EU kielsi Suomea sulkemasta itä­rajaansa kokonaan kriisi­tilanteessakaan – Marin keskusteli asiasta komission puheen­johtajan kanssa ja sai ymmärrystä

Brysselissä huippukokoukseen osallistunut Marin keskusteli itärajasta EU:n komission puheenjohtajan kanssa.

Pääministeri Sanna Marin osallistui maanantaina EU:n huippukokoukseen Brysselissä.

31.5. 13:00 | Päivitetty 31.5. 17:57

Pääministeri Sanna Marin (sd) kävi tiistaina EU:n komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa keskustelun Suomen itärajan turvallisuudesta.

HS:n tietojen mukaan Marinin pyrkimys oli saada mahdollisimman korkealta tasolta selvyys, voiko Suomi keskeyttää turvapaikkahakemusten käsittelyn tai jopa sulkea ainakin itärajansa kokonaan tilanteessa, jossa Suomen rajan yli alkaa tulla massiivisia määriä turvapaikanhakijoita häirintätarkoituksessa.

Marin osallistui tiistaina EU:n huippukokoukseen Brysselissä.

Marin sanoi kokouksen jälkeen, että keskustelu jatkuu ”kabinettien välillä”.

”Uskoisin, että tähän ratkaisuja löydetään. Ainakin komission poliittisella taholla tuntui olevan ymmärrystä tällaisen tilanteen vakavuuteen.”

Marin kertoi kuvanneensa von der Leyenille rajan tilannetta sekä mahdollisia hybridivaikuttamisen keinoja, joita rajalle voitaisiin kohdentaa. Esimerkkejä on nähty eri puolilla Eurooppaa.

Suomessa on valmisteilla kolme lakia, joilla pyritään vahvistamaan itärajan turvallisuutta. Lakien uudistamisella pyritään estämään tilanteet, joissa vieras valtio masinoi turvapaikanhakijoita Suomen rajan yli.

Kysymys on hyvin monimutkainen, sillä kansainvälisten sopimusten lisäksi Suomea velvoittaa myös EU-lainsäädäntö. Sen mukaan jäsenvaltioilla on selkeä velvoite käsitellä sen rajalla, alueella tai kauttakulkualueella tehty kansainvälistä suojelua koskeva hakemus.

Sopimukset on kuitenkin tehty aikana, jolloin maat eivät käyttäneet hyväkseen muuttoliikettä hyväksi poliittisiin tarkoitusperiin pyrkiessään häiritsemään toista maata tai esimerkiksi EU:n yhtenäisyyttä.

Puola, Liettua ja Latvia joutuivat hybridivaikuttamisen kohteiksi viime vuoden lopulla, kun Valko-Venäjältä ohjattiin tuhansia ihmisiä naapurimaiden rajoille hakemaan turvapaikkaa.

Puola, Liettua ja Latvia pysäyttivät turvapaikanhakijat rajoille osin piittaamatta EU:n linjauksista. EU ei ole varsinaisesti nostanut äläkkää maiden toimista kriisitilanteessa. Myös Kreikka on käytännössä sulkenut Turkin-vastaisen rajansa.

Lue lisää: Hybridi­vaikuttamisen asian­tuntija Puolan rajan tapahtumista: ”Käynnissä on hirvittävän tärkeä testi”

Lue lisää: Salakuljettajat myivät turvallista reittiä Eurooppaan, mutta Youssef jätettiin harhailemaan metsään kasvot verta vuotaen: ”Kaikki olikin valhetta”

Lue lisää: Kreikka sai valmiiksi aidan Turkin rajalle: video näyttää rakennelman, jonka on määrä estää Afganistanista tulevien siirtolaisten pääsy maahan

Suomen itäraja on myös EU:n ulkoraja.

Suomi haluaa toimia EU:n säännösten mukaan eikä siis ainakaan toistaiseksi ole esittämässä lakia, joka olisi selvästi niiden vastainen.

Asiasta on keskusteltu EU:n virkamiesten kanssa, mutta vielä ei ole löytynyt keinoa, jolla hybridivaikuttamista voisi estää kokonaan.

EU:ssa kuitenkin asiat usein toimivat niin, että kun poliittinen tahtotila syntyy korkealla poliittisella tasolla, myös pykälät löytyvät tai joustavat.

Suomi haluaisi lakiinsa tiukemman kirjauksen kuin EU on virkamiestasolla toistaiseksi sallinut tai ainakin vankkaa selkänojaa tiukoille toimille, jos Suomeen kohdistuu johdettua massasiirtolaisuutta.

Marinin keskustelun päämäärä onkin löytää nyt mahdollisimman korkealta poliittiselta tasolta jokin EU:n hyväksymä ratkaisu, joka sallisi tehokkaan keinot sitä vastaan, että maahanmuuttoa käytettäisiin häirintätarkoituksessa.

Jos ratkaisua ei löydy, Suomenkin kohdalla voi käydä niin, että raja laitetaan tosi paikan tilanteessa kiinni eikä EU sano silti mitään.

Suomi on aikaisemmin esittänyt komissiolle vaihtoehtoa, että hybridivaikuttamistilanteessa turvapaikkahakemukset ohjattaisiin johonkin Suomen ulkomailla sijaitsevaan lähetystöön.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että tämä vaihtoehto ei ole toteutumassa.

Myös tähän sisältyy iso joukko vaikeuksia kuten se, miten turvapaikanhakijoiden nykyiset oikeudet muun muassa erilaisiin palveluihin ja rahalliseen tukeen toteutuisi.

Nykyisen lain mukaan turvapaikkaa voi hakea vain Suomesta. Palveluista vastaavat vastaanottokeskukset. Palveluihin kuuluvat majoitus, vastaanotto- tai käyttöraha, välttämättömät sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut, tulkki- ja käännöspalvelut sekä työ- ja opintotoiminta.

Turvapaikanhakijat eivät voi saada nykyisin palveluja ulkomailla.

EU on pitänyt kiinni siitä, että ainakin yksi raja-asema pitää pitää aina auki eikä se saisi olla asema, jonne käytännössä juuri kukaan ei pääse.

”Olemme sitoutuneet erilaisiin kansainvälisiin sopimuksiin, joista pidämme tietysti kiinni. Suomi ei oikeusvaltiona lähde tekemään lainsäädäntöä, joka on kansainvälisten sopimusten vastaista”, sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) sanoi lakiehdotuksen julkistamistilaisuudessa.

Mikkonen kuitenkin vakuutti, että jos rajaturvallisuus ja alueellinen koskemattomuus olisivat aidosti vaarassa, silloin Suomi toimisi ja estäisi sen.

Lue lisää: Sisäministeriö varautuu rajaesteiden ja valvontatien rakentamiseen itärajalle

Eduskunta on jo aloittanut hybridivaikuttamista koskevan valmiuslain käsittelyn. Siinä esitetään hybridivaikuttamista uutena perusteena poikkeusoloille.

Oppositiosta on annettu ymmärtää, että rajat sulkevan lain säätäminen ei ole ongelma.

Perustuslakivaliokunta katsoi viime viikolla, että perusoikeuksiin puuttuva valmiuslain uudistus voidaan säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä niin sanottuna poikkeuslakina. Kiireelliseksi julistamiseen tarvitaan eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistö.

Perussuomalaiset ei aio hyväksyä valmiuslain muutoksen julistamista kiireelliseksi, mikäli lakiin ei saada puolueen toivomia pykäliä turvapaikkahakemusten vastaanottamisen keskeyttämisestä.

Lue lisää: Perussuomalaiset ei aio hyväksyä valmiuslain kiireellisyyttä ilman muutoksia – Kokoomuksen Orpo haluaa koolle parlamentaarisen kokouksen

Toinen hybridivaikuttamista koskeva lakiuudistus koskee rajavartiolakia. Sillä määritellään viranomaisten oikeudet rajoilla. Se on ollut lausuntokierroksella.

Rajavartiolaista on tarkoitus terävöittää erityisesti säännöstä, jossa on määräykset rajanylityspaikan määräaikaisesta sulkemisesta.

Käytännössä jo nykyinen laki mahdollistaa rajanylityspaikkojen sulkemisen, mutta ei kaikkien. Myöskään uuden lakiehdotuksen mukaan jokaista rajanylityspaikkaa ei voi sulkea.

Itärajan turvallisuutta ollaan vahvistamassa valmiuslain ja rajavartiolain ohella vielä ulkomaalaislakiin tehtävällä muutoksella.

Tämän uuden pykäläehdotuksen mukaan rajamenettelyssä sellaiset turvapaikkahakemukset, joita epäillään heti perusteettomiksi, voidaan käsitellä rajan pinnassa niin, etteivät hakijat pääse liikkumaan vapaasti maassa.

Valtioneuvoston ajankohtaisselonteossa turvallisuusympäristön muutoksesta todetaan, että Suomi varautuu poikkeuksellisten, laaja-alaisten ja monitahoisten hybridivaikuttamisen keinojen kohteeksi joutumiseen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

On oletettavaa, että jatkossakin Eurooppaan pyrkiviä ihmisiä on paljon, ja että muuttoliikettä tullaan hyödyntämään poliittisen painostamisen keinona.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat