Turkin vastustus repi Suomen Nato-jäsenyyden etenemisen aikataulun täysin auki: Tästä on kyse

HS keräsi vastaukset kolmeen kysymykseen Suomen Nato-jäsenyyden etenemisestä.

19.5. 17:25

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden eteneminen pysähtyi heti alkuunsa keskiviikkona, kun Naton neuvosto ei esittänyt Suomelle kutsua varsinaisiin jäsenyyskeskusteluihin. Medialähteiden mukaan syynä on Turkin vastustus.

Suomi ja Ruotsi jättivät keskiviikkoaamuna jäsenhakemuksensa Naton pääsihteerille Jens Stoltenbergille.

Vielä toukokuun alkupuolella Naton virkamiehet arvioivat HS:lle, että hakemusten jättämisen jälkeen liittymiskeskustelut voisivat olla ohi päivässä.

Suomelle on ollut tärkeää, että ajanjakso hakemuksen jättämisen ja jäseneksi pääsyn välillä jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Tänä ”harmaana” aikana Naton turvatakuut eivät ole vielä voimassa.

Nyt edes liittymiskeskustelujen aloittamisesta ei ole mitään tietoa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) sanoi Ylelle, että viivästyksen pituus on arvoitus. Hän arvioi, että kyse voi olla useiden päivien tai muutaman viikonkin viiveestä.

HS keräsi vastaukset kolmeen kysymykseen Suomen Nato-jäsenyyden etenemisestä.

Suomen Nato-suurlähettiläs Klaus Korhonen ja Ruotsin Nato-suurlähettiläs Axel Wernhoff luovuttivat maiden Nato-hakemukset Brysselissä keskiviikkona.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Kun hakijamaat ovat kertoneet Natolle, että ne haluavat liittyä Naton perussopimukseen, Naton pitäisi kutsua ne liittymiskeskusteluihin. Kutsusta päätetään Naton neuvostossa, jossa jäsenmaita edustavat Nato-maiden suurlähettiläät.

Keskiviikon kokouksessa tämän päätöksen esti Turkin edustaja Financial Timesin mukaan.

Suomen päässä oli varauduttu siihen, että liittymiskeskustelut olisivat alkaneet jo tänään torstaina Brysselissä. Ylen mukaan lentoliputkin oli jo varattu Suomen neuvottelukunnan jäsenille.

Liittymisprosessiin kuuluu useita askelia, mutta niistä ei siis ole päästy nyt ottamaan ensimmäistäkään.

Jos liittymiskeskusteluissa edetään, niiden päätteeksi hakijamaa lähettää Naton neuvostolle aiekirjeen, jossa se vahvistaa halukkuutensa ja valmiutensa liittyä Natoon ja kertoo jäsenyyden mahdollisesti vaatimat lakimuutokset ja niiden aikataulut.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg hakee keskusteluiden jälkeen valtuudet Naton neuvostolta tehdä Suomelle ja Ruotsille liittymispöytäkirja. Myös tähän on saatava allekirjoitus kaikilta Naton jäsenmaiden suurlähettiläiltä.

Uusien jäsenmaiden liittymispöytäkirja on ratifioitava erikseen jokaisessa Nato-maassa. Useissa maissa hyväksyjä on parlamentti. Tämän odotetaan vievän kuukausia.

Lopulta myös Suomen eduskunnan on ratifioitava liittymissopimus.

Mitä Turkki vaatii?

Suomen presidentti Sauli Niinistö sanoi viimeksi keskiviikkona, että aiemmin Turkista on välitetty monilta tasoilta ja monille eri vastaajille johdonmukaisesti sellaista viestiä, että Turkki ei näe estettä Suomen Nato-jäsenyydelle.

Viime perjantaina Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan kuitenkin yllättäen ilmoitti, ettei hän voi suhtautua Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen myönteisesti. Edellisenä päivänä Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd) olivat kertoneet kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan.

Erdoğan on sittemmin toistanut viestinsä useasti. Viimeksi torstaina hän sanoi turkkilaisen Anadolu-uutistoimiston mukaan Turkin kertoneen liittolaisilleen, että Turkki aikoo sanoa ”ei” Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle.

Turkki syyttää etenkin Ruotsia terroristien tukemisesta viitaten erityisesti kurdijärjestöihin. Turkin tulkinta terrorismista on laveampi kuin EU-maissa ja suhde kurdivähemmistöönsä vaikea.

Uutistoimisto Bloomberg kertoi keskiviikkona, että Turkki on valmis hyväksymään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden, mikäli maa pääsee takaisin Naton ja Yhdysvaltojen F-35-hävittäjäohjelmaan. Turkki suljettiin siitä pois vuonna 2019, koska se päätti ostaa Venäjältä S-400-ohjus­puolustus­järjestelmän Yhdysvaltojen varoituksista huolimatta.

Presidentti Niinistö vakuutti torstaina vierailullaan Yhdysvalloissa, että Suomi ottaa terrorismin torjunnan erittäin vakavasti.

Turkkilaisessa Sabah-lehdessä julkaistiin keskiviikkona kymmenkohtainen lista Turkin vaatimuksista. Turkin hallitusta lähellä oleva Sabah kuvaa listaa “manifestiksi”, jota Turkki olisi valmistelemassa.

Vaatimukset ovat lehden mukaan:

1. Kurdistanin työväenpuolue PKK ja siihen liittyvät järjestöt ovat terroristijärjestöjä. Suhtautumista niihin on selkeytettävä.

2. PKK:n aktivistit eivät saa esiintyä maiden parlamenteissa.

3. Rahoitus Pohjois-Syyriassa toimivalle YPG:lle on lopetettava.

4. Kontaktit PKK:n toimijoihin Irakissa ja Syyriassa on lopetettava.

5. Fethullah Gülenin tukijoiden disinformaatiotoiminta on lopetettava.

6. PKK:n, YPG:n ja KCK:n etsintäkuulutetut on luovutettava Turkkiin.

7. Turkin turvallisuutta vaarantavat toimet on lopetettava.

8. Turkin kanssa on aloitettava säännöllinen konsultaatio ja läheinen yhteistyö terrorismin torjunnassa.

9. Terroristijärjestöjen rahaliikenne on katkaistava ja pankkitilit jäädytettävä.

10. Kansalaisjärjestöstatuksen avulla Turkkia vastaan toimivien järjestöjen toiminta ja varainkeruu on estettävä.

STT:n haastattelema ulkoministeri Haavisto ei antanut Sabahin kymmenkohtaiselle listalle kovin suurta painoarvoa. On epäselvää, mitkä Turkin todelliset vaatimukset tarkalleen ottaen ovat.

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) allekirjoitti tiistaina kirjeen, jolla Suomi hakee Naton jäsenyyttä.

Miten ongelmaa yritetään ratkaista?

Natolla on niin sanottu avoimien ovien politiikka, jonka mukaan jäsenkriteerit täyttävät maat ovat tervetulleita.

Turkin vastustus asettaa tämän politiikan nyt kyseenalaiseksi.

Ulkoministeri Haavisto sanoi STT:lle, että Naton sisällä käydään nyt ”laajempaa keskustelua” avoimien ovien politiikasta.

”Varmasti on paljon jäsenmaita, joille on tärkeää, että laajentumisen signaali voitaisiin antaa viimeistään Madridin huippukokouksessa. Varmasti jäsenmaat tekevät työtä sen eteen”, Haavisto sanoi. Huippukokous järjestetään kesäkuun lopussa.

Haavisto kertoi, että tällä hetkellä Turkin kanssa pidetään aktiivisesti yhteyttä virkamiesten kesken.

”Me olemme ilmaisseet Ruotsin kanssa, että meillä on valmius jatkaa keskusteluja silloin kun sopii. Ne voivat tapahtua joko Naton päässä, tai me tietysti olemme valmiita matkustamaan Ankaraan. Mikä vain on mahdollista. Mutta katsotaan. Lähipäivät ja lähiviikot varmaan näyttävät, mihin on tarvetta”, Haavisto sanoi.

Erdoğan on ilmoittanut, että Suomen ja Ruotsin neuvottelijoiden on turha tulla Turkkiin.

Turkin presidentinhallinnosta kerrottiin keskiviikkona illalla, että maa olisi käynyt puhelinkeskustelun Suomen, Ruotsin, Saksan, Britannian ja Yhdysvaltain kanssa.

Yhdysvaltojen ja Turkin ulkoministerit Antony Blinken ja Mevlüt Çavuşoğlu linjasivat keskiviikkona, että maat syventävät yhteistyötään ”rakentavan ja avoimen vuoropuhelun avulla”. Tätä ennen Valkoisesta talosta kerrottiin, että Yhdysvallat uskoo ratkaisun löytymiseen Nato-kysymyksessä.

Naton pääsihteeri Stoltenberg kertoi torstaina toivovansa, että Turkin ongelmat Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien kanssa saadaan ratkaistua viikoissa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat