Sisäministeriö varautuu rajaesteiden ja valvontatien rakentamiseen itärajalle

Uusi rajavartiolain muutosehdotus valmistautuu Venäjän ilkeilyyn.

Rajatilanne on tällä hetkellä vakaa ja kaikki sujuu normaalisti viranomaisten kesken, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen.

19.5. 15:51

Hallitus varautuu parhaillaan kovalla kiireellä torjumaan Venäjän mahdollista hybridivaikuttamista Suomea vastaan.

Tuoreimpana toimena torstaina iltapäivällä lähti lausuntokierrokselle rajavartiolakiin suunniteltu muutos, jolla varaudutaan siihen, että Venäjä voisi yrittää tehdä kiusaa Suomelle lähettämällä suuria määriä siirtolaisia rajan yli turvapaikanhakijoiksi. Virkamieskielessä puhutaan tällöin siirtolaisuuden välineellistämisestä.

Hallituksen tarkoitus on nyt terävöittää erityisesti rajavartiolain säännöstä, jossa on määräykset rajanylityspaikan määräaikaisesta sulkemisesta.

”Pykälää muutetaan niin, että siihen kirjataan selkeästi se, että rajaliikennettä voidaan estää ja rajanylityspaikkoja voidaan sulkea”, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen (vihr).

Käytännössä jo nykyinen laki mahdollistaa rajanylityspaikkojen sulkemisen.

Mikkosen mukaan nyt halutaan kuitenkin perustella kunnolla ja kirjoittaa auki se, että kansainvälisen suojelun hakeminen voidaan keskittää yhteen rajanylityspaikkaan, jos se on välttämätöntä laajamittaisesta maahantulosta tai vieraan valtion vaikutuksesta tapahtuvasta maahanmuutosta johtuvan vakavan uhan torjumiseksi.

Miksi hallitus ei esitä suoraan lakia, että koko raja voitaisiin sulkea pahanteon estämiseksi?

”Olemme sitoutuneet erilaisiin kansainvälisiin sopimuksiin, joista pidämme tietysti kiinni. Suomi ei oikeusvaltiona lähde tekemään lainsäädäntöä, joka on kansainvälisten sopimusten vastaista”, Mikkonen sanoo.

Suomen eteen voi kuitenkin joskus tulla tilanne, jossa erittäin suurta määrää siirtolaisia käytetään Suomea vastaan. Lain mukaan tässäkään tapauksessa rajaa ei voitaisi kokonaan sulkea.

Mikkonen vakuuttaa, että jos rajaturvallisuus ja alueellinen koskemattomuus olisivat aidosti vaarassa, silloin Suomi toimisi ja estäisi sen.

”Jos on sellainen tilanne, että Suomeen tultaisiin väkivalloin, niin totta kai silloin siinä tilanteessa tällaiset estetään.”

Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että Suomi toimisi hätätilanteessa kuten Puola marraskuussa kun se esti Valko-Venäjän masinoimien siirtolaisten tulon maahan. EU:n komissio kurtisteli kulmiaan mutta on käytännössä antanut sille hiljaisen hyväksynnän.

Mikkonen muistuttaa, että lain mukaan rajan ylittäminen on lainvastaista muualta kuin rajanylityspaikoilta.

”On selvä, että jos painetta on jok’ikisellä rajanylityspaikalla, niin silloin puhutaan jo maanpuolustuksellisesta näkökulmasta ja silloin rajaa puolustetaan.”

Mikkosen mukaan pohdinnassa oli sellainenkin vaihtoehto, että Suomi äärimmäisessä tapauksessa keskittäisi turvapaikkahakemukset johonkin Suomen edustustoon. Sen ajateltiin takaavan tosiasiallisen mahdollisuuden hakea turvapaikkaa.

”Komissio katsoi, ettei se ole mahdollista.”

Mikkonen uskoo, että EU:ssa kyllä ymmärretään Suomen ja Puolan tapaisten maiden kokema uhka rajoillaan.

”Luulen, että Venäjän tilanne ja Ukrainan sota on yhdistänyt EU:ta tällaisissa tilanteissa.”

Suomessa on keskusteltu myös raja-aidan rakentamisesta itärajalle. Rajavartiolain muutosesityksessä onkin aidan rakentamista valmistelevia säännöksiä.

Lue lisää: Rajavartio­laitoksen päällikkö: Aitojen rakentaminen itärajalle voi tulla kysymykseen

Nykyiset rajalla olevat aidat eivät ole tarkoitettu ihmisten esteiksi vaan esimerkiksi kotieläinten liikkumisen rajoittamiseksi.

”Jos halutaan rakentaa vahvempia rajaesteitä, niin se vaatii lakimuutoksen, joka myös lähtee nyt lausunnoille. Ajatus on, että aidan viereen voitaisiin tehdä tie, jossa voidaan kulkea ja tehdä valvontaa esteen vierellä”, Mikkonen kertoo.

Lakiehdotus mahdollistaisi jykevämmän aidan rakentamisen rajalle. Lakimuutos tarvitaan siksi, että rajaan asti ulottuu yksityisiä maita.

Lakimuutoksen mukaan maa-alueen omistaja joutuisi sallimaan muun muassa ”Rajavartiolaitoksen välttämättömän tehtävän suorittamiseksi sekä rajaesteiden rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi tarpeellisen kulku-uran tai enintään 10 metriä leveän tien rakentamisen”.

Suomen ja Venäjän välistä raja-aitaa Värtsilässä.

Rajavartiolaitos on selvittänyt kevään ajan itärajan aidan tarvetta eri paikoissa. Selvitys valmistunee tässä kuussa.

Koko rajaa ei ole tarkoitus aidata, mutta Mikkosen mukaan on tiettyjä kriittisiä kohtia, joiden aitaamiseen olisi tarvetta. Hänen mukaansa vielä ei tehty päätöstä siitä, ryhdytäänkö tähän työhön, mihin kohtiin esteet rakennettaisiin ja millaisella aikataululla.

Odotamme vielä selvitystä, miten Rajavartiolaitos itse näkee kriittiset kohdat.”

Itärajan aidalle ei ole vielä esimerkiksi sovittu rahoitusta.

Mikkosen mukaan tavoitteena on, että eduskunta käsittelisi rajavartiolakiin kaavaillut muutokset ennen kesätauolle lähtöä.

Rajavartiolain muutoksen rinnalla etenee myös kaksi muuta lakiehdotusta, joilla pyritään vastaamaan hybridivaikuttamisen uhkaan.

Näistä pisimmällä on valmiuslain muutosesitys, joka on jo käsiteltävänä eduskunnan valiokunnissa. Siinä esitetään hybridivaikuttamista uutena perusteena poikkeusoloille.

Toinen eli rajamenettelyn käyttöönottoa koskeva muutos ulkomaalaislakiin on lausuntokierroksella. Rajamenettelyssä sellaiset turvapaikkahakemukset, joita epäillään heti perusteettomiksi, voidaan käsitellä rajan pinnassa niin, etteivät hakijat pääse liikkumaan vapaasti maassa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat