Erdoğan: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen ei voi suhtautua myönteisesti –Haavisto penää kärsivällisyyttä

Yhdysvallat kertoo pyrkivänsä selvittämään Turkin kantaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan

13.5. 15:13 | Päivitetty 14.5. 13:12

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan sanoi perjantaina, että hänen ei ole mahdollista suhtautua Suomen ja Ruotsin mahdolliseen Nato-jäsenyyteen positiivisesti.

Erdoğanin mukaan Suomi ja Ruotsi ”majoittavat monia terroristijärjestöjä”, kertoi uutistoimisto Reuters. Hän syytti Pohjoismaita Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) sekä äärivasemmistolaisen vallankumouksellinen kansan vapautusrintaman (DHKP-C) suojelemisesta.

”Meillä ei ole positiivista kantaa. Pohjoismaat ovat kuin majataloja terroristijärjestöille. He ovat jopa kansanedustajia joissain maissa”, sanoi Erdoğan toimittajille perjantaina uutistoimisto AFP:n mukaan.

Ruotsin parlamentissa on kuusi kurditaustaista kansanedustajaa.

Lue lisää: Turkki-asiantuntija Erdoğanin kriittisestä Nato-lausunnosta: Pyrkimyksenä käynnistää ”iltalypsy”

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kommentoi Erdoğanin lausuntoa tiedotus­tilaisuudessa perjantaina.

Hän toi esiin olleensa kevään aikana säännöllisesti yhteydessä Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğluun ja vierailleensa Turkissa kahdesti kevään aikana.

“Tarvitsemme kärsivällisyyttä tämänkaltaisissa prosesseissa”, Haavisto sanoi.

”Tämä ei tapahdu yhdessä päivässä. Tämä on kaikki, mitä voin sanoa tässä vaiheessa. Otetaan asiat askel kerrallaan.”

Haavisto todennäköisesti tapaa Turkin ulkoministerin seuraavan kerran jo lauantaina. Haavisto osallistuu Naton ulkoministeri­kokouksen illalliselle, jolle myös Çavuşoğlun odotetaan osallistuvan.

Myös Yhdysvallat kertoo pyrkivänsä selvittämään Turkin kantaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen, kertoo uutistoimisto Reuters.

Apulaisulkoministeri Karen Donfriedin mukaan aiheesta keskustellaan viikonloppuna Naton ulkoministerikokouksessa.

"Ei ole vielä selvää, vastustaako Turkki [Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä]", Donfried sanoi.

Ruotsin ulkoministeri Ann Linde ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre kommentoivat perjantaina olleensa yllättyneitä Erdoğanin kommenteista. Haavisto ei näin todennut. Pääministeri Sanna Marin (sd) ja presidentti Sauli Niinistö vastasivat perjantaina kieltävästi HS:n kommenttipyyntöihin Erdoğanin lausunnosta.

”Tällaisissa prosesseissa täytyy odottaa kaikenlaisia erilaisia askeleita. Olemme tekemisissä kolmenkymmenen valtion kanssa ja myöhemmin, kun tätä asiaa käsitellään parlamenteissa, nähdään tietenkin erilaisia mielipiteitä”, Haavisto sanoi tiedotustilaisuudessa.

Haaviston mukaan Nato-prosessissa voidaan nähdä, että eri maat haluavat alleviivata erilaisia kysymyksiä ja ilmaista omia poliittisia mielipiteitään.

Haavisto sanoi uskovansa, että Suomi ja Turkki jakavat yhteisen tahdon taistella terrorismia vastaan ja että tämä varmasti on myös Natolle tärkeä periaate. Hän ei halunnut kommentoida Turkin ja Ruotsin välisiä suhteita.

Erdoğanin mukaan Turkin aiemmat johtajat "tekivät virheen" hyväksymällä Kreikan Nato-jäsenyyden vuonna 1952. Turkin ja Kreikan välit ovat hyvin kireät.

”Me, Turkkina, emme halua tehdä toista virhettä tässä asiassa.”

Suomi on tekemässä todennäköisesti sunnuntaina päätöksen hakea Naton jäseneksi. Suomen presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd) ilmoittivat torstaina kantanaan, että Suomen on ”ensi tilassa” haettava Naton jäseneksi.

Kaikkien 30 Nato-maan, myös Turkin, on hyväksyttävä jäsenyyshakemus.

Jo maaliskuussa HS:n haastattelemat diplomaatit totesivat Turkin suhtautumisen Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen olevan suuri kysymysmerkki.

Lue lisää: Olisiko Suomen tie Natoon läpi­huutojuttu? Jäsenyyden jarruna saattaa seistä yksi sotilasliiton vahvimmista maista

Virallisissa puheissa Turkki on suhtautunut Naton laajentumiseen myönteisesti. Turkki ei kuitenkaan ole ollut ongelmaton jäsen sotilasliitolle. Se on Nato-jäsenyydestään huolimatta muun muassa tehnyt ohjuskauppoja Venäjän kanssa.

Erdoğan on pitkällä valtakaudellaan muuttunut yhä itsevaltaisemmaksi. Samalla Turkin demokratia on heikentynyt. Turkin poliittisessa ympäristössä Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin on alettu suhtautua usein epäillen.

Turkki on pyrkinyt rakentamaan itselleen asemaa Euroopan ja Venäjän välimaastoon.

STT:n haastattelemat turkkilaistutkijat Sinan Ülgen ja Ilhan Uzgel arvioivat viime viikonloppuna, että Turkki tulisi varmasti kysymään jotain vastineeksi siitä, että se hyväksyy Suomen ja Ruotsin Natoon.

”Tämä ei tarkoita, että Turkki estäisi jäsenyyden. Se tulisi tuomaan esiin, että Nato-liittolaisina Ruotsin ja mahdollisesti Suomen tulisi toimia enemmän Turkin turvallisuusodotusten mukaisesti”, Ülgen sanoi.

Ruotsin tapauksessa Uzgel ja Ülgen mainitsivat Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n, jonka sekä Turkki että EU ovat luokitelleet terroristijärjestöksi. Se on tehnyt Turkissa lukuisia terrori-iskuja.

Kurdijärjestöt kytkeytyvät Lähi-idän monimutkaiseen konfliktiin, jossa Nato-liittolaiset Turkki ja Yhdysvallat ovat usein ajautuneet eri puolille.

Turkki näkee Syyriassa toimivat kurdijohtoiset YPG-joukot PKK:n haarana. Se on taistellut YPG:tä vastaan Syyriassa ja PKK:ta vastaan Turkissa.

Sen sijaan Yhdysvalloille YPG-joukot ovat olleet merkittävä liittolainen taistelussa terroristijärjestö Isisiä vastaan. Myös ruotsalaisministerit ovat tavanneet YPG:n edustajia, mikä on herättänyt Turkissa arvostelua.

Turkin Suomen-suurlähettiläs Mehmet Vakur Erkul sanoi HS:n haastattelussa huhtikuussa, että Turkki ei kyseenalaista Naton avoimien ovien politiikkaa ja se näkee Suomen ”ystävällismielisenä maana ja kumppanina”.

”Turkki antaisi asiaankuuluvan harkinnan Suomen mahdolliselle Nato-jäsenyys­hakemukselle”, hän sanoi tuolloin.

Lopullisen päätöksen Suomen mahdollisen hakemuksen ratifioinnista Turkissa tekee Turkin parlamentti. Erdoğanin AKP-puolue on parlamentissa selkeästi suurin.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat