Turkki-asiantuntija Erdoğanin kriittisestä Nato-lausunnosta: Pyrkimyksenä käynnistää ”iltalypsy”

Tutkija Toni Alaranta ei usko, että Turkki todellisuudessa pyrkisi torppaamaan Suomen Nato-jäsenyyttä. Kyse on pikemminkin pyrkimys hyötyä tilanteesta mahdollisimman paljon.

13.5. 15:59 | Päivitetty 13.5. 17:19

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan otti perjantaina tiukkasanaisesti kantaa Suomen ja Ruotsin Nato-haaveisiin toteamalla, että hänen ei ole mahdollista suhtautua maiden mahdollisiin Nato-jäsenyyksiin positiivisesti.

"Meillä ei ole positiivista kantaa. Skandinaviset maat ovat kuin majataloja terroristijärjestöille", sanoi Erdoğan toimittajille perjantaina.

Erdoğanin mukaan Turkin aiemmat johtajat "tekivät virheen" hyväksymällä Kreikan Nato-jäsenyyden vuonna 1952.

"Me, Turkkina, emme halua tehdä toista virhettä tässä asiassa."

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.

Ulkopoliittisen instituutin Turkki-asiantuntija, vanhempi tutkija Toni Alaranta ei ollut yllättynyt siitä, että Erdoğan pyrkii hämmentämään Suomen ja Ruotsin pyrkimyksiä liittyä sotilasliitto Naton jäseniksi.

Lausuntojen suoruus yllätti silti hieman, sillä Turkki on viime aikoina hänen mukaansa pyrkinyt hieman liennyttämään suhdettaan länsimaihin.

”Muuten tuttua Erdoğania”, Alaranta sanoo.

Hänen mukaansa lausunnossa on kyse sekä sisä- että ulkopoliittisesta näyttämisenhalusta että pyrkimyksestä käynnistää ”iltalypsyä” Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenkeskustelujen tiimoilta.

”Luulen, että Erdoğan todennäköisesti tulkitsee tilannetta niin, että hän pystyy nyt tässä vaatimaan vastapalveluksia uusien Nato-maiden hyväksymistä vastaan. Ja se vaatimus on suunnattu paitsi Suomelle ja Ruotsille, myös Naton suurille jäsenmaille: Yhdysvalloille, Ranskalle ja Saksalle”, Alaranta arvioi.

Hän ei usko, että Turkki todellisuudessa pyrkisi torppaamaan Suomen Nato-jäsenyyttä. Kyse on pikemminkin pyrkimyksestä hyötyä tilanteesta mahdollisimman paljon.

”Pieni vaara on oikeasta torppaamisestakin, koska Erdoğan tuntuu ajattelevan, että Suomen ja Ruotsin jäsenyys eskaloisi lännen ja Venäjän suhteita”, Alaranta kuitenkin lisää.

Turkki on ulkopolitiikassaan pyrkinyt myös Ukrainan sodan aikana tasapainottelemaan siten, ettei se suututtaisi liiaksi Venäjää eikä EU:ta.

Lue lisää: Olisiko Suomen tie Natoon läpi­huutojuttu? Jäsenyyden jarruna saattaa seistä yksi sotilasliiton vahvimmista maista

Osaltaan Erdoğan pyrkinee Alarannan mukaan myös käyttämään tilannetta hyväkseen maan jännittyneessä sisäpoliittisessa keskustelussa.

”Kyllä tässä on varmasti mukana myös voimannäyttöä kotiyleisölle. Että hän pystyy sanomaan länsimaille, mitä haluaa”, Alaranta kuvailee.

”Erdoğanilla on vuosi aikaa vaaleihin, inflaatio laukkaa 70 prosentissa, tavallisen kansan ostovoima on romahtanut ja oppositio on vahvistunut”, Alaranta luettelee Turkin sisäpoliittisia haasteita.

Hänen mukaansa Erdoğanilla onkin nyt hyvä mahdollisuus käyttää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemusten vastustamista oman kannatuksensa pönkittämiseksi kansallismielisen ja länsimaiden vastaisen kannattajakuntansa joukossa.

Perjantaisessa lausunnossaan Erdoğan puhui Skandinavisista maista ”terroristijärjestöjen majataloina”. Samassa yhteydessä hän syytti syytti Skandinavian maita kurdisotilaiden "suojelemisesta".

"He ovat jopa kansanedustajia joissain maissa. Meidän ei ole mahdollista kannattaa", Erdoğan totesi.

Tällä Erdoğan mahdollisesti viittaa ainakin Ruotsiin, jonka parlamentissa on kuusi kurdiedustajaa.

Alarannan mukaan tässä taustalla on Turkin konflikti kurdistanin työväenpuolue PKK:n sekä todennäköisesti myös turkkilaisen toisinajattelijan Fethullah Gülenin ympärille muodostuneen Gülen-liikkeen kanssa.

”Turkin lehdistössä on säännöllisesti puhetta siitä, että erityisesti Ruotsi mutta myös Suomi suhtautuvat lempeästi PKK:hon ja antavat sen toimia maidensa sisällä”, Alaranta sanoo.

Suomen Kurdiliiton mukaan Suomessa asuu yli 15 000 kurdia. Ruotsissa määrä on moninkertainen, arvioiden mukaan yli 100 000. Ruotsin parlamentissa on myös kuusi kurditaustaista edustajaa.

Alarannan mukaan näissä kommenteissa Erdoğan niputtaa todennäköisesti Suomen ja Ruotsin yhteen, mutta todellisuudessa viesti on tuskin suunnattu edes Ruotsille.

”Suomi ja Ruotsi ovat niin pieniä pelureita Turkin mittakaavassa, ettei niiden sanomiset tai tekemiset ole oikeasti isoja asioita Turkille. Kyllä kohteena on todellisuudessa länsimaat kokonaisuudessaan”, Alaranta sanoo.

Alaranta muistuttaa, että merkkejä tällaisesta käänteestä on ollut ilmassa jo pitkään.

Esimerkiksi viime viikonloppuna Turkin lehdistössä alkoi kriittinen keskustelu Suomen ja Ruotsin mahdollisia Nato-jäsenyyksiä kohtaan, jossa tuotiin esille ehdotus siitä, että Turkin pitäisi käydä jäsenneuvotteluissa kauppaa, jolla se voisi hyödyttää itseään.

Huhtikuussa Turkin presidentin­kanslia puolestaan twiittasi presidentti Sauli Niinistön ja Turkin Erdoğanin välisen puhelin­keskustelun jälkeen, että Erdoğan toi puhelussa esiin odotuksensa siitä, että Suomen ja Turkin väliseen sotatarvikkeiden vientiin liittyviä esteitä purettaisiin.

Lue lisää: Turkki vaatii sota­tarvikkeiden vientiin liittyvien esteiden purkua – Haaviston mukaan Suomi ei ole käymässä kauppaa Nato-jäsenyydellä

Myös diplomaattilähteet ovat varoitelleet HS:lle, että Turkki saattaisi käyttää Suomen Nato-jäsenyysneuvotteluja sekä sisä- että ulkopoliittisena lyömäaseena omien tarkoitusperiensä vahvistamiseksi.

”Turkki tekee tällaiset päätökset aina omien intressiensä pohjalta”, eräs diplomaattilähde totesi maaliskuussa HS:lle.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat