EU antaa jäsenmaille vielä vuoden aikaa poiketa budjetti­säännöistä

Suomi saa komissiolta kehotuksen kiinnittää huomiota energian huoltovarmuuteen ja edetä sosiaaliturvauudistuksessa.

EU-komission taloudesta vastaava komissaari Paolo Gentiloni kertoi maanantaina finanssipolitiikan suosituksista jäsenmaille.

23.5. 13:29

Bryssel

Euroopan unionin jäsenmaiden ei tarvitse vielä tämän vuoden lopussa palata yhdessä sovittuihin budjettisääntöihin, vaan maat voivat poiketa säännöistä vielä vuoden 2023 loppuun asti.

Säännöt asettavat rajat maiden velkaantumiselle. Budjettisääntöjen poikkeuslauseke otettiin käyttöön maaliskuussa 2020 koronapandemian alkamisen myötä.

Sitä jatketaan Ukrainan sodan talouteen luoman epävarmuuden takia.

EU-maiden finanssipolitiikkaa säätelee kasvu- ja vakaussopimus, joka laittaa rajat julkisen velan määrälle. Sen mukaan jäsenmaan budjetin alijäämä ei saa olla suurempi kuin kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Budjetin alijäämä syntyy, kun valtion vuosittaiset menot ylittävät vuosittaiset tulot.

Toisen säännön mukaan julkisen velan pitää olla alle 60 prosenttia suhteessa jäsenmaan bruttokansantuotteeseen.

Komissio käyttää EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin lukuja, ja sen mukaan Suomen budjetin alijäämä pieneni edellisvuoden 5,5 prosentista 2,6 prosenttiin viime vuonna. Julkinen velka oli viime vuonna 65,8 prosenttia suhteessa bkt:hen.

EU-maat velkaantuivat elvyttäessään koronapandemian takia. Nyt niillä ovat edessään isot ja nopeat investoinnit, kun monessa maassa on kiire vähentää riippuvuutta venäläisestä fossiilisesta energiasta.

Taloudesta vastaavat EU-komissaarit Valdis Dombrovskis ja Paulo Gentiloni korostivat, että maille halutaan edelleen antaa enemmän tilaa investoida. Kasvu- ja vakaussopimusta ei heidän mukaansa ole laitettu syrjään.

Gentilonin mukaan on hyvä kysymys, miten jättiläismäisiksi tiedetyt investointitarpeet rahoitetaan. Hän korosti, että jäsenmaat toteuttavat edelleen koronapandemian jälkeen tehtyjä elvytyssuunnitelmiaan, jotka EU rahoitti poikkeuksellisesti yhteisellä velalla.

”Maiden suunnitelmiin sisältyvät satojen miljardien investoinnit. Luonnollisestikin meidän pitäisi tehdä enemmän, ja tarkoituksena on löytää uusia resursseja investointien tukemiseksi. Tästä lienee keskusteltava tulevina kuukausina”, Gentiloni sanoi.

Gentiloni viittasi myös viime viikolla komission esittelemään Repower EU -energiainvestointien ohjelmaan, jota rahoitetaan muun muassa päästökauppatuloilla ja sallimalla maiden siirtää rahoitusta energiaan muista EU-rahoitusohjelmista.

”Tarvitsemme yksityistä ja julkista rahoitusta”, Gentiloni sanoi.

Lue lisää: Jättisuunnitelma julki: EU aikoo irrottautua Venäjän energiasta yli 200 miljardin investoinneilla – näin se tapahtuisi

Dombrovskis ja Gentiloni kertoivat maanantaina EU:n päivitetyistä finanssipolitiikan suosituksista jäsenmaille osana talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa. Ohjausjakso on EU-menettely, jolla jäsenmaiden talouspolitiikkaa linjataan ja valvotaan.

Uutta on se, että tällä kertaa komissio tarkastelee suosituksissa myös maiden energiapolitiikkaa.

Suomea komissio kehottaa laajentamaan investointejaan vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä energian huoltovarmuuteen ja käyttämään siinä hyväkseen EU:n elpymisvälinettä, Repower EU-varoja ja muita EU-varoja.

Komissio toivoo Suomen myös etenevän meneillään olevassa sosiaaliturvan uudistuksessa, jotta sosiaalietuudet olisi järjestetty tehokkaammin ja työnteon kannustimet paranisivat.

Suomea kehotetaan myös vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja kiihdyttämään uusiutuvan energian käyttöä muun muassa uudistamalla lupapolitiikkaa sekä kehittämään energiainfraa.

Suomea koskevassa raportissa komissio kiinnittää huomiota siihen, että pääsy terveydenhuollon ja hoivan piiriin on heikentynyt ja alalla on pulaa työvoimasta. Suomen elpymissuunnitelmassa näitä ei ole otettu komission mukaan riittävästi huomioon.

Komissio arvioi raportissa, että Suomen julkisen talouden kestävyyteen ei kohdistu merkittäviä riskejä lähiaikoina eikä pitkällä aikavälillä.

Julkisen velan bkt-suhteen arvioidaan laskevan 62 prosenttiin vuonna 2032. Pitkällä aikavälillä Suomen on komission mukaan tarpeen kiinnittää huomiota väestön ikääntymisestä johtuvaan hoivan ja terveydenhuollon menopaineeseen.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat