Suomi, Ruotsi ja Turkki keskustelevat keskiviikkona Ankarassa – Turkki listasi viisi vaatimustaan Ruotsille, jotta maan Nato-jäsenyys voi toteutua

Suomi ja Ruotsi lähettävät keskiviikkona delegaatiot Turkin pääkaupunkiin Ankaraan, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kertoi tiistaina.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan vastustaa Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

24.5. 11:23 | Päivitetty 24.5. 16:15

Suomi, Ruotsi ja Turkki keskustelevat Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksistä keskiviikkona. Tapaaminen järjestetään Turkin pääkaupungissa Ankarassa, kertovat ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ja Turkin ulkoministeriö.

”Lähetämme delegaatiomme vierailulle Ankaraan, itse asiassa sekä Ruotsi että Suomi. Tämä tapahtuu huomenna, joten vuoropuhelu jatkuu”, Haavisto sanoi tiistaina paneelikeskustelussa Davosin talousfoorumissa.

Turkin ulkoministeriön mukaan Suomesta keskusteluihin osallistuu ulkoministeriön valtiosihteeri Jukka Salovaara ja Ruotsista valtiosihteeri Oscar Stenström. Turkkia edustavat presidentinkanslian neuvonantaja İbrahim Kalın ja ulkoministeriön Sedat Önal.

Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu on kertonut turkkilaiselle Hürriyetille, että maan toiveissa on kirjallinen sopimus. Hänen mukaansa Suomen ja Ruotsin edustajat saapuvat maahan myöhään tiistaina illalla.

Çavuşoğlun mukaan tapaaminen järjestetään Suomen ja Ruotsin aloitteesta. Myöhemmin luvassa voi olla myös keskustelu kolmen maan ja Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kesken, Çavuşoğlu sanoi.

Lue lisää: Haavisto: Nato-kiistan ratkaisemiseen Turkin kanssa menee viikkoja

Turkki on esittänyt viisi virallista vaatimustaan Ruotsille, jotta se voi hyväksyä Ruotsin Nato-jäsenyyden. Turkin presidentinhallinto on julkaissut asiasta tiedotteen. Asiasta uutisoi ensimmäisenä ruotsalaislehti Aftonbladet.

”Vuodesta 2017 asti maamme on pyytänyt Ruotsia luovuttamaan PKK:n ja FETO:n terroristeja, mutta ei ole saanut positiivista vastausta”, tiedotteessa sanotaan viitaten kurdien sissijärjestöön sekä Fethullah Güleniin ja tämän tukijoihin.

Turkki sanoo odottavansa Ruotsilta konkreettisia toimia. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan vastustaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä ja on esittänyt aiemminkin samankaltaisia näkemyksiä.

Turkin vaatimuslista on kokonaisuudessaan seuraava:

  1. Turkin vaatimien ”terroristien” luovuttaminen Ruotsista Turkkiin. Turkin mukaan se on esittänyt vuodesta 2017 lähtien luovutuspyyntöjä, joihin ei ole vastattu positiivisesti.

  2. ”Terrorismin rahoittamisen” lopettaminen. Turkki sanoo Ruotsin hallituksen päättäneen antaa PKK:lle tukea 376 miljoonan dollarin edestä. Turkki vaatii tämän perumista.

  3. PKK:n aseistamisen lopettaminen. Turkin mielestä Ruotsin hallitus tarjoaa PKK:lle aseista ja sotavarusteita, ja vaatii tämän lopettamista.

  4. Turkin-vastaisten kieltojen ja pakotteiden poistaminen.

  5. Kansainvälinen yhteistyö terrorismia vastaan. Turkin mukaan Nato-maiden tulee tehdä ”korkean tason yhteistyötä” terrorismia vastaan. Maa vaatii Ruotsia konkreettisesti vakuuttamaan, että se ottaa Turkin turvallisuushuolet tosissaan.

Ruotsin ulkoministeriön mukaan listan kohdat sisältävät useita virheitä.

Ruotsi ei anna taloudellista tai sotilaallista tukea Koillis-Syyrian itsehallinnolle, kurdijärjestö SDC:lle, SDF-asejoukoille tai YPG:lle, kommentoi ulkoministeriö Aftonbladetille. Sen mukaan miljoonien summa, jota Turkki pitää tukena terrorismille, vastaa Ruotsin humanitaarisen avun määrää Syyrialle.

Listassa ei mainita Suomea, eikä Suomelle ole julkaistu vastaavia vaatimuksia.

Lue lisää: Turkki asettui yllättäen vastahankaan Nato-prosessissa – Taustalla on maan umpikujaan ajautunut sisäpolitiikka, sanoo tutkija

Kurdistanin työväenpuolue PKK on järjestö, jonka tavoite oli alun perin irrottaa aseellisesti Turkin itäisiä osia omaksi kurdivaltiokseen. Vaatimukset ovat sittemmin laimentuneet tavoittelemaan itsehallintoa ilman omaa valtiota.

Turkki, Yhdysvallat ja EU ovat julistaneet PKK:n terroristijärjestöksi sen aseellisen toiminnan vuoksi. Sen tytärjärjestö YPG toimii Syyriassa osana SDF-asejoukkoja, jotka pitävät hallussaan sisällissotaa käyvän maan koillisosia.

Turkin ja PKK:n väkivaltainen konflikti on jatkunut jo yli 30 vuotta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat