Entinen opetusministeri Riitta Uosukainen on huolestunut lukutaidon heikentymisestä ja hölmöjen muotisanojen yleistymisestä

Entinen opetusministeri ja puhemies Riitta Uosukainen uskoo Suomen koulutusjärjestelmän ongelmien syyn piilevän jatkuvassa muutosvimmassa.

Valtioneuvos Riitta Uosukainen työpöytänsä ääressä Imatralla. Hänellä on sylissään taidegraafikko Outi Heiskasen hänelle lahjoittama teos Matkapuhuja. Monet Uosukaisen muistoista liittyvät hänen kolmekymmentä vuotta kestäneeseen poliitikon uraansa.

17.6. 2:00 | Päivitetty 17.6. 6:08

Merkkipäivähaastatteluissa on tapana kysyä, mitä haastateltavalle kuuluu, joten aloitetaan sillä nytkin. Valtioneuvos ja eduskunnan pitkäaikainen puhemies Riitta Uosukainen vastaa puheluun kotoaan Imatralta.

Mitä kuuluu, Riitta Uosukainen?

”Kuule kiitos, minulle kuuluu täyttä elämää”, hän vastaa.

”Erilaista, mutta täyttä elämää.”

Takana on dramaattinen vuosi. Uosukainen sai toukokuussa 2021 sydänkohtauksen, ja hänelle tehtiin pallolaajennus. Puoli vuotta myöhemmin hänen aviopuolisonsa menehtyi. Uosukainen sanoo, että sen jäljiltä elämään on jäänyt valtaisa aukko.

Ei kuolema täytenä yllätyksenä tullut.

Toivo Uosukainen oli sairastanut Alzheimerin tautia usean vuoden ajan. Viimeiset kuukaudet kuluivat imatralaisessa hoivakodissa. Uosukainen muistelee, että vielä jouluna he lauloivat yhdessä virren Maa on niin kaunis.

Neljä päivää myöhemmin Topi nukkui pois.

”Ilman mitään kammotuksia”, Uosukainen kertoo.

”Se oli hyvin kaunis kuolema.”

Riitta Uosukainen on ammatiltaan äidinkielenopettaja. Siksi poliitikkona hänen sydäntään lähellä olivat erityisesti koulutukseen ja maanpuolustukseen liittyvät asiat.

YHDESSÄ oli eletty vahva ja monimuotoinen elämä. Monet muistoista liittyvät Uosukaisen kolmekymmentä vuotta kestäneeseen poliitikon uraan, jonka aikana hän toimi kaupunginvaltuutettuna, kansanedustajana, opetusministerinä ja lopulta Eduskunnan puhemiehenä.

Kokoomuksen presidenttiehdokkaanakin hän oli vuoden 2000 vaaleissa.

Mikä vallassa on häntä kiehtonut?

Uosukainen tuntuu hieman närkästyvän kysymyksestä. Hän sanoo, ettei hän vallan takia ole politiikassa mukana ollut. Kansanedustajaehdokkaaksi hän lähti, kun kansalaiset pyysivät, ja kokoomuksen oppositioasema raivostutti.

Ministerin viran Uosukainen näkee taas ennen kaikkea palvelustyönä, johon latinan kielen sanakin minister viittaa, ja puhemiehen tehtävänä on hänen mielestään toimia eduskunnan kapellimestarina, joka johdattelee – ei niinkään johda.

Entä ne presidenttihaaveet?

Uosukainen naurahtaa. Siihen ruljanssiin hän sanoo joutuneensa vahingossa ja pakon sanelemana, kun kokoomuksen ykköstykki Sauli Niinistö pitkän jahkailun jälkeen ilmoitti kieltäytyvänsä ehdokkuudesta.

”Siinä oli sellaista… suoraan sanottuna venkoilua.”

Ei Uosukainen silti sitä kiistä, ettei hän olisi halunnut vaikuttaa asioihin. Äidinkielenopettajana Uosukaisen sydäntä lähellä olivat erityisesti koulutukseen ja maanpuolustukseen liittyvät kysymykset.

Vielä vuosikymmen sitten Suomi oli PISA-vertailun tähtioppilas, jonka menestyksekkään koulutusjärjestelmän salaisuutta käytiin utelemassa ulkomaita myöten.

Sittemmin sijoitukset lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä ovat romahtaneet. Opetushallituksen viime vuonna tekemän tutkimusten mukaan lasten ja nuorten lukutaito on heikentynyt selvästi.

Mitä entinen opetusministeri kaikesta tästä ajattelee?

Uosukainen sanoo seuranneensa kehitystä huolestuneensa. Hän sanoo, että tuntee Suomen nykyisen koulutusjärjestelmän yksityiskohtia huonosti, mutta uskoo ongelmien syyn piilevän jatkuvassa muutosvimmassa: uudistuksesta on siirrytty toiseen, ennen kuin on edes selvää, miten edelliset toimet ovat vaikuttaneet.

Lukemiselle ja lukutaidolle ei ole annettu riittävästi arvoa.

”Se ei ole nyt muotia. Kaikki mahdolliset laitteet ja pelit sen sijaan ovat. Suomen kieli ja kirjallisuus pitäisi silti saada lasten elämään heti pienestä pitäen. Nyt niin ei todellakaan ole”, Uosukainen harmittelee.

Riitta Uosukainen kuvaa suhdettaan suomen kieleen intohimoiseksi. Rakkaus omaa äidinkieltä kohtaan näkyy myös huolena hölmöjen muotisanojen yleistymisessä. Ne ovat usein käyttötarkoitukseensa huonosti sopivia, ja särähtävät pahasti entisen äidinkielen lääninkouluttajan ja Vuoden puhujan korvaan.

OMAA suhdettaan Suomen kieleen hän kuvaa intohimoiseksi. Uosukainen oppi lukemaan omatoimisesti viisivuotiaana. Hän arvelee lukeneensa elämänsä aikana tuhansia kirjoja, ja on tullut siinä sivussa kirjoittaneeksi muutaman omankin.

Niistä tunnetuin lienee esikoisteos Liehuva liekinvarsi (1996), jonka eroottista kuvastoa ehdittiin kauhistella myös Helsingin Sanomien sivuilla.

”Niin ne ajat muuttuvat”, Uosukainen sanoo ja naurahtaa.

Rakkaus omaa äidinkieltä kohtaan näkyy myös huolena hölmöjen muotisanojen yleistymisessä. Ne ovat usein käyttötarkoitukseensa huonosti sopivia, ja särähtävät pahasti entisen äidinkielen lääninkouluttajan ja Vuoden puhujan korvaan.

Uosukainen aivan kiihtyy.

”Sanopa, minkä takia pitää puhua aikaikkunasta? Siis mikä ihmeen ikkuna? Haluaisin nähdä, missä ne ruudut ovat. Ja sitten on näitä tahtotiloja ja resilienssejä, ja narratiivit painelevat nextille levelille siellä ja täällä”, hän puuskahtaa.

Onneksi harmitukseen löytyy täsmälääke.

”Lukeminen”, Uosukainen ilmoittaa.

”Se tepsii aina.”

Kuka?

Riitta Uosukainen

  • Syntynyt Jääskessä 1942. Asuu Imatralla.

  • Kokoomuksen kansanedustaja 1983–2003, opetusministeri 1991–1994 ja Eduskunnan puhemies 1994–2003.

  • Humanististen tieteiden kandidaatti 1964, filosofian kandidaatti 1969 ja filosofian lisensiaatiksi 1970 Helsingin yliopistosta.

  • Lukuisia kunnianosoituksia ja ansiomerkkejä. Muun muassa Vuoden puhuja (1985), Lappeenrannan teknillinen korkeakoulun kunniatohtori (1999), Vuoden käyttäytyjä (2002), Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristi (2002), valtioneuvos (2004) ja Vapaudenristin ritarikunnan I luokan Vapaudenristi (2015).

  • Perheeseen kuuluu poika Antti ja lapsenlapset Sofia ja Alexander.

  • Täyttää 80 vuotta lauantaina 18. kesäkuuta. Ei vastaanottoa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat