”Maa­perästämme tulee ensi-iskujen kohde”, sanoi Saramo Nato-keskustelussa, Orpo taas osoitti sanansa Ehrnroothille

Eduskuntakäsittelyn jälkeen valtioneuvosto tekee virallisen esityksen Nato-jäsenyyden hakemisesta ja presidentti hyväksyy sen. Sitten Natolle ilmoitetaan, että Suomi on halukas tulemaan kutsutuksi jäseneksi.

16.5. 7:17 | Päivitetty 16.5. 23:10

Eduskunta aloitti maanantaina aamupäivällä historiallisen keskustelun Suomen Nato-jäsenyydestä.

HS näyttää keskustelun suorassa lähetyksessä. Seurasimme sen alkupuolen hetki hetkeltä. Seuranta löytyy jutun lopusta.

Puheenvuoropyyntöjä on niin paljon, että keskustelu jatkuu ainakin huomiselle.

Keskustelun alussa puhuivat pääministeri Sanna Marinin (sd), ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) ja puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk) lisäksi kunkin eduskuntapuolueen edustajat.

Ainoastaan Valta kuuluu kansalle -puolueen edustaja Ano Turtiainen ilmoitti kantanaan, että Suomen ei pitäisi jättää Nato-jäsenhakemusta. Lievemmin kriittisesti siihen suhtautui vasemmistoliiton ryhmänjohtaja Jussi Saramo, mutta hänkään ei asettunut sitä vastustamaan. Kaikki muut tukivat selkeästi Suomen Nato-jäsenyyttä.

Kokosimme keskeiset sitaatit kunkin puolueen edustajan puheesta:

Mika Kari, Sdp:

”Pohjois-Atlantin liiton tunnuksessa kompassineulat kuvastavat pyrkimystä rauhaan, sen ympyrä yhtenäisyyttä ja sininen väri Atlanttia. Suomen ja omaa Nato-prosessia samaan aikaan käyvän Ruotsin liittyminen vahvistaisi Itämeren väriä Naton kartalla.”

Riikka Purra, perussuomalaiset:

”Venäjä tietenkin vastustaa Naton laajentumista Suomeen tai mihin tahansa, mutta sen motiivi asiassa on suurvaltapoliittinen: kun pieni maa liittyy Natoon, Venäjän vaikutusmahdollisuudet kyseiseen maahan heikkenevät.”

Petteri Orpo, kokoomus:

”Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin tunnetaan sanoneen talvisodan opetuksena ’ei enää koskaan yksin’. Nyt meidän sukupolvemme voi hänelle vastata: ’Herra kenraali, me emme ole enää koskaan yksin!’”

Keskustan Juha Pylväs.

Juha Pylväs, keskusta:

”Suomen Nato-jäsenyys ei ole suunnattu ketään vastaan. Teemme ratkaisumme Suomen puolesta. Jäsenyys vahvistaa rauhan, vakauden ja turvallisuuden jatkumista Suomessa ja lähialueillamme. Tavoitteena on varmistaa, ettei Suomi joudu sotilaalliseen konfliktiin muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Puolustuksellisella liittoutumisella saadaan aikaan suurin mahdollinen pidäkevaikutus.”

Inka Hopsu, vihreät:

”Suuri Venäjä säilyy naapurinamme. Me haluamme toimivat suhteet naapuriin myös Nato-maana. Katse on luotava tulevaisuuteen. Sotarikokset Ukrainassa on tuomittava, Ukrainaan on saatava rauha, joka turvaa maan suvereniteetin. Venäjällä ihmisoikeuksien tulee toteutua, kansalaisyhteiskunnan vahvistua. Keskinäisriippuvaisessa maailmassa Venäjä tarvitaan yhteiseen pöytään ratkaisemaan ilmastokriisi, luontokato, nälänhätiä.”

Jussi Saramo, vasemmistoliitto:

”Naton jäsenenä rajastamme tulee pysyvästikin jännitteinen ja maaperästämme Venäjän silmissä kuvitteellisen suursodan ensi-iskujen ja etulinjan kohde. Selonteon mukaan olisimme silloin kuitenkin erityisesti Yhdysvaltain ydinasesuojassa. Ydinsotaa uskon jokaisen haluavan jatkossakin välttää viimeiseen asti.”

Anders Adlercreutz, Rkp:

”Nyt on selvää, että rautaesirippu pystytetään taas Eurooppaa jakamaan. Toisella puolella on demokraattisten valtioiden liitto. Toisella puolella on taantuva diktatuuri, jossa kokonaisen sukupolven tulevaisuus heitetään romukoppaan.”

Päivi Räsänen, Kristillisdemokraatit:

”Historian suurissa käännekohdissa on tarvittu päättäväisyyttä ja rohkeutta toimissa, mutta myös nöyryyttä tuntemattoman edessä. On tiedetty, että tehokaskin inhimillinen varustautuminen on rajallista. ’Jos Herra ei kaupunkia vartioi, turhaan vartija valvoo.’ Siksi tänäänkin tarvitsemme samaa suojaa, josta Mannerheim päiväkäskyssään muistutti: ”Jumala Suomea suojelkoon.”

Harry Harkimo, Liike Nyt:

"Isäni sukupolven naisten ja miesten uhraukset eivät menneet hukkaan. Suomi oli ja on maa, jota kannattaa puolustaa kaikin keinoin.”

HS:n seurannan mukaan reilusti yli kaksi kolmasosaa kansanedustajista puoltaa jäsenyyden hakemista. Näin ollen on selvää, että eduskunta asettuu tukemaan Suomen Nato-jäsenyyden hakemista.

Äänestystä asiasta ei ole luvassa vielä tänään, eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) sanoi maanantain eduskuntakeskustelun alkaessa.

Eduskunnassa käynnissä oleva keskustelu on lähetekeskustelu hallituksen eilen antamaan selontekoon, jossa esitetään Suomen liittymistä Natoon.

Kun lähetekeskustelu eduskunnassa päättyy, ulkoasianvaliokunta kokoontuu ja laatii vastausehdotuksen selontekoon. Se sisällytetään aiempaa ulko-ja turvallisuuspoliittista ajankohtaisselontekoa koskevaan mietintöön.

Sen jälkeen käydään palautekeskustelu, jossa tehdään mahdolliset vastaehdotukset. Jos niitä tulee, asiasta äänestetään.

Sen jälkeen kun eduskunta on ratkaisunsa tehnyt, asia menee vielä takaisin valtioneuvostoon. Se tekee muodollisen esityksen, jonka presidentti virallisesti hyväksyy. Tämän jälkeen Suomen hakemus toimitetaan Naton pääkonttoriin Brysseliin. Ulkoministeriöstä on arvioitu, että kirjeen toimittaa Nato-suurlähettiläs Klaus Korhonen.

Lue lisää: Nato: Suomen varsinaiset jäsenyys­keskustelut voivat kestää vain päivän

Lue lisää: 175 kansan­edustajaa kannattaa nyt Nato-jäsenyyttä, 10 vastustaa – Tässä ovat kaikkien kansan­edustajien kannat tällä hetkellä

Lue lisää: Eduskunta aloittaa tänään historiallisen Nato-keskustelun, jonka tulos on selvä – Todellinen Nato-debatti on silti vasta edessä

Lue lisää: Maanantain Nato-keskustelusta tulossa pitkä ja polveileva: ”Edustajat haluavat kyllä tuollaisessa historiallisessa keskustelussa puheenvuoroja käyttää”

HS seurasi eduskuntakeskustelun alun hetki hetkeltä. Lue seuranta täältä:

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat