EU:n ulkoministerit koolla, pakotteet ja lisätuki Ukrainalle esillä

Kokoukseen osallistunut Kanadan ulkoministeri sanoi, että Kanadan tavoitteena on olla ensimmäisten joukossa, kun Nato-maat alkavat ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-liittymispöytäkirjoja.

Kanadan ulkoministeri Mélanie Joly ja EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell tulivat yhdessä EU:n ulkoministerikokoukseen. Joly osallistui kokouksen alussa pidettyyn EU:n ja Kanadan yhteiskokoukseen.

16.5. 17:19 | Päivitetty 16.5. 19:18

Bryssel

EU pyrkii edelleen ”eri virkatasoilla” saamaan aikaan päätöksen kuudennesta talouspakotteiden kokonaisuudesta Venäjää vastaan, sanoo EU:n ulkoministerikokoukseen maanantaina osallistunut valtiosihteeri Johanna Sumuvuori (vihr).

Asia oli esillä EU:n ulkoministereiden kokouksessa Brysselissä, mutta keskeneräinen pakoteprosessi ei kuitenkaan hallinnut keskusteluita. Komissio ja jäsenmaat yrittävät purkaa solmua tämän viikon aikana.

Yksi jäsenmaa eli Unkari haraa yhä venäläisöljyn tuontikieltoa vastaan. Unkari on Venäjältä tulevan raakaöljyputken varassa ja haluaa siirtymäaikaa ja mielellään myös rahaa sopeutumiseen.

Jäsenmaat päättävät pakotteista yksimielisesti, joten Unkari tarvitaan mukaan. Sen ohella myös ainakin Slovakialla ja Bulgarialla on ollut varauksia.

Suomea kokouksessa edusti Sumuvuori, sillä ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) on osallistunut maanantaina eduskunnan keskusteluun Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

Lue lisää: Brysselissä istuu huonosti tunnettu ryhmä, jonka tehtävänä on lamauttaa Venäjän sota­koneisto – Markku Keinänen kertoo, miten ryhmä toimii

Ulkoministerikokoukseen osallistuivat myös Kanadan ulkoministeri Mélanie Joly ja videoyhteydellä Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba.

EU:n neljäs 500 miljoonan euron sotilaallisen tuen paketti Ukrainalle ei ollut Sumuvuoren mukaan isosti esillä kokouksessa, mutta on hänen mukaansa käytännössä poliittisesti hyväksytty. Sen jälkeen EU:n rauhanrahaston kautta annettu tuki nousee yhteensä jo kahteen miljardiin euroon.

EU-jäsenmaat saavat rahastosta kompensaatiota sen jälkeen, kun ovat toimittaneet aseita Ukrainalle.

Suomen ja Ruotsin päätös hakea Natoon on herättänyt runsaasti huomiota maailmalla, ja sitä sivuttiin ulkoministereiden tavatessa. Sumuvuori kertoi kiittäneensä muun muassa Kanadaa, Portugalia ja Saksaa tuesta Suomen Nato-jäsenyydelle.

Kanadan Joly sanoi kokoukseen tullessaan maansa tavoitteena olevan, että Kanada olisi ensimmäisiä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioivia maita.

Jolyn mukaan Kanadassa ratifiointi voisi tapahtua päivissä. Hän sanoi keskustelleensa myös Kanadan opposition edustajien kanssa asiasta. Jolyn mukaan Kanadan tavoitteena on nopea liittymisprosessi, jotta ajasta Naton jäsenhakemuksen ja Naton jäseneksi hyväksymisen välillä tulisi lyhyt.

Joly sanoi myös, että Kanadan tavoitteena on työskennellä tässä yhdessä muiden Nato-maiden kanssa ja olla myös läheisessä yhteydessä Turkkiin. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan sanoi perjantaina, ettei näe Suomen ja Ruotsin Nato-aikeita positiivisena asiana.

Lue lisää: Turkki asettui yllättäen vastahankaan Nato-prosessissa – Taustalla on maan umpikujaan ajautunut sisäpolitiikka, sanoo tutkija

Jolyn kanssa ulkoministerikokoukseen tullut EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell sanoi tukevansa vahvasti Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat