Eduskunta antoi selvän tukensa Nato-jäsenyydelle, Haavisto sinetöi hakemuksen – Näin Nato-tiistai eteni Suomen hakemuksen allekirjoittamiseen

Tuki jäsenyydelle tuli selvin luvuin. Kolme edustajaa oli poissa, kukaan ei äänestänyt tyhjää.

17.5. 12:39 | Päivitetty 17.5. 20:01

Eduskunta antoi tiistain äänestyksessä tukensa sille, että Suomi hakee sotilasliitto Naton jäsenyyttä.

Tuki tuli selvin luvuin: 188 kansanedustajaa kannatti jäsenyyttä ja kahdeksan vastusti sitä. Kukaan ei äänestänyt tyhjää. Kolme oli poissa.

Eduskunnan äänestyksen jälkeen lopullisen päätöksen kiinnostuksesta aloittaa liittymis­neuvottelut teki tasavallan presidentti Sauli Niinistö valtioneuvoston esityksestä hieman ennen kuutta alkaneessa istunnossa. Niinistö osallistui kokoukseen etäyhteydellä Ruotsista, jossa hän oli samanaikaisesti valtiovierailulla.

Presidentti Niinistön päätöksen jälkeen varsinaisen Natolle lähtevän kirjeen allekirjoitti ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) Valtioneuvoston linnassa.

”Tässä lähtee Naton pääsihteeri [Jens] Stoltenbergille kirje”, Haavisto totesi.

Natolle osoitetulla kirjeellä Suomi ilmoittaa kiinnostuksensa jäsenyysneuvottelujen aloittamiseen.

Haavisto kertoi aiemmin tiistaina STT:lle, että kirje toimitetaan Naton päämajaan keskiviikkona. Kirjeen toimittaa Suomen Nato-suurlähettiläs Klaus Korhonen ja se pyritään toimittamaan samanaikaisesti Ruotsin vastaavan kirjeen kanssa.

Ruotsin ulkoministeri Ann Linde allekirjoitti Ruotsin hakemuskirjeen tiistaina aamupäivällä. Suomen ja Ruotsin jäsenhakemukset jätetään Natolle yhtä aikaa keskiviikkona, Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson kertoi illansuussa tiistaina.

Ulkoministeri Haavisto luonnehti eduskunnan Nato-äänestyksen tulosta poikkeuksellisen vahvaksi. Hän ei itse odottanut, että se olisi näin selvä.

Asiasta äänestettiin eduskunnassa sen jälkeen, kun ulkoasiainvaliokunta oli mietinnössään tukenut valtioneuvoston kantaa Nato-jäsenyyden hakemisesta.

Palautekeskustelussa vasemmistoliiton Markus Mustajärvi teki vastaesityksen, jota vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho kannatti. Mustajärvi esitti, että Suomi ei hae sotilasliitto Naton jäsenyyttä, vaan pysyy myös jatkossa sotilaallisesti liittoutumattomana.

Nato-jäsenyyttä vastaan äänestivät lopulta Mustajärven ja Yrttiahon lisäksi Merja Kyllönen (vas), Anna Kontula (vas), Mika Niikko (ps), Veronika Honkasalo (vas), Katja Hänninen (vas) ja Ano Turtiainen (vkk).

Poissa olivat Hannakaisa Heikkinen (kesk), Suna Kymäläinen (sd) ja Matti Semi (vas).

Heikkisen poissaolo liittynee siihen, että hän on vastikään saanut lapsen. Kymäläinen ja Semi olivat molemmat poissa koronavirustartunnan vuoksi.

Heikkinen ja Kymäläinen ovat aiemmin kertoneet kannattavansa jäsenyyttä. Semi olisi HS:lle kertomansa mukaan äänestänyt jäsenyyttä vastaan.

Eduskunta keskusteli jäsenyydestä maanantaina yöhön saakka ja tiistaina useamman tunnin.

Eduskunnan täysistuntosali oli lähes täynnä, kun keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä maanantaina aloitettiin.

Ulkoasiainvaliokunta katsoi mietinnössään, että Suomen tulee hakea jäsenyyttä täysimääräisin oikeuksin ja velvollisuuksin. Nato-jäsenyyden hakemiselle ei siis ole tarvetta asettaa mitään reunaehtoja.

Valiokunnan mietintöön sisältyi myös kannanotto, jossa valtioneuvoston edellytetään pitävän eduskuntaa informoituna jäsenyysprosessin etenemisestä.

Mietinnössä oli yhdistetty sekä aikaisempi niin sanottu ajankohtaisselonteko että hallituksen sunnuntaina antama uusi selonteko, jossa Nato-jäsenyyttä varsinaisesti esitettiin.

”Nato-jäsenyys muodostaa merkittävän sotilaallisen pidäkevaikutuksensa ansiosta vahvan lisäsuojan Suomen turvallisuuden takaamiseksi”, mietinnössä todettiin.

Ulkoasiainvaliokunnan jäsenet puhuivat tiedotustilaisuudessa tiistaina. Oikealla valiokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps).

Valiokunta katsoi, että Venäjän jo pidempään jatkunut voimapolitiikka ja tavoite Euroopan jakamisesta etupiireihin sai uuden ulottuvuuden, kun Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainaan helmikuussa.

Tällä arvioitiin olevan pitkäkestoisia vaikutuksia turvallisuusympäristöön Euroopassa ja Suomen lähialueilla. Tilanteeseen reagoimatta jättäminen johtaisi Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen liikkumatilan kaventumiseen, mietinnössä todettiin.

Mikäli Suomen Nato-jäsenyys hyväksytään kaikissa sotilasliiton jäsenmaiden parlamenteissa, palaa Nato-jäsenyys vielä lopullisesti hyväksyttäväksi eduskuntaan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat