Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg haluaa länsimaiden olevan varovaisempia taloussuhteissaan itsevaltaisten maiden kanssa

HS haastatteli Stoltenbergiä Brysselissä. Hän sanoo olevansa yhä sitoutunut siihen, että Suomi ja Ruotsi pääsisivät nopeasti jäseniksi, mutta muistuttaa Turkin olevan tärkeä jäsenmaa Natolle.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg aloitti Naton pääsihteerinä 2014. Hänen kautensa piti päättyä tämän vuoden lokakuussa, mutta jäsenmaat halusivat hänen jatkavan vielä vuoden. Stoltenberg oli jo nimitetty Norjan keskuspankin pääjohtajaksi.

26.5. 2:00 | Päivitetty 26.5. 7:07

Bryssel

Venäjä käyttää energiaa aseenaan, ja Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan länsimailla on tästä opittavaa. Vastaavanlaista riippuvuutta autoritääriseen eli itsevaltaisesti johdettuun maahan ei pidä enää päästää syntymään, ei energiassa, ei raaka-aineissa eikä teknologiassa.

”Olen kannattanut vahvasti vapaakauppaa ja globalisaatiota, koska se merkinnyt edistystä ja vaurautta. Mutta samaan aikaan on ymmärrettävä, että taloudellisilla päätöksillä on turvallisuuspoliittisia seurauksia, ja ne on otettava huomioon päätöksenteossa, etenkin jos ollaan tekemisissä autoritääristen maiden kanssa”, Stoltenberg sanoo.

HS haastatteli Stoltenbergia Naton päämajassa Brysselissä keskiviikkona yhdessä yhdentoista muun eurooppalaismedian kanssa.

”On kai jo ilmiselvää, että nykyinen riippuvuus venäläisestä maakaasusta ei ole hyväksi. Eikä yliriippuvuus muistakaan raaka-aineista, jotka tulevat autoritäärisistä maista.”

Myös teknologiassa länsimaiden pitäisi olla Stoltenbergin mukaan varovaisempia. Rauhanomaisessa ja siviilitarkoituksissa tehdyssä tieteellisessä yhteistyössä saatetaan jakaa kriittistä tietoa esimerkiksi tekoälystä ja kvanttitietokoneista ja antaa vastapuolelle sotilaallisia työkaluja uhata länsimaita.

”Uudet asejärjestelmät ovat esimerkiksi tekoälyllä varustettuja drooneja, kasvojentunnistamiseen perustuvia järjestelmiä ja autonomisia järjestelmiä. Ne ovat vaarallisia.”

Raaka-aineiden ja teknologian lisäksi Stoltenberg on huolissaan siitä, että autoritääriset maat saavat otteen kriittisestä infrastruktuurista. Kiina on ymmärtänyt esimerkiksi puhelinverkkojen, satamien ja lentoasemien merkityksen investoidessaan Afrikkaan ja muihin maihin sekä laittaessaan voimia 5G-matkapuhelinteknologian kehitykseen.

”Meillä pitää olla taloussuhteet myös autoritääristen maiden kanssa, mutta meidän on otettava huomioon turvallisuus. Vapaus on tärkeämpää kuin vapaakauppa, ja arvojen puolustaminen on tärkeämpää kuin voiton tekeminen. Meidän on oltava varovaisia, miten pitkälle menemme.”

Stoltenbergin puheessa on paljon samaa, mitä kuulee myös EU-yhteyksissä. Päivän termi on strateginen autonomia eli se, miten olla riippumaton muista toimijoista esimerkiksi puolustuksessa ja taloudessa.

”Tavoitteenani on yhä nopea prosessi, vielä ei ole liian myöhäistä.”

Nato elää historiallisia hetkiä: Venäjän hyökättyä Ukrainaan puolustusliitto on jälleen löytänyt tarkoituksensa, ja yhteistyö Euroopan ja Yhdysvaltain välillä sujuu hyvin. Kaksi uutta jäsentä, Suomi ja Ruotsi, ovat jättäneet jäsenhakemuksen.

Kesäkuun lopussa on Madridin huippukokous, jossa Naton olemassaolon määrittelevä strateginen konsepti uudistetaan Ukrainan sodan jälkeiseen aikaan. Aiemmassa vuodelta 2010 olevassa paperissa Venäjä lasketaan vielä strategiseksi kumppaniksi, Kiinaa ei mainita lainkaan ja ilmastonmuutoskin ohitetaan vain lyhyesti.

Suomi ja Ruotsi jättivät viime viikolla Nato-hakemuksensa, mutta Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan vastustaa maiden hyväksymistä Naton jäseniksi. Suomen ja Ruotsin delegaatiot olivat keskiviikkona Ankarassa neuvottelemassa, olisiko umpisolmu aukaistavissa.

Jens Stoltenberg vastaanotti Suomen Nato-hakemuksen 18. toukokuuta suurlähettiläs Klaus Korhoselta (vas.). Ruotsin hakemuksen jätti suurlähettiläs Axel Wernhoff (oik.)

”Olen keskustellut Suomen ja Ruotsin poliittisen johdon kanssa sekä ollut läheisessä kontaktissa Turkkiin ja muihin Nato-maihin. Tavoitteenani on yhä nopea prosessi, vielä ei ole liian myöhäistä”, Stoltenberg sanoo.

Lue lisää: Suomen, Ruotsin ja Turkin edustajat neuvottelivat Nato-kiistasta – UM: ”Vuoro­puhelun sovittiin jatkuvan”

Lue lisää: Turkin vastustus repi Suomen Nato-jäsenyyden etenemisen aikataulun täysin auki: Tästä on kyse

Stoltenberg alleviivaa kuitenkin sitä, että Turkki on tärkeä Naton jäsen, jonka huolet turvallisuudesta otetaan vakavasti.

”Turkki on mukana Naton operaatiossa Irakissa varmistamassa, että Isis ei palaa valtaan. Operaatio on hyvin riippuvainen Turkissa sijaitsevan infrastruktuurin käytöstä.”

Stoltenbergin mukaan Turkki on kärsinyt terrorismista paljon – pääsihteeri on juuri lähettänyt surunvalittelunsa Turkin hallitukselle kuultuaan keskiviikkona, että viisi turkkilaissotilasta kuoli Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n taistelijoiden iskussa Pohjois-Irakissa.

Stoltenbergin mukaan hänen velvollisuutensa pääsihteerinä on tunnistaa jäsenten turvallisuushuolet ja yrittää ratkaista ne niin, että Naton kaikkein tärkein tehtävä eli jäsenmaiden suojelu ja puolustaminen onnistuvat. Samaan aikaan liittokunnan täytyy pystyä kutsumaan Suomi ja Ruotsi jäseniksi, laajentumaan ja jatkamaan avointen ovien politiikkaansa.

Naton laajenemisissa on Stoltenbergin mukaan käynyt aiemminkin niin, että vanhoilla jäsenmailla on ollut huolenaiheita, jotka on lopulta ratkaistu.

”Meidän täytyy olla valmiita siihen, että tämä jatkuu pitkään.”

Venäjän hyökkäys Ukrainaan kolme kuukautta sitten ei tullut yllätyksenä, Stoltenberg sanoo.

”Mitään sotilasoperaatiota ei ole koskaan tiedetty etukäteen niin hyvin kuin sitä. Me jaoimme jo syksyllä tiedustelutietoa, jossa ennustettiin, mitä tulee tapahtumaan.”

Natolla on hänen mukaansa kaksi tehtävää sodassa: tarjota tukea Ukrainalle ja estää sodan leviäminen. Naton standardien mukaisia moderneja aseita on viety Ukrainaan huomattavia määriä, minkä lisäksi ukrainalaisille on tarjottu koulutusta niiden käyttöön.

”Meidän täytyy olla valmiita siihen, että tämä jatkuu pitkään. Myös ammusten, polttoaineen ja varaosien tarve on suurta.”

Stoltenbergin mukaan Natolla on velvollisuus toimia niin, ettei sota laajene Naton ja Venäjän väliseksi.

Puolustusliitto on vahvistanut läsnäoloaan itäisessä Euroopassa, jossa on nyt 40 000 sotilaan joukot suorassa Naton komennossa, ilma- ja merivoimilla vahvistettuina. Stoltenberg uskoo Naton läsnäolon alueella kasvavan Madridin huippukokouksen päätösten jälkeen.

”Nato mukautuu maailman muutoksen.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat