”Ydinsodan jälkeen ei kukaan laske ruumiita”, sanoi vasemmisto­liiton Mustajärvi, kokoomuksen Zyskowicz kehui hallitusta – Näin eduskunnan historiallinen Nato-keskustelu eteni

HS seurasi eduskunnan Nato-päivää maanantaina. Varsin saman­mielisessä keskustelussa soraäänet olivat harvassa. Vaikka päätös on selvä, halusi moni silti kirjata näkemyksensä historian­kirjoihin.

Pääministeri Sanna Marin (sd) puhui eduskunnan Nato-keskustelussa. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) ja ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (virh) seurasivat.

16.5. 20:19 | Päivitetty 16.5. 21:00

Kello 9.50, eduskunnan kuppila

Pääministeri, ryhmäpuheenvuorot, debatti. Kauanko siinä kestää?

Vasemmistoliiton nakkilalainen kansaedustaja Jari Myllykoski ynnäilee puheenvuorojen mittoja ruutuvihon sivulle eduskunnan kuppilassa.

”Juuri tässä katson, että koska joudun kantani kertomaan”, hän sanoo.

Puoli neljän paikkeille menee, Myllykoski laskee.

Jari Myllykoski (vas) laskeskeli eduskunnan kuppilassa, koska hänen puheenvuoronsa koittaa.

Aivan hetken päästä, kello kymmeneltä aamulla, viereisessä eduskunnan suuressa salissa on alkamassa keskustelu, jonka päätteeksi kansanedustajat ottavat kantaa Nato-jäsenyyden hakemiseen.

Hetki on historiallinen, Myllykoski miettii.

Aivan helppo se ei ole.

Myllykoski on yksi niistä harvoista kansanedustajista, jotka eivät ole vielä kertoneet lopullista kantaansa julkisuuteen. Vasemmistoliitossa useampi edustaja vastustaa päätöstä. Myllykoskikin on ollut sotilasliittoa vastaan ja on yhä kriittinen.

Kanta on nyt kuitenkin kypsynyt prosessin aikana, hän sanoo.

”Olen odotellut vielä, vaikka päätös on ollut hahmottumassa, kuinka Ruotsi reagoi. Ja se eilinen [Ruotsin] demarien päätös siellä vahvistaa tämän meidän yhtä jalkaa menon.”

Rivien välistä voi lukea, ettei Myllykoski siis taida painaa punaista. Puheenvuorossa se kuulemma kuullaan.

Summeri alkaa soida keskustelun alkamisen merkiksi.

Eduskunnan pitkäaikaisin kansanedustaja, kokoomuksen Ben Zyskowicz huikkaa, että kuppilassa on suurena Nato-päivänä hiukan suuren urheilujuhlan tuntua.

”Mutta ei tässä minusta kannata kenenkään, tarkoitan lähinnä kokoomusta, tuulettaa tai patsastella. Tässä on saavutettu äärimmäisen laaja yhteisymmärrys.”

Zyskowicz sanoo esittävänsä opposition edustajaksi vähän kerettiläisen näkemyksen.

”Minä olen jopa sitä mieltä, että presidentti, mutta myös hallitus, on tehnyt tässä todella hyvää työtä. Ja en ole täysin vakuuttunut, että mikäli maassa olisi ollut jokin muu hallitus kuin tämä vasemmisto­hallitus, että yhtä laaja yhteisymmärrys tästä Suomen Nato-jäsenyydestä olisi syntynyt.”

Kello 10, täysistuntosali

Eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk) nuija kopahtaa pöytään.

Kamerat rätisevät. Medialehteri on aivan täynnä, ja yleisöä muutenkin paikalla. Kaikki hallituksen 19 ministeriä istuvat rivissä aitiossa.

Keskustelun aluksi Vanhanen toteaa, että maanantaina ei sitten vielä äänestetä. Puheenvuoro­pyyntöjä on niin paljon. Vähintään tiistaille se menee.

Pääministeri Sanna Marin (sd) puhui eduskunnan Nato-keskustelussa.

Pääministeri Sanna Marin (sd) aloittaa. Hän perustelee lyhyesti hallituksen linjausta hakea Natoon.

”Ainoa Euroopan turvallisuutta uhkaava ja nyt avoimesti hyökkäyssotaa käyvä maa on Venäjä”, Marin sanoo.

”Uskon, että puhun monien puolesta, kun sanon, että yhdessä jaettu tehtävämme on kaikissa tilanteissa turvata Suomen itsenäisyys, Suomen koskemattomuus ja suomalaisten mahdollisuus elää elämänsä turvallisesti ja rauhassa.”

”Hyvin sanottu!” välihuudoistaan tunnettu Zyskowicz huutaa.

”Erinomaista työtä!” kokoomuksen riveistä kannustetaan puheen lopuksi.

Kun keskustelu jatkuu, talvi- ja jatkosota ovat vahvasti esillä.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ottaa esiin jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrothin, jonka kerrotaan sanoneen talvisodan opetuksena: ”Ei enää koskaan yksin.”

”Nyt meidän sukupolvemme voi hänelle vastata: ’Herra kenraali, me emme ole enää koskaan yksin!” Orpo sanoo.

Liike Nytin Harry Harkimo kertoo isästään, joka puolusti Suomea sodissa.

Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen muistelee Mannerheimin päiväkäskyä.

Kun ryhmäpuheenvuorot on pidetty, Vanhanen pyytää niitä edustajia nousemaan, jotka haluavat pitää vastaus­puheenvuoron.

Liki koko sali nousee. Moni haluaa selvästi kirjata kantansa ja perustelunsa historiankirjoihin.

Keskustelun aikana henki on varsin laajasti Naton kannalla. Kriittisiä puheenvuoroja kuuluu lähinnä vasemmistoliiton riveistä sekä Valta kuuluu kansalle -puolueen Ano Turtiaiselta.

Myönteiset Nato-kantansa kertovat uusina ainakin vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen ja Sdp:n Johannes Koskinen.

Jäsenyyttä vastustava vasemmistoliiton Markus Mustajärvi sanoo, että Nato-jäsenenä Suomi olisi Naton eturintama­maa ja ydinasevaltojen välissä. Sotilaallinen voima voi lisääntyä, mutta turvallisuus heiketä.

”Ydinsodan jälkeen ruumiita ei laske enää kukaan.”

Jotkut kansaedustajista vievät ajatuksiaan siihen, millainen Nato-maa Suomen pitäisi olla. Esimerkiksi Suomen suhteista ydinaseisiin Nato-jäsenenä keskustellaan.

Vihreiden Inka Hopsu huomauttaa, että Ruotsi vaikuttaa puheen­vuoroissaan ottavan aktiivisesti kantaa ydinaseettomaan Pohjolaan ja aseistariisuntaan.

”Tämä on hyvä linja, jossa Pohjoismaiden kannattaa tehdä pitkäjänteistä yhteistyötä viime kädessä ydinaseista vapaan maailman saavuttamiseksi.”

Puolustusministeri Antti Kaikkonenkin (kesk) puhuu ydinaseista. Hän sanoo, ettei Naton jäsen­sopimuksiin tavata asettaa minkäänlaisia rajoitteita tai julistuksia. Eri asia on sitten, haluaako joku Nato-maa muutoin linjata politiikkaansa erikseen.

”Mutta voin kyllä ihan ilman erillisiä julistuksiakin sanoa tästä asiasta, että emme ole lähdössä tavoittelemaan ydinaseita sijoitettavaksi Suomen maaperälle, eikä niitä kyllä kukaan ole tyrkyttämässäkään.”

Kello 12.20, eduskunnan kuppila

Puoliltapäivin salista alkaa valua väkeä lounaalle kuppilaan.

Punajuurikeitolle istuu myös Etelä-Korean yleisradion KBS:n tuottaja Lee Haedon.

Suomen Nato-päätös on saanut laajaa kansainvälistä mediahuomiota. Maanantaina eduskunnassakin oli paikalla toimittajia useista eri maista. Ilmoittautuneita kansainvälisten viestimien edustajia oli 20–30.

Eteläkorealaisia Suomen Nato-päätös kiinnostaa laajemmasta geopoliittisesta kulmasta. Mailla on tavallaan samanlainen asema: sekä Suomi että Etelä-Korea ovat suurvaltojen ympäröimiä, Etelä-Korea Kiinan ja Suomi Venäjän, Haedon sanoo. Suomessa asuva avustaja Boyoung Lee tulkkaa.

Etelä-Korean yleisradion KBS:n Park Chanjun (vas.) ja Lee Haedon sekä avustajana toiminut Boyoung Lee lounaalla eduskunnan kuppilassa.

Eduskunnan keskustelusta heillä on yksi päällimmäinen huomio. Paikallisessa parlamentissa huudetaan ja ihan kunnon fyysisiä tappeluitakin on tullut.

”Täällä kaikki ovat melko rauhallisia. He ovat hyvin sivistyneitä”, Haedon sanoo.

Kello 13.20, puhemiehen aukio

Salissa keskustelu jatkuu. Toimittajat siirtyvät kuitenkin lehtereiltä ja kuppilasta puhemiehen aukiolle. Puhemies Vanhanen ja neljä yhdysvaltalais­senaattoria ovat tavanneet ja nyt he kommentoivat keskustelujaan.

Senaatin republikaanijohtaja Mitch McConnell vakuuttaa, että Yhdysvallat ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden nopeasti.

”Suomen jäsenyys Nato-tiimiin hyväksytään niin nopeasti kuin mahdollista Yhdysvalloissa puoluerajat ylittävällä enemmistöllä, merkittävällä puoluerajat ylittävällä enemmistöllä”, hän sanoo.

Yhdysvaltojen senaatin republikaanijohtaja Mitch McConnel puhui toimittajille eduskunnassa.

Kello 16.05, eduskunnan kuppila

Pian neljän jälkeen puhelimeen alkaa tulla uutishälytyksiä. Ruotsin hallitus on päättänyt, että Ruotsi hakee Nato-jäsenyyttä.

Vasemmistoliiton Myllykoski ja perussuomalaisten Jari Ronkainen, puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, istuvat virvokkeilla ja kiittelevät Ruotsin päätöstä.

Myllykoski on jo pitänyt puheensa. Se oli käsin kirjoitettu paperille. Kantansa hän jätti kuitenkin ihan tarkasti kertomatta, sillä äänestystä ei maanantaina ollut tulossa.

Puheessaan Myllykoski totesi, että Suomi on tuleva Nato-maa, äänestääpä hän miten tahansa. Yhden toiveen hän esitti tulevalle Nato-ajalle.

”Vaikka oli vastenmielistä kuulla Venäjän viime vuoden puolella tuomia etupiiri­ajatuksia, jotka toivat ikävästi Molotov—Ribbentrop-sopimuksen mieleen, niin toivoisin, että välttyisimme siltä, että meillä rajan pinnassa järjestettäisiin voitonpäivänä amerikkalaisten lentokoneiden sotaharjoituksia. Eli vältetään kaikki se provokaatio tuolla meidän itärajalla”, Myllykoski sanoi.

Kello 17, Valtiosali

Viereisessä valtiosalissa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) antaa haastatteluja. Hänkin kiittelee Ruotsin Nato-päätöstä.

”Tuntuu erittäin hyvältä. Ja sanotaan, että jos saatoimme vähän matkan varrella vaikuttaa siihen, että Ruotsi kiirehti omaa päätöksentekoaan ja päätyi positiiviseen päätökseen, niin olemme siitä tyytyväisiä”, Haavisto sanoo.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) puhui medialle.

Täysistuntosalissa keskustelu jatkuu vielä. Puheenvuoropyyntöjä on seitsemän tunnin keskustelun jälkeen jäljellä vielä lähemmäs sata.

Haavisto naureskelee, että kun Ruotsi jossain välissä sanoi, että painakaa vähän jarrua, niin nyt he itse joutuvat painamaan päivän jarrua, kun Suomi vielä keskustelee.

Vielä hieman ennen seitsemääkin puheenvuoropyyntöjä on 70.

Puhemies Vanhanen laskee, että jos niitä ei tule lisää, keskustelu päättyy yhden aikaan yöllä.

Nato-päätöstä odotetaan yhä tiistaina.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat