EU:n ilmasto­paketista hyviä ja huonoja uutisia Suomelle: Talvi­merenkulku saamassa poikkeuksia, mutta kaasuautojen valmistus loppumassa

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan mukaan talvimerenkulun poikkeukset tuovat kymmenien miljoonien eurojen säästöt verrattuna aiempaan ehdotukseen.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka kertoi liikenteen ilmastotoimien neuvotteluista tiedotustilaisuudessa tiistaina.

31.5. 12:53 | Päivitetty 31.5. 16:18

Suomi on saamassa osan tavoitteistaan läpi, kun Euroopan unionin jäsenmaat neuvottelevat valtavan ilmastopaketin liikennettä koskevista ehdotuksista.

Erityisesti Suomen esillä pitämä talvimerenkulku on saamassa poikkeuksia, kertoi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) tiedotustilaisuudessa tiistaina. Toisaalta Suomi ei ole juuri saanut tukea biokaasuautojen huomioimiselle.

EU-komissio teki viime kesänä ilmastotoimista ehdotuksen, jossa se ei ottanut huomioon eri maiden erilaisia olosuhteita. Niihin on pitänyt yrittää vaikuttaa vasta ehdotuksen julkistamisen jälkeen.

Jos Suomen olosuhteita ei huomioitaisi millään tavalla, ministeriön arvion mukaan ilmastotoimien kustannukset meriliikenteelle Suomessa olisivat 300–600 miljoonaa euroa vuosina 2026–2030. Nyt näköpiirissä olevat poikkeukset muuttaisivat tätä.

”Puhutaan noin kymmenien miljoonien eurojen kustannusvaikutuksista, jotka koituisivat hyväksemme”, Harakka kertoi tiistaina.

Varmimmalta poikkeuksen saaminen näyttää, kun puhutaan meriliikenteen vaihtoehtoisista polttoaineista.

Käytännössä meriliikennettä velvoitetaan jatkossa käyttämään uusiutuvia ja vähähiilisiä polttoaineita. Matkustaja- ja konttialuksien tulee käyttää satamassa maasähköä vuodesta 2030 lähtien.

Suomi teki talvimerenkulun huomioimisesta ehdotuksen, joka sai Harakan mukaan jäsenvaltioilta ”mittavaa tukea”.

Asia on esillä torstaina EU:n liikenneneuvostossa. Puheenjohtajamaa Ranska ehdottaa talvimerenkululle poikkeuksia.

”Toki määräaikaisina. Se tarkoittaa myös sitä, että seuraajillani on jonkin verran työtä tämän tuloksen voimassapitämiseksi”, Harakka sanoi.

Toinen talvimerenkulkuun liittyvä asia on meriliikenteen mahdollinen päästökauppa. Tätä käsitellään vasta kesäkuun lopussa EU:n ympäristöneuvostossa, joten vaikuttaminen on vielä kesken.

”Kun tätä asiaa on selitetty, joka kierroksella on lisää ymmärrystä on saatu ja nyt näyttää siltä, että riittävästi”, Harakka sanoi.

Harakka piti jo ”merkittävänä voittona” sitä, että EU-parlamentin ympäristövaliokunta kannatti talvimerenkulun huomioimista päästökaupassa vuoden 2029 loppuun asti.

Toisaalta Suomen tavoite kaasuautojen käyttämisestä tulevaisuudessakin ei näytä toteutuvan.

Komission esityksen myötä polttomoottori- ja kaasuautojen sekä ladattavien hybridien valmistus loppuisi käytännössä vuonna 2035. Suomi vastustaa tätä kaasuautojen osalta, mutta ei ole saanut juuri jäsenmailta tukea.

Muista liikenteen ilmastotoimista Harakka nosti esiin ehdotuksen, jonka tavoitteena olisi lisätä esimerkiksi autojen sähkölatausasemia.

Harakan mukaan uudessa ehdotuksessa on nyt huomioitu Suomen harvaan asutut alueet muun muassa latausinfran rakentamisen tiheydessä, teknisissä vaatimuksissa ja aikataulussa.

EU pyrkii vähentämään hiilidioksidipäästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Liikenteen ja myös lämmityksen uudet päästövähennykset oli tarkoitus hoitaa laajentamalla EU:n päästökauppaa, mutta sen toteutuminen sekä liikenteessä että lämmityksessä on ollut kevään aikana epävarmaa.

”Näiden osalta jännitys voi säilyä aivan viime metreille asti”, Harakka sanoi tiistaina.

Päästökauppa tekisi fossiilisista polttoaineista kalliimpia ja loisi paineen siirtyä vähäpäästöisempiin vaihtoehtoihin.

Lue lisää: Poltto­aineen hintaa nostava liikenteen päästö­kauppa on kovassa vasta­tuulessa EU:ssa – käsillä ovat ratkaisevat viikot

EU:n puheenjohtajamaa Ranska on halunnut jäsenmaiden löytävän yhteisen näkemyksen vielä sen puheenjohtajakaudella eli kesäkuun loppuun mennessä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat