Turkilta on tullut Suomelle viime vuosina yhdeksän luovutuspyyntöä – kaksi henkilöä luovutettu

”Turkin pyynnöissä on viittauksia terrorismirikoksiin”, kerrotaan oikeusministeriöstä.

Suomi on saanut Turkilta yhdeksän luovutuspyyntöä viimeisen reilun kolmen vuoden aikana. Oikeusministeriön mukaan näistä tapauksista kahdessa on tehty myönteinen ratkaisu eli päätetty, että henkilö luovutetaan Turkkiin. Kuudessa tapauksessa luovutuksesta on kieltäydytty. Yksi luovutuspyynnöistä on vielä käsittelyssä.

25.5. 16:40

Suomi on saanut Turkilta yhdeksän luovutuspyyntöä viimeisen reilun kolmen vuoden aikana. Oikeusministeriön mukaan näistä tapauksista kahdessa on tehty myönteinen ratkaisu eli päätetty, että henkilö luovutetaan Turkkiin. Kuudessa tapauksessa luovutuksesta on kieltäydytty. Yksi luovutuspyynnöistä on vielä käsittelyssä.

STT pyysi oikeusministeriöltä tietoja viime vuosien luovutuspyynnöistä Turkilta. Ministeriö selvitti pyynnöt vuodesta 2019 lähtien.

Turkki vastustaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on syyttänyt maita muun muassa ”terroristien majoittamisesta”.

Fethullah Gülen

Turkin oikeusministeriön mukaan Suomi ja Ruotsi olisivat kuluneen viiden vuoden aikana hylänneet Turkin pyynnöt luovuttaa 33 ihmistä, joita Turkki pitää joko kurdijärjestö PKK:n ja tai Yhdysvalloissa asuvan turkkilaissaarnaajan Fethullah Gülenin liikkeen kannattajina.

Turkissa PKK:ta ja Gülen-liikettä pidetään terroristijärjestöinä, Euroopan unionissa vain PKK:ta.

Hallitusneuvos Merja Norros oikeusministeriöstä ei ota kantaa siihen, ovatko luovutuspyynnöt Suomelle kohdistuneet henkilöihin, jotka ovat Gülen-liikkeen tai PKK:n jäseniä. Osa Turkin pyynnöistä on kuitenkin sen omien perustelujen mukaan liittynyt terrorismiin.

”Turkin pyynnöissä on viittauksia terrorismirikoksiin”, Norros sanoo.

Vielä käsittelyssä oleva pyyntö on ministeriön mukaan tehty aiemmin tänä vuonna, jo hyvän aikaa ennen Suomen päätöstä hakeutua sotilasliitto Natoon jäseneksi.

”Luovutuksiin liittyen ei ole havaittu muutoksia Suomen Natoon hakeutumisen takia”, Norros toteaa.

Jo ratkaistut tapaukset ovat vuosilta 2019–2021.

Oikeusministeriö tekee päätökset luovutuksista keskusrikospoliisin (KRP) luovutustutkinnan ja korkeimman oikeuden (KKO) lausunnon perusteella.

Luovutuspyyntö liittyy valtioiden väliseen rikosoikeudelliseen yhteistyöhön. Luovutuspyyntö voidaan tehdä, jos rikoksesta epäilty tai siitä tuomittu halutaan oikeudenkäyntiä tai rangaistuksen suorittamista varten toisesta maasta omaan maahan.

Suomen ja Turkin välillä on voimassa Euroopan neuvoston luovutussopimus vuodelta 1957. Siinä on määrätty luovuttamisen edellytyksistä.

Keskeinen edellytys on kaksoisrangaistavuus, eli esimerkiksi Suomi ei voi luovuttaa Turkille henkilöä, jos teko ei ole rangaistava myös Suomessa. Norroksen mukaan osaan viime vuosina tehdyistä kielteisistä päätöksistä on päädytty siksi, että teko ei ole Suomessa rangaistava.

”Yleisesti ottaen kaksoisrangaistavuuden edellytys on tietenkin merkittävä juridinen syy, miksi henkilöä ei luovuteta.”

Lisäksi rikoksen, josta henkilöä epäillään, pitää olla niin vakava, että siitä seuraa vähintään vuosi vankeutta.

Myös Suomen kansalaisuus estää henkilön luovuttamisen. Kaksoiskansalaisuus lasketaan Suomen kansalaisuudeksi tässä yhteydessä.

”Suomen kansalaisuus on ehdoton kieltäytymisen peruste”, Norros kertoo.

Yleensä luovutuspyyntöön vastaaminen kestää Norroksen mukaan muutamia kuukausia.

”Jos joudutaan hankkimaan lisäselvityksiä, tämä voi kestää pidempään.”

Norroksen mukaan niissä tapauksissa, joissa luovutus on päätetty tehdä, henkilöt ovat päätyneet Turkin viranomaisille.

Abdullah Öcalanin kuvalla varustettu lippu liehui mielenosoituksessa Lontoossa toukokuussa.

Turkin virallisen Anadolu-uutistoimiston mukaan Gülen-liikkeen ja PKK:n kannattajat ”väärinkäyttävät” turvapaikkapolitiikkaa Suomessa. Sen mukaan Gülen-liike, jota Turkki pitää syyllisenä vuoden 2016 sotilasvallankaappausyritykseen Turkissa, on perustanut Suomessa kulttuurikeskuksen, koulun sekä kaksi päiväkotia.

Turkkia myös harmittaa, että Suomessa kurdien mielenosoituksissa ja tapahtumissa kannetaan PKK:n johtajan Abdullah Öcalanin kuvia ja että Suomessa tätä pidetään ilmaisunvapauteen kuuluvana. Turkissa Öcalanin kuvien kantamisesta julkisesti voi saada syytteet terrorismipropagandasta. Turkin ja PKK:n väkivaltainen konflikti on jatkunut jo yli 30 vuotta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat