Yhdysvaltalais­tutkija: Turkki saattaa luopua Suomea koskevista vaatimuksista ja lisätä painetta Ruotsille

Suomi on yhdysvaltalaistutkija Soner Çağaptayn mukaan vain sijaiskärsijä Turkin ensisijaisesti Yhdysvaltoja ja Ruotsia koskevissa tavoitteissa.

Turkin ja Yhdysvaltojen presidentit Recep Tayyip Erdoğan ja Joe Biden kohtasivat Nato-maiden johtajien kokouksessa Brysselissä kesäkuussa 2021.

27.5. 13:04

Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenilla on keskeinen rooli, kun Turkkia ja sen presidentti Recep Tayyip Erdoğania taivutellaan hyväksymään Suomen ja Ruotsin kiinnostus liittyä sotilasliitto Naton jäseniksi.

Näin arvioi yhdysvaltalaisen The Washington Institute for Near East Policy -ajatushautomon Turkkia koskevan tutkimuksen johtaja Soner Çağaptay HS:n haastattelussa.

Hänen mukaansa Turkin Suomea ja Ruotsia koskevat vaatimukset kohdistuvat ensisijaisesti Yhdysvaltoihin ja toissijaisesti Ruotsiin. Suomi on hänen mukaansa mukana vain sijaiskärsijänä.

”Uskon, että Turkki saattaa jopa irrottaa Suomen näistä vaatimuksista, koska Suomi ei ole sille niin ongelmallinen”, Çağaptay arvioi.

Tällainen päätös voisi aiheuttaa aikaisempaa enemmän sekaannusta ja eripuraa Naton sisällä, mistä Turkki voisi yrittää hyötyä.

The Washington Institute -tutkimuslaitoksen Turkkia koskevan tutkimuksen johtaja Soner Çağaptay.

Suomen Nato-hakemus on jälleen yksi keskustelunaiheista tänään perjantaina, kun ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) tapaa Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin Washingtonissa illalla Suomen aikaa.

Viime viikon torstaina Washingtonissa vieraili presidentti Sauli Niinistö Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin kanssa. He tapasivat Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin.

Toisin kuin Suomi, Ruotsi nähdään Turkin johdossa Çağaptayn mukaan oikeasti ongelmana.

Sekä terroristijärjestöksi määritellyn Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n verkostojen toiminta Ruotsissa että Ruotsin yhteistyö PKK:n sisarjärjestön, Syyriassa taistelevan kurdijärjestö YPG:n kanssa, näyttävät Çağaptayn mukaan ”Ankaran silmissä todella huonolta”.

Lue lisää: Ruotsi oli ensimmäinen länsimaa, joka listasi PKK:n terroristeiksi – Euroopassa Turkin ykkös­vihollinen on leimattu terroristi­järjestöksi hapuilevin askelin

Hän uskookin, että ilman mitään myönnytyksiä Turkille Ruotsin voi olla vaikea päästä Naton jäseneksi.

”Erdoğan haluaa ainakin, että Ruotsi purkaa suhteitaan YPG:n kanssa ja ehkä nimittää sen terroristiseksi toimijaksi. Turkki haluaa käyttää Ruotsia varoittavana esimerkkinä sekä nykyisille että mahdollisille tuleville jäsenmaille siitä, että ei ole hyväksyttävää pitää yllä suhteita YPG:n kanssa, jos pitää PKK:ta terroristijärjestönä.”

Çağaptayn mukaan yhtenä tavoitteena Turkilla lienee lisätä Naton sisällä painetta, jotta muutkin sotilasliiton jäsenmaat kuin vain se julistaisivat YPG:n terroristijärjestöksi.

”Saa nähdä, tuleeko Turkki saamaan tämän läpi, mutta pyrkimys siihen on varmasti kova”, Çağaptay sanoo.

”Tämä saa Erdoğanin näyttämään johtajalta, joka on valmis käymään kauppaa millä vain.”

Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään Ruotsista. Myös esimerkiksi Yhdysvallat tekee Syyriassa yhteistyötä YPG:n kanssa. Alunperin Yhdysvallat perusteli Turkille suhdetta YPG:n kanssa vain strategisena väliaikaisratkaisuna ja välttämättömänä pahana osana Isisin vastaista taistelua. Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että ratkaisu ei ollut aivan niin väliaikainen kuin vuonna 2014 annettiin ymmärtää.

”Turkki haluaa tehdä tästä ennakkotapauksen myös Yhdysvaltojen kanssa, joka on ylläpitänyt suhteitaan YPG:een jo lähes vuosikymmenen ajan”, Çağaptay sanoo.

Tämän lisäksi Erdoğanin tavoitelistalla lienee paluu Yhdysvaltojen hävittäjäohjelmaan, mikä mahdollistaisi sille F-16-hävittäjien hankkimisen.

”Turkki haluaa hankkia uusia F-16-hävittäjiä, mikä on kuitenkin torpattu Yhdysvaltojen kongressissa erityisesti senaattori Bob Menendezin vastustuksen vuoksi. Erdoğan ehkä aikoo ilmoittaa Bidenille, että jos soitat minulle ja lupaat, että Menendez poistaa vetonsa ja antaa Turkin saada F-16 -hävittäjät, sitten poistan oman vetoni Ruotsin osalta.”

Çağaptayn mukaan Erdoğan odottaa tilanteessa selvästi jonkinlaista tapaamista tai puhelua Bideniltä.

”Tilanne voisi laueta, jos tällainen puhelinsoitto järjestyisi ennen Naton huippukokousta [kesäkuussa Madridissa] tai vaihtoehtoisesti jonkinlainen tapaaminen huippukokouksen aikana. Jos mitään sellaista ei tule, tilanne voi kääntyä hyvinkin vaikeaksi.”

Turkin ja Yhdysvaltojen suhteet ovat viime vuosina sekä diplomaattisella että käytännön tasolla lähentyneet. Vaikka Çağaptay uskookin Suomen ja Ruotsin lopulta pääsevän Naton jäseniksi, on Turkin viimeaikainen toiminta iso kolaus sen länsisuhteille.

”Washingtonissa moni on sanonut, että jos Erdoğan kanssa tekee läheistä yhteistyötä, siitä tulee vain ongelmia. Nyt he voivat todeta, että mitä me sanoimme”, hän sanoo.

”Vaikka moni arvostaakin Turkin tuomaa lisäarvoa Natolle, tämä saa Erdoğanin näyttämään johtajalta, joka on valmis käymään kauppaa millä vain. Hän ei jaa samoja arvoja tai turvallisuushuolia muun Naton kanssa, vaan tekee mitä vain vahvistaakseen omaa asemaansa.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat