Pekka Haaviston matkalla Washingtonissa jopa sisustus muistutti Turkin varjosta Suomen Nato-hakemuksen yllä

Suomen ja Yhdysvaltain ulkoministerit uskovat neuvottelujen Turkin kanssa ”etenevän” ennen kesäkuun Nato-huippukokousta.

27.5. 11:28 | Päivitetty 28.5. 8:56

Washington

Pahaenteinen hahmo tuijotti Suomen ja Yhdysvaltain ulkoministerejä juhlallisen salin seinältä Washingtonissa, vyöllään pitkä ja käyrä miekka.

Se oli turkkilaisjohtoiseen Osmanien valtakuntaan kuuluneen Tunisian hallitsija Muhammad III as-Sadiq. Tilaa hallitseva kookas maalaus on lahjoitettu Yhdysvalloille vuonna 1865.

Asettelu Yhdysvaltain ulkoministeriön lehdistösalissa tuntui aika osuvalta, koska tilaisuutta varjostivat Turkin työntämät kapulat Suomen ja Ruotsin Nato-rattaisiin.

Turkkilaisjohtoiseen Osmanien valtakuntaan kuuluneen Tunisian hallitsija Muhammad III as-Sadiq maalauksessa vuodelta 1865 Yhdysvaltain ulkoministeriön lehdistösalin seinällä.

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken ei maininnut Turkkia oma-aloitteisesti, vaikka se kiinnosti toimittajia selvästi eniten, mutta hän vastasi sentään aihetta koskeviin kysymyksiin. Blinken korosti, että vaikka myös Yhdysvallat keskustelee asiasta suoraan Turkin kanssa, kyse on ennen kaikkea Turkin, Suomen ja Ruotsin keskinäisestä asiasta.

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) korosti omassa puheenvuorossaan, että Suomi ottaa jokaisen Naton jäsenmaan mahdolliset huolet vakavasti ja jatkaa auliisti keskusteluja asiasta. Suomi ja Ruotsi neuvottelivat Turkin kanssa viimeksi keskiviikkona, ja edessä lienee viikkojen vääntö.

Sekä Blinken että Haavisto sanoivat kuitenkin suhtautuvansa toiveikkaasti siihen, että Naton huippukokouksessa Madridissa 29.–30. kesäkuuta Turkin nostama ongelma on hälvennyt ellei kadonnut.

”Odotamme, että asiassa päästään eteenpäin sen alla ja sen aikana”, Blinken vastasi kysymykseen aiheesta.

”Varmasti suurin osa Nato-maista toivoisi, että tämä ongelma on silloin jo ratkaistu”, Haavisto sanoi suomalaistoimittajille varsinaisen lehdistötilaisuuden jälkeen.

Turkki uhkaa estää Suomen ja Ruotsin jäsenyyden sotilasliitossa veto-oikeudellaan, jos ne eivät lakkaa tukemasta Turkin terroristisina pitämiä kurdijärjestöjä – joskin on käynyt selväksi, että Turkki näkee asiassa paljon enemmän vikaa Ruotsissa kuin Suomessa.

Turkkilaisamerikkalainen politiikantutkija Soner Çağaptay arveli vastikään HS:n haastattelussa, että Turkki saattaisi jopa irrottaa Suomen vaatimuksistaan ja kohdistaa ne lopulta vain Ruotsiin.

Lue lisää: Yhdysvaltalais­tutkija: Turkki saattaa luopua Suomea koskevista vaatimuksista ja lisätä painetta Ruotsille

”On varmaan vähän erilaisia huomioita Ruotsin tilanteesta ja Suomen tilanteesta. En halua näitä kovin paljon tässä eritellä, koska olemme yhdessä, yhtä aikaa, hakeneet Nato-jäsenyyttä”, Haavisto vastasi HS:lle.

”Kyllä täälläkin nähtiin, että Suomen ja Ruotsin pitäisi edetä yhtä jalkaa tässä prosessissa ja saada vihreä valo kaikilta Naton nykyisiltä jäsenmailta myöskin yhtä aikaa.”

Haavisto myönsi suomalaistoimittajille, että asian venyminen aiheuttaa jossain määrin huolta, koska vaikka Yhdysvallat ja eräät muutkin Naton jäsenmaat ovat luvanneet Suomelle tukea Venäjän mahdollisen aggression varalta ennen jäsenyyden ratifiointia, kyse ei ole yhtä sitovasta sotilastuesta kuin jäsenyys lopulta tarjoaa.

”Yhdysvallat myöskin kysyi, mitä he voivat tehdä enemmän Suomen turvallisuuden eteen tässä väliaikana, tänä harmaana jaksona. Me kerroimme, ettei meillä ole mitään huolia tällä hetkellä. Raja on rauhallinen. Emme näe hybridiongelmiakaan. Mutta jos tulee jotain, nopeus reagoida on tärkeä asia, ja täällä ymmärretään se erittäin hyvin.”

Suomen valtiojohtoa on ravannut Washingtonissa tänä keväänä harva se viikko. Viimeksi viime viikolla Sauli Niinistö oli jo toista kertaa tänä vuonna presidentti Joe Bidenin vieraana Valkoisessa talossa.

”Kyllä tämä varmaan on viesti Yhdysvalloilta, että nyt halutaan kiinnittää huomiota Suomen ja Ruotsinkin tilanteeseen”, Haavisto kommentoi tiivistä tahtia.

Haavisto tapasi kolmen päivänsä aikana Washingtonissa muun muassa kahdeksan senaattoria sadan jäsenen senaatista, joka ratifioi Yhdysvaltain puolesta uudet Nato-jäsenyydet.

”Tuli hyvin tärkeä viesti, että 82 senaattoria on vedonnut presidentti Bideniin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksen puolesta”, Haavisto sanoi.

”Naureskelimmekin sille, että näköjään Suomen asia on ainoa, joka yhdistää Washingtonissa puoluerajojen yli.”

Haaviston ohjelmassa oli muutakin kuin Nato-keskusteluja. Blinkenin kanssa hän keskittyi myös Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan. Lisäksi hän tapasi esimerkiksi Yhdysvaltain Iranin- ja Jemenin-erityisedustajat sekä Venäjä-asiantuntija Fiona Hillin.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat