Turkin vastustus venyttää Suomen ”harmaata aikaa” – puolustus­valiokunnan Orpon mukaan suurta huolta ei ole

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Petteri Orpo (kok) arvioi, ettei Nato-prosessiin liittyvän niin sanotun harmaan ajan venyminen Turkin toimien vuoksi aiheuttaisi Suomelle suurta päänvaivaa.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Petteri Orpo (kok).

20.5. 16:13

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Petteri Orpo (kok) arvioi, ettei Suomen Nato-prosessiin liittyvän niin sanotun harmaan ajan venyminen aiheuttaisi Suomelle suurta päänvaivaa.

”En usko, että se meidän oman turvallisuutemme näkökulmasta muuttaa tätä näkymää”, Orpo sanoo.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden aikataulu vaikuttaa aiempaa epävarmemmalta sen jälkeen, kun Turkki asettui poikkiteloin asiassa.

Lue lisää: Turkin vastustus repi Suomen Nato-jäsenyyden etenemisen aikataulun täysin auki: Tästä on kyse

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on sanonut useamman kerran, ettei hän hyväksy Suomea ja Ruotsia Naton jäseniksi. Keskiviikkona Turkki esti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyskeskustelujen aloittamisen, kertoivat Financial Times (FT) ja The Washington Post.

Orpo toteaa, että Suomi on alun perinkin varautunut siihen, että jäsenyysprosessi voi kestää jopa vuoden.

Oman varautumisen lisäksi kumppanimailta on saatu vahvoja turvalupauksia harmaalle ajalle. Tärkeimpiä niistä ovat Yhdysvalloilta, Britannialta ja Ranskalta saadut lupaukset, Orpo sanoo.

”Ajattelisin niin, että kun he ovat niin voimakkaasti signaloineet – Yhdysvallatkin viimeksi eilen presidentin suulla – että Suomi on tervetullut, niin jos siihen tulee nyt Turkin taholta tällainen viivästys, niin minusta tuntuu, että se päinvastoin vahvistaa halua varmistaa Suomen turvallisuus harmaana aikana.”

Lue lisää: USA:n Bidenin mukaan Suomi ja Ruotsi täyttävät kaikki Nato-jäsenyyden edellytykset – Niinistö tarjotusta tuesta: ”Meillä on tarkka kuva siitä, millaisia toimia Yhdysvallat on valmis tarjoamaan, jos niitä pyydetään”

Lue lisää: Suomi ja Britannia allekirjoittivat historiallisen, sotilaallista tukea lupaavan julki­lausuman – Pää­ministeri Johnsonin mukaan kyseessä on ”pysyvä vakuutus kahden kansakunnan välillä”

Harmaalla ajalla viitataan aikaan sillä välin, kun Suomi on ilmaissut halunsa liittyä Natoon, mutta jäsenyyttä ei ole vielä hyväksytty. Tuo aika alkoi yhden tulkinnan mukaan keskiviikkona, kun Suomi jätti hakemuksensa Brysseliin.

Pelkona on ollut, että Venäjä ryhtyisi jonkinlaisiin vastatoimiin ennen kuin Suomella on jäsenyyden mukanaan tuomia turvatakuita. Toistaiseksi kovin poikkeavia reaktioita ei ole nähty.

Orpo toteaa, että se, mitä Venäjän presidentti Vladimir Putin ja ulkoministeri Sergei Lavrov ovat Suomen jäsenyydestä nyt sanoneet, on maltillista.

”Maltillisempaa kuin on ehkä odotettu tai pelätty”, hän arvioi.

Putin esimerkiksi sanoi maanantaina, että Venäjällä ei ole ongelmia Suomen tai Ruotsin kanssa, joten Naton laajeneminen näihin maihin ei ole suora uhka Venäjälle. Hän jatkoi toisaalta samalla, että sotilaallisen infrastruktuurin laajentaminen näihin maihin aiheuttaisi Venäjältä varmasti reaktion.

Orpon mukaan Venäjän reaktio on toisaalta looginen: Suomi on ollut jo syvällä Nato-kumppanuudessa ja pitkään EU:n jäsen. Muutos ei näin ollen ole loppujen lopuksi kovin suuri.

”Kuten Putin sanoi, niin he katsovat sitten, mitä Nato tuo tullessaan Suomeen ja he vastaavat niihin. Joten minusta se on looginen viesti ja hyvä viesti [– –], että he ymmärtävät sen, mitä tässä on tapahtunut.”

Orpo sanoo, että varuillaan kannattaa silti olla.

”Siksi me olemme tässä tilanteessa, että Venäjä on toiminut arvaamattomasti ja siksi pitää koko ajan olla valppaana – ja me olemme.”

Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu sanoi perjantaina Reutersin mukaan, että Suomen ja Ruotsin Nato-päätökset ovat osa sotilaallisen uhan kasvua Venäjän länsirajan läheisyydessä.

Sen vuoksi Venäjä aikoo vahvistaa läntisen sotilaspiirinsä miesvahvuutta ja taisteluvalmiutta, Šoigu sanoi.

Orpon mukaan tämä on sotilaallisena suurvaltana itseään pitävältä maalta täysin odotettua puhetta.

”Totuus varmaan tulee olemaan kuitenkin se, että Suomen tärkein asia on se, että me olemme liittokunnassa jatkossa ja saamme viidennen artiklan tuen. Ei täällä mitään erityistä varustelua nähdä, johon Venäjä joutuisi kauheasti vastaamaan.”

Mitä Turkin toimintaan Nato-kysymyksessä tulee, Orpo uskoo, että tilanne ratkeaa diplomatian keinoin.

”Suomi voi tehdä siinä oman osansa keskustelemalla, kuten tehdään Turkin kanssa. Mutta korostaisin, että on myöskin Nato-maiden homma hoitaa Turkki, koska selkeästi on nähtävissä, että tässä on muita asioita kuin varsinaisesti Suomeen liittyviä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat