”Aktiivimalli kakkonen” pakottaa hakemaan neljää työpaikkaa kuukaudessa – Tällaisia ovat ensimmäiset kokemukset

Uudistuksen ykköstavoite on nopea työllistyminen, mitä kohti työnhakijaa tuetaan ja työnnetään monin tavoin. Työmarkkinoiden hyvä imu on helpottanut työllistymistä, mikä näkyy varsinkin työvoimatoimistoissa. Pirkanmaalla kuntien hoidettavaksi jäivät alle 30-vuotiaat, vieraskieliset sekä paljon tukea tarvitsevat asiakkaat, joiden haastatteluissa on nyt kädet täynnä työtä.

Pirkanmaan TE-toimiston johtaja Riku Immonen toteaa, että työttömän työnhakijan pääasiallinen tehtävä on työnhaku ja uusi työnhaun malli korostaa sitä. ”Tavoitteena on nopea työllistyminen.” Immonen kuvattiin ukrainalaisille järjestetyn rekrytapahtuman yhteydessä Tampereen Finlaysonilla 10.5.2022.

23.5. 11:33

Aktiivimalli kakkoseksikin kutsuttu pohjoismainen työvoimapalvelumalli otettiin käyttöön toukokuun alussa. Siinä kaikki paukut pistetään nopeaan työllistymiseen.

Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunut pääsee alkuhaastatteluun viiden arkipäivän kuluessa. Samalla hänelle tehdään oma työllistymissuunnitelma. Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana työnhakija tapaa TE-toimiston tai kunnan työllisyyspalveluiden virkailijan noin kahden viikon välein. Näitä keskusteluja käydään yhteensä seitsemän. Työttömän on myös haettava neljää työmahdollisuutta kuukaudessa välttääkseen karenssin.

Pirkanmaan TE-toimiston johtajan Riku Immosen mukaan työvoimatoimiston uudet asiakkaat ovat mallissa mukana saman tien. ”Kontaktoinnit aloitetaan uusista asiakkaista, ja yhteydenpito on aluksi tiivistä.”

Asiakkaalla on myös velvoite hakea neljää työpaikkaa kuukauden aikana. ”Asiakas itse ilmoittaa järjestelmässä, mitä paikkoja hän on hakenut. Paikat voi valita sen mukaan, että ne vastaavat omaa osaamista ja tekemistä. Seuraavilla tapaamisilla asiantuntijan kanssa sitten katsotaan, tarvitaanko työnhakuun lisää tukea.”

Valtiolta saaduilla määrärahoilla TE-toimistoon palkattiin jo vuoden vaihteessa 115 virkailijaa, joista osa sijoittui kuntiin. Lisähenkilöstöä on saatu myös koronatuella. ”Henkilöstön kokonaisvahvuus on kasvanut noin 130 hengellä lähes 430:een eri rahoitusten turvin.”

Oikeita hakemuksia

Jos sopivia paikkoja ei ole auki, työnhakija voi myös laittaa avoimia hakemuksia yrityksiin tai rekrytointifirmoihin. Työpaikkoja on Immosen mukaan nyt auki melkein kaksinkertainen määrä vuodentakaiseen verrattuna, joten ei ole pelkoa siitä, että työnantajat hukkuisivat hakemustulvaan. ”Luulisin, että työnantajat saavat oikeita ja perusteltuja hakemuksia, joihin he suhtautuvat myönteisesti.”

Immonen toteaa, että työttömän työnhakijan pääasiallinen tehtävä on työnhaku ja uusi työnhaun malli korostaa sitä. ”Tavoitteena on nopea työllistyminen. Viranomaisena meillä on myös velvollisuus tukea sitä. Aika on otollisin siinä vaiheessa, kun jää työttömäksi tai valmistuu oppilaitoksesta.”

Haastattelut koskevat myös työvoimapalveluissa olevia. Esimerkiksi työvoimakoulutuksen päättäviin ja palkkatuetussa työssä oleviin otetaan nyt yhteyttä jakson loppupuolella.

Osa-aikatyössä olevat yritetään saada kokopäivätyöhön, varsinkin, jos he nostavat palkkatulon täydennykseksi soviteltua päivärahaa. ”Kansantalouden kannalta intressi on, että kaikki saavat kokopäivätyötä. Jos on työvoimapulasta kärsivällä alalla ja tekee osa-aikatyötä, meitä kiinnostaa, miksi näin on”, Immonen toteaa.

Tampereen kaupungin työllisyysjohtaja Regina Saari katsoo, että asiakkaiden tapaamisten pitäisi perustua yksilölliseen harkintaan, mutta nyt kaikki laitetaan samalle viivalle. Esimerkiksi jos tänä keväänä ylioppilaaksi kirjoittanut nuori ilmoittautuu työttömäksi, työllisyyspalveluiden pitää nyt haastatella hänet kesän mittaan seitsemän kertaa vaikka hän siirtyisi syksyllä jatko-opintoihin. Saari kuvattiin Tampereella 18.11.2021.

Mikä?

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli

Uusi lainsäädäntö astui voimaan toukokuun alussa.

Työllisyysaste on Suomessa muita Pohjoismaita alhaisempi, mikä on uhka hyvinvointivaltion säilymiselle.

Tavoitteena on tukea nopeaa työhön pääsyä ja uudelleen työllistymistä.

Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunut pääsee alkuhaastatteluun viiden arkipäivän kuluessa ja hänelle tehdään oma työllistymissuunnitelma.

Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana työnhakija tapaa TE-toimiston tai kunnan työllisyyspalveluiden virkailijan noin kahden viikon välein. Näitä keskusteluja käydään yhteensä seitsemän.

Työttömän on myös haettava neljää työmahdollisuutta kuukaudessa välttääkseen karenssin.

Harkinta puuttuu

Tampereen kaupungin työllisyysjohtaja Regina Saari kritisoi uutta työnhaun mallia siitä, että tarveharkinta puuttuu.

”Meidän näkemyksemme on, että tapaamisten pitäisi perustua asiakkaan yksilölliseen tarpeeseen. Yhden kanssa tapaaminen on tarpeen viikoittain ja toisen kanssa taas vähän harvemmin. Nyt kaikki asiakkaat laitetaan samalle viivalle.”

Esimerkiksi jos tänä keväänä ylioppilaaksi kirjoittanut nuori ilmoittautuu työttömäksi, työllisyyspalveluiden pitää haastatella hänet kesän mittaan seitsemän kertaa ennen kuin hän siirtyy syksyllä jatko-opintoihin. ”Kyllä julkista rahaa voisi toisinkin käyttää”, Saari pohtii.

Pirkanmaa on mukana työllisyyden kuntakokeilussa, jossa lähes 30 000 TE-toimiston asiakasta siirtyi kuntien vastuulle maaliskuussa 2021. Kokeiluilla valmistellaan uudistusta, jossa TE-palvelut siirretään kokonaan kuntien hoidettavaksi vuonna 2024.

Saaren mukaan tämä on aiheuttanut keskustelua resurssien kohdentamisesta. ”Pirkanmaalla on kuntakokeilussa kaksi kolmasosaa työttömistä ja 90 prosenttia työvoimapalveluissa olevista. Tämä on valtiolta siirtynyt tehtävä, joka pitäisi kustantaa valtion varoista eikä paikata kuntataloudesta.”

Kuntien vastuulla ovat ne työttömät työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan, vaan saavat Kelan etuutta työttömyysturvanaan. Lisäksi mukana ovat kaikki alle 30-vuotiaat sekä maahanmuuttajat ja vieraskieliset, jotka ovat joko työttömänä tai työvoimapalveluissa.

Suhdeluku muuttunut

Valtio antoi viime syksynä 70 miljoonaa euroa lisää rahaa työttömien palveluihin. Pirkanmaalle rahaa tuli 5,8 miljoonaa euroa. Rahat jaettiin TE-toimistojen ja kuntakokeilualueiden välillä asiakasmäärän mukaan.

Tampereella kuntakokeilun asiakkaana oli huhtikuun lopussa 17 436 työnhakijaa ja koko Pirkanmaalla 28 003. TE-toimistoille jäivät työssä olevat asiakkaat ja ne työttömät, jotka saavat ansiosidonnaista päivärahaa. TE-toimiston listoilla on noin 6 800 työtöntä työnhakijaa.

Regina Saaren mukaan resurssointia TE-toimistojen ja kuntien välillä pitäisi katsoa uudestaan, koska työmarkkinatilanne on muuttunut. TE-toimiston asiakkaiksi tulevista moni työllistyy nyt nopeasti, mikä näkyy myös asiakasmäärissä. Jos työttömyysastetta halutaan nostaa, valtion resurssit tulisi Saaren mukaan kohdistaa sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

Pirkanmaan TE-toimiston johtajan Riku Immosen mielestä rahanjaon suhdetta ei ole tarpeen muuttaa. ”Kunnat saivat jo jaon yhteydessä isomman osuuden. Nopea työllistyminen on koko homman ydin. Kun TE-toimisto hoitaa oman leiviskänsä, se vähentää painetta myös kuntien puolella.”

Kiireisin aika

Henkilöasiakaspalveluiden johtaja Sari Oksanen Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluista kertoo, että vuoden kiireisin aika on juuri alkamassa. Oppilaitoksista valmistuu iso määrä uusia työnhakijoita, ja kesän korvalla päättyy myös paljon määräaikaisia työsuhteita.

”Edessä on uusien työnhakijoiden hurja piikki, joten tähän tilanteeseen uuden työvoimapalvelumallin toimeenpano on täällä kuntakokeilun puolella aika haasteellinen.”

Hyvä työmarkkinatilanne on helpottanut uuden palvelumallin käyttöönottoa myös kuntapuolella. ”Työnhakijat eivät ole reagoineet niin rajusti kuin ehkä aluksi ajateltiin. Toivottavasti positiivinen taloustilanne jatkuu ja työmarkkinoiden imu säilyy hyvänä Ukrainan sodasta huolimatta.”

Myös palvelupäällikkö Minna Salminen sanoo, että lainmuutos on otettu vastaan yllättävän positiivisesti. ”Neljä hakemusta kuukaudessa on aika sopiva määrä. Näin kokevat varsinkin ne asiakkaat, jotka ovat vasta jääneet työttömäksi ja menevät kohti uutta työtä.”

Salmisen mukaan nykyisessä tilanteessa myös työnantajat toivovat, että yhteydenottoja tulisi. ”Ei ole tullut viestiä turhista hakemuksista tai hakemusten tulvasta ainakaan vielä.”

Pitkäaikaistyöttömien työnhakusuunnitelma pitää päivittää kolmen kuukauden välein. Viimeistään tämän päivityksen yhteydessä myös heille asetetaan työnhakuvelvoite. ”Se on herättänyt paljon kysymyksiä, etenkin niillä asiakkailla, joilla on enemmän tuen tarvetta”, Salminen kertoo.

Työnhakua tuetaan

Oksasen ja Salmisen mielestä työnhaun tuki on uuden lainsäädännön paras puoli. ”Kaikkien asiakkaiden osaamista ja ammattitaitoa arvioidaan suhteessa avoimiin työmarkkinoihin ja mietitään, mitä tukea ja apua juuri hän tarvitsee.”

Salmisen mukaan moni miettii, mihin omalla osaamisella voisi työllistyä. ”Kaikilla on jotain osaamista, kun se kaivetaan esille ja otetaan ennakkoluulottomasti käyttöön.”

Työmahdollisuuksia voidaan myös etsiä koko Pirkanmaan alueelta eikä vain omasta kotikunnasta.

Oksasen mielestä suomalaiset ovat turhan ujoja työnhakijoita. ”Työmarkkinat ja eri tehtävien osaamisvaatimukset ovat muuttuneet työelämän murroksessa. Myös täysin uusia tehtäviä on syntynyt paljon, ja siksi moni ei omaa osaamistaan ehkä itse hahmota tai ei osaa sitä arvostaa.”

Uudessa lainsäädännössä on myös valuvikoja. ”Täydentäviä työnhakukeskusteluja pitäisi voida tehdä enemmän myös kumppaneiden ja palveluntuottajien kanssa sekä esimerkiksi oppilaitoksissa. Se olisi luontevaa, koska siellä ihmisen osaaminen ja tarpeet tunnetaan. Nyt se on mahdollista vain kahdella kerralla seitsemästä eikä palvelutarpeen mukaan”, Salminen toteaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat