­lehti Dagens Nyheter julkaisi torstaina pääkirjoituksen, jossa lehti ylisti Suomen presidentin ja pää­ministerin tapaa hoitaa Suomen Nato-prosessia.

Lue lisää: Ruotsalaislehti Expressen ylistää Suomea suomeksi: ”Kiitos Nato-avusta – isoveli Suomi!”

Kun presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kertoivat kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä, Suomi lukitsi osaltaan myös Ruotsin myönteisen kannan Natoon, tulkitsee Dagens Nyheter.

Myös iltapäivälehti Expressen kiitti Suomea torstaina, suomen kielellä: ”Kiitos Nato-avusta, isoveli Suomi!”

Suomi onkin kädestä pitäen vienyt Ruotsia Natoon kuluneen vuoden aikana.

Perjantaina Ruotsin hallitus julkaisee oman Nato-selvityksensä, ja sunnuntaina pääministeripuolue kertoo kantansa Natoon. Jos kanta on myönteinen, Ruotsi saattaa ehtiä lähettää hakemuksen Natoon jo ennen Suomea.

Pitkään Ruotsi oli kuitenkin takamatkalla verrattuna Suomeen.

On muutamia hetkiä, jotka nousevat esiin naapurimaiden tähänastiselta Nato-matkalta.

Yhteisen matkan voi nähdä julkisesti alkaneen Niinistön uudenvuoden puheesta, jossa presidentti sanoi:

”Ja todettakoon taas kerran: Suomen liikkumatilaan ja valinnanmahdollisuuksiin kuuluu myös mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä, jos niin itse päätämme.”

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö presidentin kanslian julkaisemassa kuvassa.

Se käynnisti Nato-keskustelun sekä Suomessa että Ruotsissa, lähes kaksi kuukautta ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Niinistö vastasi puheessaan Venäjän vaatimuksiin, joiden mukaan Suomi ja Ruotsi eivät saisi liittyä Natoon. Ruotsissa monet turvallisuuspolitiikan asiantuntijat tulkitsivat, että Suomi pohtii nyt tosissaan Natoon hakeutumista.

Ruotsalainen turvallisuuspolitiikan asiantuntija Patrik Oksanen näki jo tammikuun alussa, että Suomi tulisi viemään prosessia ja Ruotsi tulisi seuraamaan perässä:

”Hypoteettisesti on mahdollista, että Suomi kertoo Ruotsin hallitukselle, että ’nyt on meidän aikamme mennä Natoon, Ruotsi saa tehdä mitä haluaa, mutta toivottavasti teette saman päätöksen’”, Oksanen kuvasi tuolloin HS:lle.

Niinistö toppuutteli, että hänen linjansa on ennallaan ja jos linja vaihtuu, hän kyllä kertoo siitä.

Mutta kun Venäjä todella hyökkäsi Ukrainaan helmikuun 24. päivä, Suomen kansa kääntyi gallupien perusteella nopeasti Naton jäsenyyden kannalle. Sen jälkeen Suomen päättäjät ovat vieneet Suomea kohti Natoa varmoin askelin.

Ruotsi heräsi vasta myöhemmin.

Herääminen vaati muun muassa Sanna Marinin matkan Tukholmaan huhtikuun puolivälissä. Tuolloin Marin kertoi Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonille, että Suomella on valmius tehdä nopeitakin päätöksiä. Median edessä Marin esiintyi mustassa nahkatakissa, joka muuttui meemiksi.

Lue lisää: Sami Sykön kolumni: Sanna Marinin nahkatakki kertoo, että Suomi tekee, mitä itse haluaa

Suomen pääministeri Sanna Marin.

Kymmenisen päivää myöhemmin Tukholmaan saapui Suomen ulkoasiainvaliokunnan delegaatio. Erkki Tuomioja, Jussi Halla-aho ja Elina Valtonen esiintyivät ruotsalaismedialle ja kertoivat pitävänsä todennäköisenä, että Suomi tulee hakemaan Naton jäsenyyttä.

Lue lisää: Ulkoasiain­valiokunta vieraili Ruotsissa keskustelemassa Nato-asioista: ”Täällä olemme koettaneet kaiken maailman sirkus­tempuilla kertoa, että päätös on tehty”

Valtonen sanoi suomalaistoimittajille, että ”me olemme nyt täällä koettaneet kaiken maailman sirkustempuilla kertoa, että se päätös on tehty”.

Suomen aikataulu oli mennyt jo perille ruotsalaisille. Kesken Ruotsin ja Suomen ulkoasiainvaliokuntien kokouksen tuli julki tieto, että Ruotsi kiihdyttää omaa prosessiaan muun muassa Suomen aikataulujen takia.

Suomen ulkoasiainvaliokunnan delegaatio Tukholmassa.

Vielä maaliskuussa Ruotsin sosiaalidemokraatit piti liittoutumattomuudesta tiukasti kiinni. Nyt johtavat sosiaalidemokraatit puhuvat julkisesti käytännössä vain Naton hyvistä puolista.

Odotettavissa onkin, että hallituksen perjantainen raportti tukee ajatusta Ruotsin Nato-jäsenyydestä, vaikka selvää kantaa siihen ei otettaisikaan.

Suomen päätös on syntynyt nopeasti, mutta Ruotsin päätös syntyy vielä nopeammin.

Kun Suomen kanta on jo selvillä, Ruotsin keskeiset ministerit eivät ole omaa kantaansa kertoneet. Kun Suomen hallitus julkaisi Nato-selvityksensä huhtikuun puolivälissä, Ruotsin hallitus julkaisee sen nyt perjantaina.

Silti Ruotsilla on valmius tehdä päätös Natoon hakeutumisesta jo maanantaina. Se olisi valtava päätös Ruotsille, jolle liittoutumattomuus on osa kansakunnan suurta tarinaa.

Ei ole mikään ihme, että Ruotsi heräsi myöhemmin kuin Suomi. Suomi on joutunut nukkumaan toinen silmä auki jo pitkään. Sen ansiosta vieruskaverikin saatiin hereille. Nyt kun silmät ovat auki, pikkuveli voi päättää ihan itse, noustako ylös vai jatkaako unia. Ja jos unet maistuvat, isoveli kyllä valvoo, kun ei muuta voi.

Video näyttää, kuinka HS:n Nato-studiossa arvioitiin 12. toukokuuta Ruotsin Nato-keskustelua:

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat