Ruokakriisi herättää huolta EU:ssa – pääministeri Marinin mukaan vaikutukset voivat olla dramaattiset

EU-johtajat pääsivät maanantaina sopuun venäläisen öljyn osittaisesta tuontikiellosta.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ja EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoivat huippukokouksen ensimmäisen päivän päätöksistä tiedotustilaisuudessaan maanantaina.

31.5. 9:10 | Päivitetty 31.5. 17:42

Bryssel

EU-johtajat keskustelivat tiistaina Brysselin huippukokouksessaan maailman ruokakriisistä sekä siitä, millä tavoin Ukrainan tuottama vilja saataisiin maailmanmarkkinoille ohi Venäjän saartamien Mustanmeren satamien.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan ongelma on nähtävä laajempana kuin vain Ukrainan viljantoimituksiin liittyvänä.

”Meillä on lisääntyvää kuivuutta, ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia haasteita, eli meillä on monialainen ongelma käsissä, jonka yhtenä osana ovat nämä satamissa kiinni olevat viljat”, Marin sanoi kokouksen päätyttyä.

”Mikäli emme onnistu tätä ongelmaa taklaamaan yhdessä, niin vaikutukset voivat olla hyvin dramaattiset. Olemme nähneet arabikevään aikana, kuinka ruokaturvan järkkyminen on saanut ihmiset liikkeelle ja pakkautumaan kaupunkeihin, ja sitä kautta konfliktit ovat lisääntyneet.”

Afrikan unionin puheenjohtaja, Senegalin presidentti Macky Sall osallistui kokoukseen videoyhteydellä. Hänen kanssaan keskusteltiin muun muassa siitä, miten Afrikan ruokaomavaraisuutta olisi mahdollista vahvistaa.

”Meidän vastuullamme on, että emme vauraina länsimaina osta kaikkea ruokaa ja jätä köyhempiä maita oman onnensa nojaan. Tarvitsemme laajaa kansainvälistä solidaarisuutta”, Marin sanoi.

EU-johtajien kaksipäiväinen huippukokous alkoi maanantaina. Ensimmäisen kokouspäivän päätteeksi EU:n jäsenmaiden johtajat pääsivät sopuun öljyn tuontikiellosta Venäjältä ja useista muista Venäjän vastaisista pakotteista.

Lue lisää: EU-johtajat sopuun: Venäläisen öljyn tuonti kielletään osittain, Unkari sai poikkeuksensa – Sberbank irrotetaan Swift-järjestelmästä

Yhteisymmärrykseen päästiin, kun erityisesti Unkarille tärkeä putken kautta tuleva raakaöljy rajattiin pakotteiden ulkopuolelle, tosin vain toistaiseksi.

Päätös oli tärkeä henkinen etappi. Komissio esitteli kuudennen pakotepaketin jo toukokuun alussa, mutta sen käsittely jäsenmaiden kesken meni jumiin muun muassa Unkarin vaatimusten takia. Kiistan ratkettua EU-maat voivat jälleen kertoa, että ne ovat yhtenäisiä Venäjää vastaan suunnatuissa päätöksissään.

Latvian pääministerin Krišjãnis Kariņšin mukaan päätös oli ”fantastinen askel oikeaan suuntaan”.

”Mitä vahvemmat pakotteet, sitä nopeammin sota loppuu”, Kariņš sanoi tiistaiaamuna kokoukseen tullessaan.

Viron pääministerin Kaja Kallasin mukaan kompromissi öljyyn liittyvistä pakotteista on parempi kuin ei pakotteita ollenkaan.

Kallasin mukaan pian on aika puhua seitsemännestä pakotepaketista. Hän ei kuitenkaan usko, että maakaasu sisältyisi siihen asian poliittisen vaikeuden takia.

Kallasin mukaan voi käydä niin, että Venäjä katkaisee kaasun tulon ennen kuin EU ehtii sen tehdä.

Itävallan liittokanslerin Karl Nehammerin mukaan kaasu ei ole mukana seuraavaksi suunniteltavissa pakotteissa. Hän sanoi myös Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin tehneen tämän selväksi.

”Öljy on paljon helpommin korvattavissa kuin maakaasu”, Nehammer sanoi tiistaina.

Sanna Marinin mukaan Suomi on valmis lisäpakotteisiin ja kovempiin pakotteisiin, mutta tietää samalla hyvin, että energiaan liittyvät pakotteet ovat monille maille hyvin hankalia. Seuraavassa pakotekokonaisuudessa voitaisiin hänen mielestään ainakin lisätä henkilöpakotteita ja tukkia jo olemassaolevien pakotteiden aukkoja.

EU-maiden suurlähettiläät viimeistelevät kuudennen pakotepaketin tekniset yksityiskohdat ennen sen voimaantuloa. Työ alkaa heti keskiviikkona.

EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan käytännössä 90 prosenttia venäläisöljyn tuonnista EU:hun leikkautuu vuoden loppuun mennessä.

EU-johtajat päättivät myös yhdeksän miljardin euron lisätuesta Ukrainalle.

Myös kokouksen energiakeskustelu keskittyi Venäjän hyökkäyksen seurauksiin. Komissio esitteli toukokuussa Repower EU -suunnitelman, jolla EU-maat pyrkivät nopeasti vähentämään riippuvuuttaan venäläisestä fossiilisesta energiasta.

Tämä aiotaan tehdä muun muassa lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. Energiakäänteen nopeuttaminen maksaa, eivätkä kaikki jäsenmaat ole olleet tyytyväisiä komission esityksiin siitä, miten käänne rahoitetaan.

Marinin mukaan Repower-kokonaisuus on kohtuullisen hyvä ja Suomen kantojen mukainen. Hänen mukaansa Suomi on tyytyväinen komission esitykseen, jonka mukaan elpymisvälineestä käyttämättä jääneitä lainoja voitaisiin EU-maissa hyödyntää, kun energiasiirtymää tehdään.

Lue lisää: Jättisuunnitelma julki: EU aikoo irrottautua Venäjän energiasta yli 200 miljardin investoinneilla – näin se tapahtuisi

EU-maat yrittävät myös lisätä yhteisiä puolustushankintoja. Komissio julkisti äskettäin selvityksensä siitä, millaisia vajeita EU-maiden puolustusinvestoinneissa on Venäjän hyökkäyksen jälkeisessä tilanteessa.

Useat jäsenmaat aikovat kasvattaa puolustusbudjettejaan lähivuosina. Lisäksi maat joutuvat nopeasti paikkaamaan vajeet, jotka ovat syntyneet siitä, kun Ukrainalle on viime kuukausina annettu aseapua.

Komissio on varoittanut, että samanaikaiset puolustusinvestoinnit voivat johtaa päällekkäisyyksiin ja kilpailuun rajallisesta tuotantokapasiteetista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat